Mies haluaa ensin talon sitten naimisiin, minä toisinpäin.
Koska haluan varmistaa oman taloudellisen asemani ja sen etten joudu miehen taloprojektin maksajaksi ja jää sitten nuolemaan näppejäni eron tullessa.
Mies aikoo laittaa meidän yhteisen tonttihakemuksen, vaikka ei edes asuta vielä yhdessä.
Minä en suostu laittamaan nimeäni mihinkään muuhun paperiin kuin maistraatin avioliittopapereihin.
Meillä on 2 yhteistä lasta ja mies kuvittelee että pääsee rahallisesti halvemmalla jos ei enää maksa elareita vaan asutaan yhdessä.
Kommentit (11)
ja keskustellut. Pankki ei onneksi anna meille näillä tuloilla talolainaa. Mies ei tajua sitä mitä pankin ekonomi tajuaa, eli sen että meidän talous on pahasti perseellään jos yhteen muutetaan. Nyt molemmat pärjäävät kun asutaan erillään ja minä elän kelan tuella ja mies palkallaan.
tulevaisuudessa odottava ero ja taloudelliset seikat ehdotan, että pidätte tilanteen ennallaan.
Kyllä siltä, etä nuo molemmat projektit ovat aika hataralla todellisuuspohjalla.
En lähtisi kumpaankaan jos olisin sinä. Kuulostaa sellaiselta taulapäältä ettei ehkä kannata itse moiseen sitoa.
liiton eron talousvaikeuksien takia osaa ennustaa. Miehellä aina tili 2vk ennen palkkapäivää tyhjillään vaikka tekee kahta työtä. Ottaa uutta velkaa entisten velkojen maksamiseen. Tällä parisuhteella on tulevaisuus vain jos erillään asutaan, ainakin niin kauan kuin löydän itselleni työpaikan.
Jos ero on noin selvä jo valmiiksi, miksi kannattaa mennä edes naimisiin?
Ja toiseksi jo miehellä on palkkaa ja sulla kelan tukia, miten ihmeessä sinä muka olisit taloprojektin rahoittaja? Et tietenkään jää nuolemaan näppejäsi, jos olette selkeästi jakaneet talon omistuksen rahoituksen suhteessa.
Jo olisin mies niin en taitaisi minä kyllä sinne maistraattiin kanssasi mennä....
Muussa kuin taloudellisen turvallisuuden takaamis mielessä. Kaksi lasta olen tälle miehelle jo ilman sitoutumisia tehnyt, enkä kaipaa avioliittoa ainakaan lasten takia.
Ainoastaan siksim menisin naimisiin, että saan omani pois jos jotakin vähäisistä rahoistani taloprojektiin sijoitan.
olisi lain mukaan velvollinen elättämään minua mikäli kelan tuista hänen vuokseen luovun. Avoliitossa periaatteessa myös elatusvelvollisuus ja siinäkin tapauksessa menettäisin kelan tuet. Työkkäreitäkään en miehen palkan takia saisi ja menettäisin kuukaudessa noin 770€.
mutta en minäkään hänen kanssaan pankkiin lainaneuvotteluihin ja talopaketteja katselemaan lähtisi. Lapsia voin kyllä hänen kanssaan vielä yhden tehdä ja senkin isättömän raukan kela elättää.
Jos ero on noin selvä jo valmiiksi, miksi kannattaa mennä edes naimisiin? Ja toiseksi jo miehellä on palkkaa ja sulla kelan tukia, miten ihmeessä sinä muka olisit taloprojektin rahoittaja? Et tietenkään jää nuolemaan näppejäsi, jos olette selkeästi jakaneet talon omistuksen rahoituksen suhteessa. Jo olisin mies niin en taitaisi minä kyllä sinne maistraattiin kanssasi mennä....
talo jos sen ei tartte maksaa mulle elareita lapsista. luulee että yhdessä asuessa ei tarvitse lastensa menoja rahoittaa.
turhaan sä tätä tänne kirjotat. lähetä miehelles tää spostina?