Mun tekee niin mieli repiä jalkapohjiani auki

...joku ihosairaus jalkapohjissa tms? Ei kyllä näy mitään erikoista paitsi nää oman raatelun jäljet. Ap

jalkapohjien raatelija =o)

Isäntä aina huomauttelee asiasta, kun olen vielä töissä uimahallissa, niin sieltähän voi tulla mitä vaan bakteereja, kun jalkapohjat on auki.



Nimi. rakkolaastareiden suurkuluttaja

kun monesti sen rasvan hierominen jalkoihin juuri jää päälle ja suikaloin rasvatut jalkapohjanahat saman tien...

Mulla rakkolaastaritkin johtaa siihen, että sen aikaa on hyvä, kun laastarin reunat tiiviisti kiinni, mutta heti kun laastari alkaa nauhaa, revin sen irti, ja sen alla hautuneet segmentit ne vasta mukavasti lähteekin irti... Ap

mun ystävä teki ihan samaa, sitte se meni jollekin luontaishoitajalle hoidattaa endoaan ja toi tapa loppu siin samalla.

jos olen stressaantunut.

Siihen ei tosin taida olla kamalasti muita hoitoja kuin leikkaus ja raskaus - ensiksimainitusta on puoli vuotta ja viimeksimainittu ei ota alkaakseen 2,5 vuoden yrityksestä ja hoidoista huolimatta.



Yhä kiinostaa tietää, jos joku on käynyt vaivan kanssa ihotautilääkärissä tms.



Ap

Aian olen ollut rupiani räpläämässä, nyt siirryin jalkapohjiin kun ne ei näy.. Joskus revin vahingossa niin kipeesti, että herään yöllä kun koskee ja vannon, että nyt riittää. Hermona näprään sormien reunojakin.



Seesteisen kauden tunnistan, kun huomaan, että ihoni onkin ehjä kaikkialta, ei mitään nypittävää. Sellaisiakin aikoja on ollut välillä...

ihminen on kuitenkin aika apina vielä. Kaikkea omasta kehosta on kiva näprätä ja nyppiä.

tosin olen nykyään kuivilla. Mutta yhteen aikaan olin ihan pulassa, kun jalkapohjat (erityisesti kantapäät) olivat ihan kuivat ja halkeilleet ja järkyttävät. En muuten tiedä miten pääsin eroon, tähän ketjuun törmätessäni vaan tajusin, että se on menneisyyttä!

Jalkapohjien iho, samaten kuin sormien kynsinauhat ja kynsien reunoilla oleva iho on useimmiten poissa, kun pikkuruinen ihopala on irrallaan, ja se on sitten pakko nypätä pois, ja samalla sitten kaikki muutkin irtonahat. Sitten on tosi kipeä iho jonkin aikaa, ja aina vannon itselleni että lopetan ja pysynkin "kuivilla" pari päivää, kunnes taas huomaan repiväni. Ja yleensä tosiaan tilanteessa, jossa stressaan tai voin muuten psyykkisesti huonosti.

Sitten kävin hyvässä jalkahoidossa ja ostin erittäin hyvää halkeamavoidetta, Laufwunder nimeltään. Tekee ihanan pehmeäksi pohjat, sen koommin en ole halunnut nyppiä. Toiv. tämä buumi nyt jatkuu.. :) Ihanaa on myös laittaa sukat jalkoihin ilman "rätinää".

Kantapohjista, isovarpaasta ja päkiän paksuimmasta kohdasta revin päivittäin ja jalkapohjat on kamalan näköiset ja todella kipeät!

On vaan pakko kun iho on paksuuntunut ja siitä saa hyvän otteen..



Nyt olen suihkussa käydessä alkanut ensin kynsillä ja sittemmiin myös hohkakivellä rapsuttelemaan pahimpia pois; se tuntuu auttavan tosi hyvin kun revittäviä kohtia on hiomisen jälkeen vähemmän.

todistaa gyne

tautisen paljon jalkapohjiani.



Jalkapohjat muutti väriään vaaleaksi ja iho oli kovaa ja koppuraista ja sellaista liukasta kuin kulunut mokkanahka



Sain sisäisen sienikuurin jota söin kolme kuukautta ja se paransi jalkani niin varpaiden kynnet kuin ihonkin.



joten veikkauskeni on sieni