vitsi että oon kyllästynyt olemaan raskaana.

kyllä mä JAKSAN olla raskaana, olen vain kyllästynyt siihen. ja haluaisin niin pienen ihmeeni syliini. mikä siinä on niin väärin nro2? enkö saisi rakastaa lastani jo raskausaikana niin paljon että haluaisin hänet heti syliini?



ap

niin ei tarvis olla nyt noin kamalan katkera muille ihmisille.



Tässä on, kakkonen, nyt kaikki sitä mieltä, että sinä oot se tän ketju lapsellinen. Turhaan yrität kääntä huomion ap:hen. Ei se peitä sitä, että sinä voit henkisesti todella huonosti.



Koitapa hoitaa itses kuntoon. Täällä muiden haukkuminen ei tuo sulle parempaa oloa. Kai olet sen jo huomannut.

Sää vaan haluat se syliin jo? :D



Rakasta vaan niin paljoa.



Ja minäkö sitten olen itsekeskeinen? TE jokkut tässä sitä olette, eikun sori rakastatte vaan niin lasta että kummahan se on jos ei lasta halua syliin kuukausi ennen aikaa? Hittolainen.



Ei ole huono päivä, ihmettelen vaan tollasta kypsymättömyyttä. Vingutaan että olis jo raskaus ohi, ja sitten toitotetaan ettei tietenkään niin toivo.



Tää ketju nimenomaan koskee sitä TEIDÄN itsekkyyttä kun raskauden pitäis olla jo ohi.

Nykymaailma on tätä: kaikki mulle heti.



Lapsi meilläkin on ollut toiveessa, mutta ei tule kyllä sitä ongelmaa että alkaa raskaus ottaa kaaliin että loppuis jo.



2

Määhän sanoin että SAA VALITTAA oireitaan, mutta toi että loppuis jo raskaus on kyllä perseestä!

Vaikka sitä lasta jo syliin haluaa.



Olen kertonut jos on oksentelua jne. Ja kuuntelen toisia, mutta kun toi koko raskausaika tarttee loppua kun itseä ei nappaa on kyllä kakaramaista.

Jos sinusta se ei ole noin niin minkä minä voin sulle toisin sanoa että tajuat. Koska et vaan ymmärrä. Enkä ihmettele.



2

ja antaa ton skitson huudella yksinään. ihan seko ämmä. huh huh.

Itsekkyys tosta kyllästymisestä paistaa. Naurettavan lapsellinen mielipiteesi nääs!

Sitä ajoin takaa.

2, joka kyllä jaksaa odottaa että pikkunen kasvaa. Et sinäkään toivoisi että lapsi nyt syntyy viikolla 35. Eli kasvahan isoksi!

2

Ei ap varmastikaan toivo ennenaikaista synnytystä vaikka raskausaika tuskastustaa. Uskomatonta kun nämä besserwissenit aina rynnii joka paikkaan kommentoimaan ja jeesustelemaan.

Ei varmasti kukaan toivo ennenaikaista vauvaa mutta kyllä raskausaikanakin SAA olla myös negatiivisia ajatuksia joista EI heti tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.

Ärsyttää kun joka kerran kun sanoo jotain negat. raskaudesta niin saa varmuudenvuoksi siihen perään luetellä että "joo olen todella onnellinen vauvasta, enkä oikeasti missään nimessa toivo keskosta jne". Eli itsestäänselvyydet pitää sanoa ääneen, ettei vaan kukaan supermamma ajattele että olisi epäkiitollinen raskaudesta.

Itsellä menossa rv 35 ja KYLLÄ olen kyllästynyt olemaan raskaana. Alusta asti ollut todella vaikeeta, pahoinvointi sitten ennenaikaisia supistuksia, siis todellinen pelko keskosesta, nyt sitten järjetön lantio/lonkka kipu. liikkuminen sattuu aivan sairaasti ja edelleen kipeitä supistuksia päivittäin. Kyllä olen erittäin kyllästynyt ja toivon että tämä aika loppuisi pian ja saisin vauvan syliini.

Ja nyt sille #2 vielä selvennys:

KYLLÄ olen valmis kärsimään loppuun asti, enkä tietenkään halua että lapsi syntyy nyt VAAN TOIVON ETTÄ AIKA KULUISI NOPEASTI.

oliko tämä nyt tarpeeksi selvästi ilmaistu.

Nimim. ei AP mutta samassa tilanteessa.

Ap ilmaisi jo oman asiansa selkeästi. "Toivon, että vauva syntyisi rv35." Ap kirjoitti. Miten ihmeessä toi nyt pitäisi ymmärtää ellei niin, että ap toivoisi vauvan syntyvän rv35? :-DDD Naurettavaa selittelyä. On ihan eri asia kypsyä raskauteen rv40+ kuin kirjoittaa, että haluaa vauvan syntyvän rv35. Kannattaa myös muistaa, että niitä vauvoja ei kukaan pakota odottamaan kolmea kolmessa vuodessa..!

Nimim. ei kakkonen, mutta samalla asenteella.

Sää vaan haluat se syliin jo? :D

Rakasta vaan niin paljoa.

Ja minäkö sitten olen itsekeskeinen? TE jokkut tässä sitä olette, eikun sori rakastatte vaan niin lasta että kummahan se on jos ei lasta halua syliin kuukausi ennen aikaa? Hittolainen.

Ei ole huono päivä, ihmettelen vaan tollasta kypsymättömyyttä. Vingutaan että olis jo raskaus ohi, ja sitten toitotetaan ettei tietenkään niin toivo.

Tää ketju nimenomaan koskee sitä TEIDÄN itsekkyyttä kun raskauden pitäis olla jo ohi.

Nykymaailma on tätä: kaikki mulle heti.

Lapsi meilläkin on ollut toiveessa, mutta ei tule kyllä sitä ongelmaa että alkaa raskaus ottaa kaaliin että loppuis jo.

2

Mutta hei onko sinulla jotenkin sisälukutaidossa ongelmia?

Tässähän nyt on sanottu jo monen monta kertaa että kyllä voi olla kyllästymisen tunteita ja toivoa ETTÄ AIKA KULUISI NOPEAMMIN.

Eli ei täällä kukaan itsekkäästi toivo ennenaikaista synnytystä vaan toivoo että odotusaika kuluisi niin ettei aika TUNTUISI NIIN PITKÄLTÄ.

Jos et nyt tälläkään vääntämisellä asiaa sisäistä niin sitten on vaan todettava että kaikkille nyt vaan ei ole suotu tarpeellista älykkyyttä ymmärtää asia eroja.

Itsekkyys tosta kyllästymisestä paistaa. Naurettavan lapsellinen mielipiteesi nääs!

Sitä ajoin takaa.

2, joka kyllä jaksaa odottaa että pikkunen kasvaa. Et sinäkään toivoisi että lapsi nyt syntyy viikolla 35. Eli kasvahan isoksi!

2

Ei ap varmastikaan toivo ennenaikaista synnytystä vaikka raskausaika tuskastustaa. Uskomatonta kun nämä besserwissenit aina rynnii joka paikkaan kommentoimaan ja jeesustelemaan.

Ei varmasti kukaan toivo ennenaikaista vauvaa mutta kyllä raskausaikanakin SAA olla myös negatiivisia ajatuksia joista EI heti tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.

Ärsyttää kun joka kerran kun sanoo jotain negat. raskaudesta niin saa varmuudenvuoksi siihen perään luetellä että "joo olen todella onnellinen vauvasta, enkä oikeasti missään nimessa toivo keskosta jne". Eli itsestäänselvyydet pitää sanoa ääneen, ettei vaan kukaan supermamma ajattele että olisi epäkiitollinen raskaudesta.

Itsellä menossa rv 35 ja KYLLÄ olen kyllästynyt olemaan raskaana. Alusta asti ollut todella vaikeeta, pahoinvointi sitten ennenaikaisia supistuksia, siis todellinen pelko keskosesta, nyt sitten järjetön lantio/lonkka kipu. liikkuminen sattuu aivan sairaasti ja edelleen kipeitä supistuksia päivittäin. Kyllä olen erittäin kyllästynyt ja toivon että tämä aika loppuisi pian ja saisin vauvan syliini.

Ja nyt sille #2 vielä selvennys:

KYLLÄ olen valmis kärsimään loppuun asti, enkä tietenkään halua että lapsi syntyy nyt VAAN TOIVON ETTÄ AIKA KULUISI NOPEASTI.

oliko tämä nyt tarpeeksi selvästi ilmaistu.

Nimim. ei AP mutta samassa tilanteessa.

Ap ilmaisi jo oman asiansa selkeästi. "Toivon, että vauva syntyisi rv35." Ap kirjoitti. Miten ihmeessä toi nyt pitäisi ymmärtää ellei niin, että ap toivoisi vauvan syntyvän rv35? :-DDD Naurettavaa selittelyä. On ihan eri asia kypsyä raskauteen rv40+ kuin kirjoittaa, että haluaa vauvan syntyvän rv35. Kannattaa myös muistaa, että niitä vauvoja ei kukaan pakota odottamaan kolmea kolmessa vuodessa..!

Nimim. ei kakkonen, mutta samalla asenteella.

Minulla ensimmäinen raskaus, nyt rv 32+2 ja voin myös rehellisesti sanoa, että raskaus ei mielestäni todellakaan ole "parasta aikaa naisen elämässä", kuten jotkut hehkuttaa. Vauvan saaminen on maailman ihanin asia ja lapsi on erittäin toivottu ja haluttu, mutta se ei tarkoita sitä, että raskaudesta ei saisi sanoa mitään negatiivista! Itsellä ensimmäiset kolme kuukautta oli yötä päivää hirmu kuvottavaa olo, mitään ei juurikaan pystynyt syömään ja päätä särki harvase päivä. Toinen kolmannes oli suht helppoa aikaa, mutta viime aikoina on ilmaantunut uudet vaivat: on närästänyt todella paljon, on ollut ummetusta, jalkoja ja selkää särkee, migreeni pahentunut... Tottakai jokainen toivoo että vauvalla on kaikki hyvin, mutta ei ole kyse itsekkyydestä missään nimessä jos sanoo ääneen "Olen kyllästynyt olemaan raskaana"!

Vierailija kirjoitti:

Minulla ensimmäinen raskaus, nyt rv 32+2 ja voin myös rehellisesti sanoa, että raskaus ei mielestäni todellakaan ole "parasta aikaa naisen elämässä", kuten jotkut hehkuttaa. Vauvan saaminen on maailman ihanin asia ja lapsi on erittäin toivottu ja haluttu, mutta se ei tarkoita sitä, että raskaudesta ei saisi sanoa mitään negatiivista! Itsellä ensimmäiset kolme kuukautta oli yötä päivää hirmu kuvottavaa olo, mitään ei juurikaan pystynyt syömään ja päätä särki harvase päivä. Toinen kolmannes oli suht helppoa aikaa, mutta viime aikoina on ilmaantunut uudet vaivat: on närästänyt todella paljon, on ollut ummetusta, jalkoja ja selkää särkee, migreeni pahentunut... Tottakai jokainen toivoo että vauvalla on kaikki hyvin, mutta ei ole kyse itsekkyydestä missään nimessä jos sanoo ääneen "Olen kyllästynyt olemaan raskaana"!

Samaa mieltä.

Odotan ensimmäistä ja olen onneni kukkuloilla ja en malta odottaa pikkuisen näkemistä,

mutta kun särkee alaselkää, nivusia, alavatsaa, lonkkia. Huh huh. Nyt menossa rv 30. Vähän liikun päivisin ja muuten joudun makaamaan sängyllä. Toisina päivinä parempi hja toisina huonompi. Mitä ne supistuksetkin on, en tiedä. Vielä kun jaksaisi vähän aikaa odottaa. Tulisi pieni vaikka rv. 38. "Vähän helpottaisi". :)

Mammat heti riitelemässä. Noloa.... hankkikaa elämä!

Jotkut vain haluavat käsittää asiat väärin. Ap aloitus ihan normaali mun mielestä ja ymmärrettävää. Voin samaistua itsekin.

Onnea ap! =)

Täällä viiminen kolmannes pyörähti käyntiin :)

Viime viikkoina riesaksi tullut iskias-kipua, ja liitoskipuja. Nukuttua saan suht hyvin, välillä joutu pyörimään ennenku saa unta ja yöllä täytyy vähintään kerran käydä vessassa. Aamulla heräänki vessahätään... olispa tää jo ohi. Olen varmaan nyt kaamee äiti.

Toiset ei saa edes lapsia ja toiset valittaa oloa

Vanha aloitus, mutta vastataan silti. Ap:kin varmasti saanut jo raskautensa päätökseen. Itsellänikin alkaa olla mitta täynnä ja alan kyllä olla huolestakin jo sekaisin. Mulla on jo rv 41+4 ja tuntuu, että ei ole toivoakaan enää siitä, että syntyisi itsestään. Myös riskit sikiölle huolettaa, vaikka periaatteessa tämä ajankohta luetaan vielä normaaliksi. Vasta yli rv 42 olisi virallista yliaikaa, mutta eipä siihen ole enää pitkälti aikaa. Mahtaa olla käynnistys edessä, ellei joku ihme tapahdu. Tuntuu jotenkin vähän epäonnistuneelta, jos käynnistykseen päädytään, mutta vauvan terveys on tärkein, ei mun omat periaatteet.

Joko ap helpotti?