Lue keskustelun säännöt.
En voi käsittää ihmisiä, jotka valitsevat työpaikan sijaan työttömyystuen VAPAA-AJAN vuoksi!
02.09.2009 |
Tällä palstalla olen useammin kuin kerran törmännyt aloituksiin, joissa esim. perheenäiti kertoo toivovansa miehensä jäävän (siis jäävän tarkoituksella, oma-aloitteisesti) pois töistä, jotta tällä olisi enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa, ja koska sillä työttömyyskorvauksellakin pärjää. Tai että joku pohtii, viitsiikö mennä ekana työpäivänä uuteen työhön, kun on vähän nukkunut huonosti ja väsyttää. Siis haloo, jos on omasta takaa varaa tällaiseen vapaa-ajan lisäykseen niin go for it, mutta suurimmalla osalla sen vapaa-ajan maksavat muut työssäkäyvät ihmiset veroillaan! En voi käsittää! Lapset tarvitsevat vanhempiaan, joo-o, mutta ei ole muun yhteiskunnan tehtävä elättää perheitä, joilla olisi mahdollisuus työssäkäyntiin!
Ja ennenkuin tulee tulikivenkatkuista palautetta talouden taantumasta, niin nyt en todellakaan puhu lomautetuista / irtisanotuista tms. ongelmista kärsivistä, vaan niistä, jotka tarkoituksella jättäytyvät yhteiskunnan eläteiksi.
Kommentit (25)
ja vastausten vähyys pistää miettimään aihetta vielä lisää... Taitaa siis olla enemmän niitä jotka ovat päinvastaista mieltä.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole tämmöiseen törmännyt. Taitaa kuitenkin olla aika marginaali-ilmiö. Oikeasti, kuka pärjää työmarkkinatuelle yhtä hyvin kuin palkkatyössä käymällä? Siis jos perheen molemmat aikuiset on työttömiä?
en ole tämmöiseen törmännyt. Taitaa kuitenkin olla aika marginaali-ilmiö. Oikeasti, kuka pärjää työmarkkinatuelle yhtä hyvin kuin palkkatyössä käymällä? Siis jos perheen molemmat aikuiset on työttömiä?
Matalapalkka-alalla varmasti pistää miettimään mennäkkö töihin vai jäädä kotiin makaamaan. On ne palkat nimittäin niin pienet, tuilla elät yhtä hyvin. Itse en jäisi koskaa kotiin makaamaan, tylsistyisin ja masentuisin. Mutta moni varmasti kokee turhauttavana käydä töissä joka nielee paljon aikaa ja käteen ei jää sen enempää kuin kotona köllimällä.
Ja mikä se peruspäiväraha on? Jotai 500 e? Ei kai edes millään matalapalkka-alalla noin vähän tienaa, kokopäivä työssä ainakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joka tapauksessa silloin minusta se pääongelma ei ole jonkun henkilön laiskuus vaan se, että järjestelmä luo kannustinloukkuja. Eli on hyvin pienipalkkaisia töitä ja kaikkiin yk-tukiin on tulorajat liian alhaalla.
Voisin kuvitella kuitenkin myös aika hyväksyttäviä tapauksia, joissa tuollaiseen valintaan voisi päätyä. Esim. vammaisen lapsen hoitaja voi jäädä ilman omaishoidon tukea (monissa kunnissa ne rahat on tälle vuodelle jo jaettu) ja silloin on pakko kitkutella työttömyystuella ja vältellä työpaikkaa.
Tai vaikkapa taiteilijat... taiteilija-apurahat ovat todella tiukassa ja tiedän tapauksia, joissa niiden välissä/töiden myynnin takkuillessa taitailijat ovat kituuttaneet perustoimeentulotuen varassa. Työttömyysturvan piirissä he eivät liene. Tuollaisissa tapauksissa en haukkuisi taiteilijaa loiseksi, jos ei halua mennä vaikkapa siivoamaan tai jakamaan postia (osa heistä tekee varmaan hengen pitimikseen sitäkin) - he kuitenkin tekevät työtä.
minä olen matalapalkka-alalla, töitä on vain osa-aikaisesti. Olen laskenut että pärjäisin tukien varassa eläen yhtä hyvin kuin nyt, itse asiassa hiukan paremminkin kun esim. sos.toimisto maksaisi lääkekuluja tms. En kuitenkaan missään nimessä vaihtaisi osaani työttömyyteen, viihdyn työssäni ja mielestäni aikuisen ihmisen on elätettävä itse itsensä :) Mutta kyllä päinvastaisia tapauksia on paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että korpee... Mä oon edelleen sitä mieltä, että kyllä työtätekevälle löytyy, maailma on vaan menny tähän, että mä en voi mennä töihin jos siellä tarvii tehdä jotain ja jos en saa vähintään 3000€/kk palkkaa.. Laiskoja raha-ahneita p*skoja suurinosa ihmisistä nykypäivänä.. Työttömyys luvut on kasvussa, silti työpaikkoja olis kun etsis ja olis valmis ehkäpä muuttamaan tai ajamaan hiukan pidemmän matkan sinne työpaikalle.. Meillä on molemamt töissä, mutta poika kotona.. Mies tulee töistä 15-17.00 ja mä lähden, tulen sitte joskus 21-23.00.. ja töitä olis niin paljon kun jaksais tehdä, tälläkin hetkellä meille haetaan työntekijöitä..
Hyysäämispolitiikka on saanut sen aikaan. Lasten pitäminen päivähoidossa mukavuussyistä on tämän itsekkyyden toinen ilmentymä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole missään tähän törmännyt. Voisitteko pistää linkkiä näistä keskusteluista?
mutta pakko se on sanoa, että kun oli työttömänä parisuhde voi hyvin ja perhe elämä oli muutenkin ihanaa. Taloudellisestikkin meni paremmin.
Meillä menee valitettavasati nii, että mies saa työstä vähemmän rahaa, kuin kotona olemalla. Käteen jäävä osa on älyttömän pieni.Tästä syystä joutuu tekemään älyttömästi ylitöitä, jotta saadaan kaikki tarpeellinen maksettua. Ja tästä ilosta ei miestä näy paljon kotona. Joten kaikki menee tällähetkellä älyttömän huonosti:(
Ja ainakaan täälläpäin ei voisi edes lusmuilla kotona työttömyysrahoin. Vähän väliä on joitakin kursseja jne, joihin on pakko osalllsitua saadakseen korvauksia, lisäksi tarjotusta työstä ei saa kieltäytyä ilman todella pätevää syytä tai menettää korvaukset, että aika hankalaa on tehdä noin , niinkuin ap joidenkin väittää tekevän. En ole ainakaan minä moiseen mahdollisuuteen edes törmännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että korpee... Mä oon edelleen sitä mieltä, että kyllä työtätekevälle löytyy, maailma on vaan menny tähän, että mä en voi mennä töihin jos siellä tarvii tehdä jotain ja jos en saa vähintään 3000€/kk palkkaa.. Laiskoja raha-ahneita p*skoja suurinosa ihmisistä nykypäivänä.. Työttömyys luvut on kasvussa, silti työpaikkoja olis kun etsis ja olis valmis ehkäpä muuttamaan tai ajamaan hiukan pidemmän matkan sinne työpaikalle.. Meillä on molemamt töissä, mutta poika kotona.. Mies tulee töistä 15-17.00 ja mä lähden, tulen sitte joskus 21-23.00.. ja töitä olis niin paljon kun jaksais tehdä, tälläkin hetkellä meille haetaan työntekijöitä..
Mutta ei sitä jokapaikassa työtä löydy. Mulla ja miehellä on sellanen tilanne, että molemmat olemme hakeneet töitä n. vuoden verran. Mä olen nyt jäämässä kotiin lasten kanssa, kun uusi vauva syntyy. Mutta...mutta mies hakee edelleen töitä. Yhdestäkään paikasta ei ole kieltäytynyt, mutta mitään ei ole myöskään tarjolla. Mies on valmis tekemään mitä tahansa, istumaan vaikka kaupan kassalla mutta ei löydy työtä ei vaikka mitä tekee. Eli ei se ihan niin kuitenkaan mene, että töitä on kun vaan kelpuuttaa... Ei vaan ole joka paikassa näin.
Ja mä luulen, että ilmiö on ehkä lisääntymään päin. Tutkitustikin tuollainen sosiaalinen "pääoma" jatkuu monesti niiden lasten kohdalla kenenkä vanhemmat mieluummin elävän yhteiskunnan tukien varassa, kuin menevät töihin.
Itse olen ajatellut niin, että tulevaisuudessa meidän kolmikymppisten on turha odotella mitään eläkkeitä, koska työmaailmasta (itse ) vierottuneita on niin paljon, että työtä tekevälle osalle muodostuu liian suuri taakka maksaa yhteiskunnan palveluja. (Jotka ilman muuta tulevat heikkenemäänkin) Siksi olemme miehen kanssa alkaneet kasata sijoitussalkkua, että on vanhoilla päivillä jotain millä elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat usein tismalleen samoja ihmisiä, jotka haukkuvat pääkaupunkiseutulaisia, että "miten te voitte siellä slummissa elää", "kyllä maalla on niin paljon mukavampaa", "en koskaan voisi asua kaupungissa" ja samaan aikaa istuvat perseellään työttömänä vuodesta toiseen EDES YRITTÄMÄTTÄ miettiä sitä vaihtoehtoa, että muuttaisivat jonnekin, missä töitä olisi tarjolla. Onhan se paljon mukavampaa olla valtion elättinä....
joku lääkelaitos toiseen kaupunkiin Suomessa niin hirveä poru ja kamala tragedia, kun eihän kukaan voi vaatia ja olettaa että joku pääkaupunkiseudulla asuva voisi kuvitella muuttavansa (työn perässä) pois kotiseudultaan.
Ovat usein tismalleen samoja ihmisiä, jotka haukkuvat pääkaupunkiseutulaisia, että "miten te voitte siellä slummissa elää", "kyllä maalla on niin paljon mukavampaa", "en koskaan voisi asua kaupungissa" ja samaan aikaa istuvat perseellään työttömänä vuodesta toiseen EDES YRITTÄMÄTTÄ miettiä sitä vaihtoehtoa, että muuttaisivat jonnekin, missä töitä olisi tarjolla. Onhan se paljon mukavampaa olla valtion elättinä....
No yleensä pk-seudulla olis paremmat mahdollisuudet perheen molempien aikuisten löytää töitä, kun jostain tuppukaupungista!
joku lääkelaitos toiseen kaupunkiin Suomessa niin hirveä poru ja kamala tragedia, kun eihän kukaan voi vaatia ja olettaa että joku pääkaupunkiseudulla asuva voisi kuvitella muuttavansa (työn perässä) pois kotiseudultaan.
Ovat usein tismalleen samoja ihmisiä, jotka haukkuvat pääkaupunkiseutulaisia, että "miten te voitte siellä slummissa elää", "kyllä maalla on niin paljon mukavampaa", "en koskaan voisi asua kaupungissa" ja samaan aikaa istuvat perseellään työttömänä vuodesta toiseen EDES YRITTÄMÄTTÄ miettiä sitä vaihtoehtoa, että muuttaisivat jonnekin, missä töitä olisi tarjolla. Onhan se paljon mukavampaa olla valtion elättinä....
i] Mutta ei sitä jokapaikassa työtä löydy. Mulla ja miehellä on sellanen tilanne, että molemmat olemme hakeneet töitä n. vuoden verran. Mä olen nyt jäämässä kotiin lasten kanssa, kun uusi vauva syntyy. Mutta...mutta mies hakee edelleen töitä. Yhdestäkään paikasta ei ole kieltäytynyt, mutta mitään ei ole myöskään tarjolla. Mies on valmis tekemään mitä tahansa, istumaan vaikka kaupan kassalla mutta ei löydy työtä ei vaikka mitä tekee. Eli ei se ihan niin kuitenkaan mene, että töitä on kun vaan kelpuuttaa... Ei vaan ole joka paikassa näin.
[/quote]
Riippuu tietenkin missä asutte. Lähtökohtaisesti hyvässä työiässä olevalle löytyy töitä isoimmista kaupungeista, jos on valmis ottamaan vastaan mitä vaan. Siivous- ym duunia saa kyllä. Moni ei sitä halua tehdä.
Korkeakolutettuna on tosin vaikea saada edes näitä töitä, koska työnantaja ottaa mieluummin jonkun jolla on motivaatiota mahdollisesti tehdä työtä kauemmin. Monesti koulutettu lähtee samantien toiseen duuniin kun saa paremman.
Mutta kotiäitejä voisi munkin mielestä yhteiskunta kannustaa eri tavoin. Työ ei saa ikinä olla kannattamattomampaa kuin kotona-olo. Esimerkiksi jonkinlainen porrastuva veroetu tai tarhaetu. Että ensimmäisenä vuonna tarhamaksut 50%, toisena vuonna 70% ja sitten normaalisti. Jotta töihinpaluu olisi kannattavaa. Sama periaate ansiotyön verotukseen.
ja tosiaan molemmilla työtä, mutta jos täältä ei työtä löytyisi niin olisin valmis ajamaan lähikaupunkeihin(50-100km) tai jopa muuttamaan sinne työn perässä.. ja tuo ettei löydy muka yhtään mitään työtä.. Niin vojn vaikka vannoa että yökerhoihin pääsee aina blokkariksi jos ei muuta työtä löydy, nettoaa siitäkin vähän kun saa yölisät palkan päälle..
-11-
No yleensä pk-seudulla olis paremmat mahdollisuudet perheen molempien aikuisten löytää töitä, kun jostain tuppukaupungista!
joku lääkelaitos toiseen kaupunkiin Suomessa niin hirveä poru ja kamala tragedia, kun eihän kukaan voi vaatia ja olettaa että joku pääkaupunkiseudulla asuva voisi kuvitella muuttavansa (työn perässä) pois kotiseudultaan.
Ovat usein tismalleen samoja ihmisiä, jotka haukkuvat pääkaupunkiseutulaisia, että "miten te voitte siellä slummissa elää", "kyllä maalla on niin paljon mukavampaa", "en koskaan voisi asua kaupungissa" ja samaan aikaa istuvat perseellään työttömänä vuodesta toiseen EDES YRITTÄMÄTTÄ miettiä sitä vaihtoehtoa, että muuttaisivat jonnekin, missä töitä olisi tarjolla. Onhan se paljon mukavampaa olla valtion elättinä....
Ja monilla tuntuu olevan sellainen ajatus, että vaikka en itse pistää rikkaa ristiin, niin yhteiskunta elättää.
Tää tulee esiin aina näissä aloituksissa: "Mitä teen, ei yhtään rahaa. Töitä en saa kun ei ole koulutusta, ei ole miehelläkään, asutaan helvetin kuusessa, viisi alle kouluikäistä, eikä töihinkään pääse, kun ei ole sitä autoa."