Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen änkytys.
15.09.2009 |
Meidän 2v3kk tyttäremme alkoi yhtäkkiä änkyttää. Sitä on jatkunut nyt noin viikon verran ja mielestäni se on pahentunut jatkuvasti. Tuntuu, että ei meinaa saada sanottua oikein mitään ilman pitkää änkytystä.
Lapsi on tähän asti puhunut selkeästi ja pitkiä lauseita. Nyt on selvästi itsekin ahdistunut tilanteesta.
Neuvolaan soitin tänään ja sieltä sanottiin, että kannattaa tarkkailla pari kuukautta ja terveydenhoitaja antoi neuvoja, miten tilanteessa pitäisi toimia.
Tuntuu todella pahalta katsoa / kuunnella toista, varsinkin kun lapsi itse selkeästi reagoi tilanteeseen.
Kokemusta kellään?
Kommentit (10)
Mun tyttäreni alkoi yhtäkkiä änkyttää ollessaan n.2,5v, änkytys oli tosi pahaa ja kyllä kävi sääliksi vaikka tiesin sen hyvin todennäköisesti menevän ohi, monella tutulla lapsella on ollut sama vaihe 2-3vuotiaana. Änkytystä kesti noin kuukauden ja se meni ohi. Liittyy kuulemma aivojen nopeaan kehitykseen eikä änkytystä saisi voivotella, lasta siitä sättiä jne. Tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen itse puheterapeutiksi ja kiinnostaa, millaisia ohjeita neuvoloissa jaellaan.
Terveydenhoitaja antoi ohjeeksi:
- antaa lapselle tilaa puhua rauhassa keskeyttämättä, korjaamatta, auttamatta (siis sanomatta sanaa lapsen puolesta)
- laskeutua lapsen tasolle, katsoa silmiin
- rohkaista sanomaan sanottavansa rauhallisesti
- olla kiinnittämättä asiaan varsinaisesti huomiota sen enempää
- sanoi, että on normaalia (jos ei ole muita hälyttäviä oireita) ja menee yleensä ohi
- tarkkaillaan pari kuukautta, jonka jälkeen palataan asiaan tarvittaessa.
Olen lukenut niin paljon tietoa netistäkin, että en nyt muista mitä olen mistäkin kuullut, mutta ainakin nämä ohjeet tuli neuvolasta. Onko lisättävää? ;-) /ap
huomiota. Puhu rauhallisesti. Tällaisen ohjeen saimme aikoinaan jo saamiesi ohjeiden lisäksi.
juuri 2-3 vuoden ikäisenä. En kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaikka tuntui tosi pahalta, kun poika yritti sanoa äiti, niin tuli vaan: äi äi äi äi toi. Olin siis "toi" jonkin aikaa.
Änkytys meni ohi jälkiä jättämättä parissa kuukaudessa. Sama toistui tytöllä 3-4 vuotiaana ja meni ohi myös. Pyysin tarhassakin etteivät huomioisi tuota änkytystä.
Saa nyt nähdä miten käy kolmannen lapsen, joka opettelee juuri puhumaan, eiköhän se änkytysvaihe tule hänellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävimme puheterapeutillakin. Se meni kuitenkin ohi itsestään ja enää änkytä. Lapsi nyt 9-vuotias. Kesti ehkä max puoli vuotta. Tähän elämänvaiheeseen liittyi minun eroni lapsen isästä, joten en tiedä olisiko johtunut tuosta, vai tullut joka tapauksessa.
muutaman vuoden iässä. Kaikilla mennyt aikanaan ohi ilman että asiaan on kiinnitetty huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen änkytti tosi pahasti vähän yli 2-vuotiaana, välillä ei meinannut saada sanottua juuri mitään. Asia häiritsi selvästi myös lasta itseään ja välillä itsekin turhautuneena sanoi, että "äiti, mä en osaa puhua!". Pahalta tuntui lapsen puolesta, kun asia häntä itseäänkin selvästi häiritse. Samoja ohjeita saimme kuin ap:kin oli saanut ja tosiaan lisäksi myös tuon, että on hyvä itse puhua rauhallisesti ja hitaasti. Änkytys meni ohi muutamassa kuukaudessa.
Nyt nuoremmalla lapsellamme, joka on ollut tosi aikainen puhuja, änkytystä on ilmennyt jo selvästi alle kaksivuotiaana, ei tosin niin pahana kuin esikoisella. Tässä nyt sitten odotellaan, että missä vaiheessa tuo nuoremman änkytys alkaa helpottamaan.
Aika yleistä tuo änkytys taitaa olla, mutta kyllähän se aina pahalta tuntuu oman lapsen puolesta, jos asia tuntuu häntä itseäänkin vaivaavan. Toivottavasti änkytys menee teille nopeasti ohi. =)
nyt aamulla vasta ne luin.
Selkeästi huomaa, että myös väsymys pahentaa änkytystä. Eilen illalla oli ihan mahdotonta, kun ei meinannut saada mitään sanotuksi. Tänään aamulla on jo parempi, vaikka vieläkin änkyttää välillä pahasti. /ap
Alue: Aihe vapaa
tässä pitkin viikkoa. Mut en saa päähäni mitään erityisen mullistavaa tapahtumaa.