Arsyttaa kaverini jonka lapsi on NIIIIIN taydellinen (kuten tama aiti itsekin mielestaan on)!

Yksinhuoltaja, hiljattain eronnut, juuri unelma-ammattiinsa valmistunut JA unelmavakkari tyopaikan saanut aiti. Hanen lapsensa on se maailman paras, on oppinut kaiken ennen muita samanikaisiaan (en tieda kuinka on koska tutustuin haneen vasta kun lapset olivat 2,5v, mutta uskoisin etta hanen lapsensa on varmaan kavelyllyt laitokseltakin jo kotiin).



Jos joskus sanon jotain joka on oman lapseni eduksi niin han alkaa korjaamaan etta eikun meidan maija taisikin oppia tuon ja tuon jo vahan aikaisemmin tms. Kehuu jatkuvasti kuinka eteva lapsi on, kuinka han on paras uimari sarjassaan, kuinka han on eteva kolmella kielella, ja kuinka fiksu ja taitava han on -kaikessa mihin ryhtyy.



Pahoitin tosi paljon mieleni kun tama aiti eras paiva sanoi etta meidan vanhimman lapsen puhu on hanen mielestaan mennyt jotenkin tosi huonoksi?! Sanoi taman viela lapsen kuullen! Kuinka voi 7-vuotiaasta sanoa noin? Meidankin lapset kun ovat 2-kielisia joten ei se suomi aina niin taydellista ole...



Esimerkkeja oli vaikka kuinka jakaa, mutta helpotti kun sain nyt edes vahan purkautua.

Huomenna olisi maara nahda heita taas, ei jaksa oikein inspiroida, mutta on sovittu jo pitka aika sitten.