Ei seksiä enään..??
Elikkäs ollaan miehen kanssa oltu jo useita vuosia yhdessä ja naimisiinkin ehditty. Nyt odotellaan ensimmäistä (ja varmaan viimeistä) lasta, vähän yli puolenvälin on raskaus edennyt. Kaikki on mennyt mukavasti. En ole ollut kovin kipeä, turvoksissa, pahoinvointinen tai muutenkaan tuntenut oloani jotenkin epätavalliseksi. Molemmat odotamme innolla. Nyt vaan on tullut sellainen ongelma eteen, että mieheni ei halua enään seksiä kanssani!! Ollaan aina oltu aika aktiivisia ja tiedän mieheni rakastavan minua mutta ei kuulemma omien sanojensa mukaan pysty, kun ajattelee, että "siellä on nyt vauva". Jos olisin tämän tiennyt niin olisi varmaan vauvahaaveet siirtynyt hetkenverran tulevaisuuteeen päin..Mies kyllä mielellään katsoisi yksinään pornoa mutta minusta on tullut pelkkä maha. Ärsyttää kun yritän puhua aiheesta niin mies vaihtaa puhenaihetta ja muutenkin välttelee koko juttua ihan kuin se ei olisi edes ongelma..Mulle reilun kuukauden selibaatti on vähän vaikeammin nieltävissä..Ymmärrän kyllä, että synnytyksen jälkeen asiat muuttuvat mutta tuntuu vaan jotenkin oudolta, että se alkoi jo nyt. Ja enn sit kaipaa mitään kommenttia, että se käy vieraissa kuitenkin, koska se ei nyt edes ole vaihtoehto. Miehelläni on hyvin jyrkkä suhtautuminen asiaan. Miten teillä muilla odottajilla? Olen ihan kateellinen sellaisille ihmisille joilla on seksiä ihan loppuun asti..:)
Kommentit (67)
etten oo halunnut sen jälkeen:(. Seksiunia näen ja ehkä tää tästä...
oli seksiä raskauden aikana, vähemmän kylläkin kuin ennen raskautta. Tilanne oli kuitenkin tyydyttävä molempien mielestä. Nyt synnytyksestä on kulunut kohta vuosi ja seksielämä ei ole todellakaan palautunut, päinvastoin huonontunut. Aluksi olimme molemmat TOSI väsyneitä, joten ei paljon seksi käynyt mielessä. Mutta nyt kun tyttö on jo alkanut nukkumaan, olisin olettanut, että seksielämä alkaisi toipumaan, mutta ei. Mies ei halua. Olen yrittänyt puhua, mutta syytä ei ole. En ymmärrä... Toivon, että pikku hiljaa tilanne korjaantuu, tai muuten alan olla todella huolissani suhteeni tilasta. :( "Onneksi" kohtalotovereita näyttää löytyvän...
kyllä tää seksittömyys rupeis jo riittämään, mulle kun tuo sooloilu ei kuitenkaan aja samaa asiaa. Kaikista eniten tässä ärsyttää se, että olisin oikeasti valmis seksiin ihan koko ajan. Pakko kait se olis yrittää vielä puhua aiheesta vaikka tiedän, ettei se miehen mielestä mukavaa keskustelua tule olemaan.
ja tosiaa tsemppiä kohtalontovereille, toivotaan, että ne kadonneet seksielämät vielä löytyy!!
jo tuolla jossain viestissä totesin, että en usko seksin olevan ihan heti synnytyksen jälkeen mielessä/ toteutettavissa niin olisi ihan kiva että sitä seksielämää olis ennen synnytystä edes jonkun verran..:P
Ja kyllä, narisen täällä kun mies ei halua seksiä raskausaikana koska tuntuu, että täällä on ihmisillä sellainen käsitys, että kaikki naiset ovat pihtareita ja miehet ovat valmiita seksiin milloin vaan. Halusin kysellä muiden mielipiteitä ja kokemuksia.
Kelpaako selvitys? ;)
Pitkän keskustelun tuloksena, edelleen, ei seksiä raskausaikana. Mieheni ilmoitti olevansa jotenkin neuroottinen asian suhteen, eikä meinaa päästä yli ajatuksesta, että mulla on vauva mahassa ja se häiritsee hänen "suoritustaan". Ei olis kuulemma ikinä uskonut reagoivansa noin mun raskauteen, mutta tässä sitä nyt ollaan. Kertoi kyllä mun olevan vieläkin haluttava ja rakastaa mua paljon. Mä kyllä ilmoitin, että saa sitten synnytyksen jälkeen korvata tän ja ISOSTI..;)
Sovittiin, että kokeillaan muita sekstailutyylejä, kuin yhdyntä, toivotaan, että se sentään onnistuu...:) ei kait tässä muu auta, kun tyytyä kohtaloonsa. Synnytykseen (ja siitä toipumiseen) on kuitenkin vielä aikaa.
AP
Pitkän keskustelun tuloksena, edelleen, ei seksiä raskausaikana. Mieheni ilmoitti olevansa jotenkin neuroottinen asian suhteen, eikä meinaa päästä yli ajatuksesta, että mulla on vauva mahassa ja se häiritsee hänen "suoritustaan". Ei olis kuulemma ikinä uskonut reagoivansa noin mun raskauteen, mutta tässä sitä nyt ollaan. Kertoi kyllä mun olevan vieläkin haluttava ja rakastaa mua paljon. Mä kyllä ilmoitin, että saa sitten synnytyksen jälkeen korvata tän ja ISOSTI..;)
Sovittiin, että kokeillaan muita sekstailutyylejä, kuin yhdyntä, toivotaan, että se sentään onnistuu...:) ei kait tässä muu auta, kun tyytyä kohtaloonsa. Synnytykseen (ja siitä toipumiseen) on kuitenkin vielä aikaa.AP
Muista sitten kun itse et vaikka kuukausi synnytyksestä halua... Ja miehes harmittelee kun ei se vaimo vaan halua, mikä on....
Eipä se kivalta kuullosta tuokaan. Pitäis kait olla vaan tyytyväinen, ettei mulla ainakaan vielä ole kummempia raskausvaivoja. Välillä ehkä alaselkä kipuilee mutta ei toistaiseksi muuta. Toivottavasti olosi helpottuu pian :)
sama homma täällä ettei meillä ole tuota seksiä ja itse olen nyt rv25, mutta puhukaa asiasta.. mieheni ehdotti sormipeliä ja muita ilman rakastelua ja kyllä tämä meillä toimii :)
Hänkin sanoi minulle, että pelottaa satuttaako vauvaa jotenkin ja minä ihan ymmärrän miestäni vaikkei tuo totta olekaan :)
"seksivaihtoehtoja" mutta vaikuttaa siltä, että jäivät pelkiksi puheiksi..Ohhoh, melko pitkä aika tulee olemaan tää loppuraskaus ja synnytyksestä toipuminen. Ehkä mä vielä saan tämän otettua puheeksi ennen kuin oikeasti sekoan..:)
ap
raskauden jälkeen. Miehellä oli jonkun verran seksiä myös toisten naisten kanssa. Joten ei tässäkään ihan täydellisesti käynyt.
mies ei ole antanut minkäänlaista signaalia siitä, että olisi edes mahdollista ajatella moista. Kyllä rupee olemaan itsetunto nollissa tämmösen takia..ja nyt jos joku fiksu rupee huutelemaan, että miksi täällä valittelen ja miksi en miettinyt asiaa ennen raskautta niin kerronpa vastauksen, ettei ole oikeastaan olemassa sellaista henkilöä jonka kanssa puhua näinkin arkaluontoisesta asiasta. Tiedän, ettei mieheni haluaisi minun puhuvan esim. ystävilleni seksiasioistamme. Neuvolassa nyt on muutakin mielessä kuin seksi. Jännä juttu, ettei siellä muuten asiasta kysellä? Luulisi, että niinkin luonnollisesta asiasta (ja jotenkin kai tuo vauvakin on alkunsa saanut) saisi ääneen puhua..?
Eipä tullut ennen raskautta mieleen, että hyvä, molempia tyydyttävä seksielämä vois hävitä ihan kokonaan...:/
kohta synnyttämään..josko se kadonnut seksielämä vielä lähitulevaisuudessa palaisi takaisin...:)
ap
Olen itsekin yrittänyt selvitellä, että mistä voisi johtua mieheni mielipide asiaan "ei seksiä raskausaikana" mutta en ole vielä keksinyt sitä. Osaisikohan joku mies vastata? En ole lihonnut oikeastaan muualta, kuin vatsan seudulta, näytän mielestäni ihan hyvältä ja mieheni kehuu minua, mutta ei seksiä, ei mitään mikä edes muistuttaisi siitä, että me ollaan muutakin kuin kämppäkaverit. Ai niin. Onhan mulla toi vauvamaha..Miksi tästä aiheesta ei puhuta? Tuntuu, ettei meillä kotona SAA ottaa asiaa puheeksi. Mies menee heti tosi hiljaiseksi. En minäkään jaksais uskoa, että kaikki muut sekstailee raskauden aikana ihan tavallisesti tai heti synnytyksen jälkeen, mutta jos mä oikeasti joudun odottamaan pitkälle ens vuoden puolelle, ennen kuin saan minkäännäköistä seksuaalista tyydytystä toiselta ihmiseltä niin varmaan sekoan tähän selibaattiini..
Erehdyin tekemään kolme lasta erään naisen kanssa, tuhlasin koko seksuaalisesti parhaan ikäni siihen, että viivasta (eli raskauden alusta) imetyksen loppuun oli totaalinen seksitauko. Ensimmäinen kesti noin vuoden ja kolme kuukautta, seuraavat vuoden ja kahdeksan kuukautta - tosin lähdin omille teilleni kun viimeinen oli kuusi kuukautta, joten ihan looputiristyksen jätin näkemättä.
Voi niin tuttua! Meillä miehellä alkoi halut hiipumaan n. raskauden puolessa välissä, ja pian sen jälkeen tyssäsi kokonaan. Mies on aina ollut se aktiivisempi osapuoli, mutta tuolloin mua olis haluttanut kovastikin, mutta ei kun ei. Sitten pian synnytksen jälkeen mies olisi jälleen halunnut, ja nyt (lapsi on jo yli vuoden) niin halut tuntuvat olevan kovat. Itse vaan on töiden, kotitöiden + muun pakollisen jälkeen niin väsynyt että harvemmin haluttaa - ehkä pari kertaa kk meillä harrastetaan seksiä. Ainakin mä koen että mulla asiaa helpottais jos mies huomiois mut naisena myös päivän aikana eikä vasta kun päästään vällyjen alle. Tuntuu että päivän aikana olevan vain poikamme äiti, ja vaikea siitä on sitten seksipedoksi muuttua heti kun lapsi nukahtaa. Olis kiva joskus kuulla olevansa kaunis, haluttava tms..
tuo on just se mikä on mun peloissani vielä meillä edessä. Tuntuu vaan niin typerältä, että olenhan mä ennenkin kelvannut (no joo, tosin normaalipainoisena ilman vauvamahaa..) ja nyt olen vaan (tuleva)äiti. Maha, siivooja, ruoanlaittaja, kämppis, joku, jonka viereen voi nukahtaa. On meillä onneksi vielä muita hellyyksiä olemassa, halaillaan ja suukotellaan, mutta mies ei vaan tahdo ymmärtää, että se ei aina riitä. Haluaisin joskus tuntea itseni oikeaksi naiseksi..
Oletko puhunut miehesi kanssa..?
Vaikuttaa siltä, että suureen osaan miehistä on jotenkin ohjelmoitu toi "äiti-huora-madonna" kuvitelma..
poikkeuksia. Kyllä se on neljässä tapauksessa viidestä nainen, joka pihtaa.