Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten mököttäjän kanssa eletään?
30.08.2009 |
Mies tulee perheestä, jossa ei ole osattu eikä osata puhua (saati riidellä), vaan oma loukkaantuminen ja suuttuminen "annetaan ymmärtää" mököttämällä ja mykkäkoululla.
Olen turhautunut kommunikaatioongelmiimme, koska mies ottaa kritiikkinä ja loukkaantuu pienimmästäkin erimielisyydestä; tulee jopa sellainen olo, että hän hallitsee tuolla loukkaantumisella keskustelua ja minimoi sen, etten ottaisi mitään epämieluisaa asiaa esille. Lopputulos on aina se, että mies aloittaa päivän, pari kestävän mykkäkoulun, jolloin kulkee hautapaaden näköisenä eikä puhu juuri lapsillekaan mitään.
Olen ottanut linjaksi olla kuin mikään ei olisi vialla eli en kiinnitä mökötykseen ja mielenosoittamiseen mitään huomiota: mies kyllä leppyy, kun ajan kanssa sitkeästi vaan pyytelen anteeksi ja jankutan omaa väärässä olemistani, mutta en halua sitä tehdä. Tuntuu nimittäin epäreilulta, että minun täytyy pyydellä anteeksi sitä, että tuon esille asioita, jotka koen suhteessamme ja kodissamme epäkohdaksi. Toki pyydän anteeksi, jos olen huutanut, mitä sitäkään en tee nykyisin kovin usein, koska mies muuttuu jääkylmäksi (ja loukkaantuu), jos korotan ääntäni. En kuitenkaan suostu pyytämään anteeksi sitä, että sanon asioista, jotka suhteessamme tai perheessämme hiertävät, vaikka miehen mielestä kaikki pitäisi varmaan lakaista maton alle ja olla hiljaa. En toi kunnioittaa itseäni, jos hyväksyn sen, että minun täytyy tyytyä kaikkeen ja niellä aina kiukkuni tai paha mieleni siksi, että se loukkaa toista.
Kommentit (8)
kun käyttäydyt kuin mikään ei olisi vialla.
Oletko kokeillut niin, että menet ja annat pusun sille mököttäjälle ja vaikka hierot hartioita, sitten houkuttelet ulos kävelylle tai jotain muuta kivaa (ei seksiä). Anteeksi ei kannata pyytää, mutta anna sellainen vaikutelma, että pirullinen ukkos on oikeastaan aika söpö, kun mököttää ja suuttuu.
Sen lisäksi voisitte keskustella mielipideasioista, mitä mieltä hän on ja mitä mieltä sinä jostain asiasta, ennenkuin alat urputtamaan. Oppisitte ottamaan toisen huomioon. Et kertonut, että millaisista asioista teillä on erimielisyyksiä.
tämän viestin ohjeet ovat naiiviudessaan sitä samaa sarjaa kun kehotetaan masentunutta menemään lenkille ja ostamaan uusi huulipuna.
Jos kommunikaatiovaikeudet ovat perusteellisia ja toinen vielä käyttää mykkäkoulua hallintakeinona, ei siitä ole mitään apua, että toinen "antaa pusun poskelle" ja on söpöä pikkuvaimoa.
Tule neuvomaan sitten, kun olet ollut norsunluutornihenkisen "minähän en alennu riitelemään" -mököttäjän kanssa 14 vuotta naimisissa ja kokeillut kaikki keinot.
t: Toisen mykkäkoululaisen vaimo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne solmut siitä aklaa aukeamaan - ja mieskin alkaa huomaamaan että elää voi muutenkin kuin hirmuinen kasa tavaraa lakaistuna maton alle. Toiminnan muuttaminen vaatii kyllä harjoittelua ja se on piiitkä tie. Mutta pitkähän on tämä parisuhdekin - tai ainakin se on molempien tavoite.
Eikö jo seurusteluvaiheessa tullut ilmi toisen viat? Turha sitä on enää ruikuttaa.
nimenomaan oletat, että ap "urputtaa"? Lue nyt oma viestisi vielä kerran ja sano sitten, ettei tarkoituksesi ollut mitenkään vihjata, että ap saa syyttää mykkäkoulusta ihan itseään.
ovat tuomittuja ikuiseen sinkkuuteen? Kommunikaatio on ihan opeteltavissa oleva taito, jos vaan halua löytyy!
t. se pariterapiassa käynyt
Eikö jo seurusteluvaiheessa tullut ilmi toisen viat? Turha sitä on enää ruikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö jo seurusteluvaiheessa tullut ilmi toisen viat? Turha sitä on enää ruikuttaa.
Tilanne on vaan pahentunut vuosi vuodelta. Terapiaan miestä ei saa, koska "siellä vaan haukuttaisiin mua lisää" ja se on kuulemma muutenkin turhanpäiväistä lässytystä.
Eli mulla on ainakin kaksi vaihtoehtoa: erota tai niellä sappea ja katkeroitua, koska epäkohtiin ei saa puuttua ja me teeskennellään, etta kaikki on kivaa ja kunnossa.
ap
Ehkä sinullakin on opittavaa siinä miten kerrot pahasta olosta miehellesi - olet varmaan kuullut minä-viesteistä? Jos olet kertonut miehellesi miten paljon tämä sinua hiertää ja kuinka paha olo sinulla on, ja miehesi on vielä ymmärtänyt tämän, niin osoittaa aikamoista välittämisen puutetta olla lähtemättä mukaan hakemaan apua. Veikkaan, ettei miehelläsikään ole hyvä olla nykyisessä tilanteessa, mutta voi vaatia vähän ravistelua että hän tiedostaa sen.
Eikö jo seurusteluvaiheessa tullut ilmi toisen viat? Turha sitä on enää ruikuttaa.
Tilanne on vaan pahentunut vuosi vuodelta. Terapiaan miestä ei saa, koska "siellä vaan haukuttaisiin mua lisää" ja se on kuulemma muutenkin turhanpäiväistä lässytystä.
Eli mulla on ainakin kaksi vaihtoehtoa: erota tai niellä sappea ja katkeroitua, koska epäkohtiin ei saa puuttua ja me teeskennellään, etta kaikki on kivaa ja kunnossa.
ap
Alue: Aihe vapaa
kun käyttäydyt kuin mikään ei olisi vialla.
Oletko kokeillut niin, että menet ja annat pusun sille mököttäjälle ja vaikka hierot hartioita, sitten houkuttelet ulos kävelylle tai jotain muuta kivaa (ei seksiä). Anteeksi ei kannata pyytää, mutta anna sellainen vaikutelma, että pirullinen ukkos on oikeastaan aika söpö, kun mököttää ja suuttuu.
Sen lisäksi voisitte keskustella mielipideasioista, mitä mieltä hän on ja mitä mieltä sinä jostain asiasta, ennenkuin alat urputtamaan. Oppisitte ottamaan toisen huomioon. Et kertonut, että millaisista asioista teillä on erimielisyyksiä.