Kysymys imetyksestä yöllä (mielipiteitä tai asiantuntijoiden sanomaa)
Mikä mielestänne on parempi tapa alkaa syöttää vauvaa öisin
a) pitää lapsi nukkumassa vieressä äidin sängyssä, että voi imettää puolihorteessa.
Tällöin äidin ei tarvitse herätä yöllä kunnolla yösyöttöjen takia.
b) Laittaa vauva imetyksen jälkeen omaan sänkyynsä nukkumaan.
Tämä vaatinee enemmän äidin viitseliäisyyttä ja jaksamista mutta saattaa olla parempi parisuhteen kannalta (isä ei joudu syrjäytetyksi omasta sängystään) ja lapsi oppinee nopeammin nukahtamaan omaan sänkyynsä.
Mielipiteitä ja perusteluja??
Kommentit (13)
Meillä esikoinen nukkui omassa sängyssään mun sängyn vieressä, välissä n. 10cm. Imetin aina istuallani joten senkään puoleen en olisi voinut nukkuessani imettää. :) Edelleenkään en osaa kunnolla nukkua jos lapsi on meidän sängyssä, varon koko ajan liikaa etten vain tönäise tai huitaise kyynärpäällä lasta naamaan tms, lapsi on kohta 2v.
Yleensä lapsi siis nukkuukin omassa sängyssään, edelleen kuitenkin samassa huoneessa meidän kanssa. Nuo vieressänukkumiset sattuvat aika harvoin, lähinnä reissussa tai mökillä.
Mutta seuraavan kanssa aion menetellä samalla tavalla. En kokenut liian rasittavaksi imetyksiä hereillä ja kun en ollut nukahtanutkaan, ei ollut mikään ongelma siirtää vauvaa omaan sänkyynsä.
Sitä en ymmärrä miksi jotkut laittavat vauvan jopa toiseen huoneeseen yöksi...
ja samoin nukkui esikoinen aikoinaan. Sitten kun oppi ryömimään, niin siirrettiin omaan sänkyyn ettei vaan tipu. 1-vuotiaasta alkaen on nukkunut täydet unet omassa sängyssä ilman syöntejä. Ei se imeväisen vieressä nukkuminen tarkoita sitä, ettei se ikinä nukkuisi omassa sängyssä. Aikansa kutakin.
Jos vauva vaikka nukkuu siihen saakka vieressä kun tarvii yösyöttöjä niin se ei kyllä tarkoita että nukkuu siinä vielä 4-vuotiaanakin...
Esikoistani odotan ja olen miettinyt tätä paljon. Ystäväni, joka vannoo sen nimeen, että vauvan paras paikka on 6kk ikäiseksi asti äidin sängyssä ja on parempi ettei tarvitse herätä yöllä erikseen imettämään, on nyt tilanteessa, jossa 4v ja 2v nukkuvat äidin sängyssä, isä nukkuu lastenhuoneessa. Eivät ole saaneet lapsia oppimaan omiin sänkyihinsä. Siksi itse olen pohtinut kovasti, olisiko pienempi vaiva nostaa vauva aina syötän jälkeen omaan sänkyynsä (meidän sängyn vieressä). Ensimmäiset kuukaudet ehkä työläämpää mutta pitemmän päälle helpompaa? ap
Kaikki tyytyväisiä; isä saa glooriaa kun "uhrautuu" sohvalle, jotta vauva ja äiti saavat sujuvamman yön. Tosiasiassa hän haluaa vain katkeamattoman yöunen.
Ja kumpi tahansa voi olla jonkun toisen kannalta parempi tapa, mutta itse olen hoitanut kolme lastani kohdan b mukaan. Suurin syy on ollut se, että en ole osannut nukkua jos vauva on vieressä vaan olen vahdannut ja varonut. Kun laitoin vauvan omaan sänkyynsä, joka sijaitsi melkein kiinni omassa sängyssäni, sain paljon paremmin nukuttua syöttöjen väliajat, vaikka ajoittain joutui tiheästi heräilemäänkin.
oli kummallakin kerralla käytössä sivuvaunu-systeemi, eli yksi laita pinnasängystä pois ja patja samalla tasolla meidän sängyn kanssa. Tavallaan vauva siis omassa sängyssä mutta käden ulottuvilla. Toimi loistavasti ja nukuin itsekin hyvin.
mutta jos ei helposti nukahtanut sinne, otettiin väliin. Riippuu vähän siitäkin, oliko jo kohta aamu vai vasta alkuyö. Puolenyön aikoihin yritin enemmän saada vauvaa takaisin omaan sänkyynsä, jotta me vanhemmat saisimme nukuttua yön hyvin, aamulla viiden-kuuden maissa en enää jaksanut yrittää, vaan otin vauvan väliin. En kuitenkaan osannut imettää makuullaan, joten jouduin kuitenkin nousemaan ylös.
mikä kenellekin sopii. Itselleni tärkeimmäksi koin olla lisäämättä sitä univelkaa enää yhtään joten vauva nukkui vieressä. Pystyihän sen siitä tarpeen tullen nostamaan omaan sänkyynsäkin, joka siis oli meidän sängyn vieressä. Eikä isä kyllä joutunut sängystä pois vauvan takia, itse nukuin keskellä, vauvan ja miehen välissä joten ei tarvinut pelätä että isä talloo pienen...
Itse haluan nukkua samalla kun imetän, vaikka se tarkoittaakin etten voi ihan vapaasti heittelehtiä sängyssä kun pitää varoa herättämästä vauvaa. Jollekulle se olisi suurempi uhraus kuin joutua nousemaan ylös ja viemään vauva omaan sänkyynsä.
Makuasia.
Luonnonoikkuja? Nukkuvat hyvin ja mielellään nyt teineinäkin kaikki kolme.
tähän ole yhtä oikeaa ratkaisua, kukin tekee kuten parhaaksi näkee.
Meillä on enemmän kohta a, mutta 240 cm leveällä sängyllä. Mahtuu mieskin sänkyyn helposti.
että kyllähän sen pienen vauvan paras paikka on äidin lähellä (vrt sanonta länsimainen ihminen on ainoa joka laittaa pentunsa pois yöksi) ja tutkittua sekin että äidin(tai isän tai vaikka sisaruksen) hengitys "muistuttaa" vauvaakin hengittämään ja ehkäisee esim kätkytkuoleman riskiä. Nuo luin jonkun asiantuntijan jutusta tyyliin Sinkkonen Keltinkangas tms. Ja aika pitkällehän se nyt on ihan maalaisjärjellä ajateltavissa että vauvan on paras äidin lähellä.
Mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa, jos se vauvan vieressä olo on haitaksi omalle nukkumiselle niin eihän silloin niin kannata tehdä.
Meillä esikoinen nukkui mun ja seinän välissä (aluksi laitoin omaan sänkyyn mutta nukkui paljon paremmin siinä vieressä ja sata kertaa helpompaa syöttää kun ei tarvi kunnolal edes itse herätä) Ja kuopuksen kanssa oli pinnasänky ilman laitaa nk sivuvaununa, siitäkin sai helposti kainaloon syömään ja sitten jossain välissä taas saattoi "työntää" takaisin omalle puolelle.
Ketään en kuitenkaan lähtisi sängystä pois ajamaan! :)
Esikoistani odotan ja olen miettinyt tätä paljon. Ystäväni, joka vannoo sen nimeen, että vauvan paras paikka on 6kk ikäiseksi asti äidin sängyssä ja on parempi ettei tarvitse herätä yöllä erikseen imettämään, on nyt tilanteessa, jossa 4v ja 2v nukkuvat äidin sängyssä, isä nukkuu lastenhuoneessa. Eivät ole saaneet lapsia oppimaan omiin sänkyihinsä. Siksi itse olen pohtinut kovasti, olisiko pienempi vaiva nostaa vauva aina syötän jälkeen omaan sänkyynsä (meidän sängyn vieressä). Ensimmäiset kuukaudet ehkä työläämpää mutta pitemmän päälle helpompaa?
ap