Mitä mieltä nimestä VILJAM?
Tulossa -nen-loppuisen sukunimen kanssa.
Taipuessaan saa kuitenkin aina sen i:n sinne, joten mielestäni on kauniimpi perusmuodossaan kuin Viljami.
Mitä muut tykkää?
Kommentit (13)
William (Wilhelm, Willem..) on aina ollut suomeksi käännettynä Viljami, ei koskaan ilman i:tä. Siis PERUSmuodossaan, toki ihmiset vääntelevät mitä ihmeellisempiä versioita kaikista nimistä...
Tulossa -nen-loppuisen sukunimen kanssa.
Taipuessaan saa kuitenkin aina sen i:n sinne, joten mielestäni on kauniimpi perusmuodossaan kuin Viljami.
Mitä muut tykkää?
sen verran, että väestörekisterin mukaan Viljam on ollut yleinen nimi 1800-1920 vuosina, joten muoto on siis suomalaisempi historian perusteella kuin Viljami.
Katso väestörekisteri, josta näet, että nimi Viljam on todellakin olemassa ja on ollut kauan. Ajan saatossa vain unohtunut tai vaihtunut muotoon Viljami. Nimen perusmuodolla tarkoitin Viljam/Viljami, joista Viljam kauniimpi. Taivuttaessa nimi aivan sama.
Isälläni, ukillani ja veljelläni on Viljam toisena nimenä.Voisin antaa omalle pojallenikin jos saisin sellaisen joskus. Tällä hetkelle meillä tyttöjä. Luulen kyllä että veljeni tuleva vauva saa nimen jos on poika.
Ja nen- päätteinen suknimi meilläkin on.
nimi, kuulostaa silti juuri tuollaiselta väkisin väännetyltä erikoisuudentavoittelulta. Minusta vaikeampi sanoa kuin Viljami, ja siitä syystähän se on Viljamiksi vääntynytkin.
tällä viimeisellä perustelulla kaikki konsonanttiin päättyvät nimet ole vaikeita?
Esim. Joel on vaikeampi kuin Joeli ja silti nimi Joel ilman i:tä.
tällä viimeisellä perustelulla kaikki konsonanttiin päättyvät nimet ole vaikeita? Esim. Joel on vaikeampi kuin Joeli ja silti nimi Joel ilman i:tä.
kokeile vaikka. Se jotenkin vaatii jatkoa. Joel ei ole samanlainen.
nimi Viljam, joten ei ole mikään uusi muunnos Viljamista. Viljam kuullostaa tällä hetkellä "tuoreemmalta" kuin jo kulahtanut Viljami.
1700- ja 1800-luvulla papisto oli ruotsisnkielistä tai ainakin ruotsiksi koulutuksensa saaneet. Joten he kitjoittivat nimistä ruotsalaiset muodot, vasta 1800-luvun loppupuolella suomenmieliset papit rupesivay niitä kirjoittamaan oikeissa äänneasuissa. Mun suku on täynnä Staffaneita ja Johaneita, onpa yksi Christokin, mutta kyllä ne oli Tahvoja, Tappanoita, Jusseja ja Ristoja.
mutta menneinä aikoina saatettiin antaa hieno nimi, joka kuitenkin puhekielessä sai junttiversionsa. Etenkin maalla, missä ei nykyäänkään jakseta lausua hienompia nimiä ja kirjaimia oikein vaan sanotaan ne sinnepäin; esim. Johan Grönvall saattoi olla yleisesti tunnettu vaikkapa Rönvallin Jussina. Tämä ei silti mitätöi virallista kirkonkirjoissa lukevaa nimeä.
Viljam on aika ikävä nimi kun matkittu Viljamista mutta otettu vain i pois. Sitäpaitsi tunnen ihmisen nimeltä Viljam ja hän on todella ylimielinen paska väittää että nimi Viljami on tarkoitettu homoille, joten hän on homofoobikko ja minä 100% hetero hänellä itsellä on vaikeuksia seksuaalisuutensa kanssa ja olen häntä siinä tukenut.
Erityisesti, jos sukunimi supisuomalainen nen-päätteinen, niin sopisi siihenkin paremmin.