Kun puhun seurassa, puhun kuulemma niin tyhjentävästi ettei

että olet joutunut joko harvinaisen ujoon tai harvinaisen tyhmään seuraan. Etsi älykkäämpää tai puheliaampaa seuraa.

kysymään mitä mieltä muut ovat ja mitä he ajattelevat sen sijaan että riennät selittämään mitä mieltä sinä olet ja mitä mieltä asiasta kuuluu olla. Kysy, älä vastaa.

Ja varsinkin 3. En osaa lukea tilanteita. Olen siinä äärimmäisen huono.



ja siitä saan kuulla aina. Mieheltäni. Ja pitkään.



Mutta koitan siis pitää suuni kiinni ja kuunnella mitä muilla on kerrottavaa. Se vain menee siihen että jokainen on vahvoja ulospäin suuntautuneita persoonia. Ja sinne väliin ei ole mitään asiaa. Siksi on ainut tie koittaa puhua päälle.

Mutta jos joku osaisi kertoa missä vuorovaikutus taitoja voisi opetella? Olen koko elämäni ollut paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Osaan kohteliaisuudet. Vaan pidemmän suhteen luominen ja ylläpitäminen on todella vaikeaa. Minusta tulee itsekäs ja en tunne empatiaa toista kohtaan jos toinen ei toimi kuten ajattelen. Mutta tilanne korjautuu kun olen vihani potenut.



Mutta siis olen kuin itsekäs kakara (30v). Ja narsismia olen ajatellut. Mutta ongelma on että haluaisin opetella puhumaan edes niin että joku jaksaisi kuunnella lauseen loppuun. =(



Ulkonäöstä, olen kaunis. Aikoinaan sain sen avulla miehiltä paljon seuraa. Vaan perheellisenä enää en edes sitä.

Oletko sitä mieltä, että asioihin on olemassa vain yksi oikea näkökulma, ja sinä tiedät sen, muut erimieliset ovat väärässä? Tällaisen asenteen esiintuleminen yhdistettynä yksinpuheluun ei johda keskusteluun, muut huomaavat, että aiheesta on turha jatkaa koska se ei johda kuin kinasteluun.



Jos osaat dialogin ja kuuntelun taidon, muut eivät ehkä osaa perustella kantaansa ja jäävät siksi pois keskustelusta.

Taidat olla neitsyt horoskoopiltasi??

ja tykkää muistakin kuin itsestäsi

Tunnen yhden tälläisen ihmisen,analysoi liikaa asioita kokoajan...jos ravintolassa käydään syömässä niin saattaa yhtäkkiä hiljentyä ja jo kesken toisen jutun palaa takaisin vanhaan asiaan ja päästää ne tyhjentävät ilmoille,sitten kaikki katsoo sitä tyhmänä koska asia jo käsiteltiin ja sillä meni uudet asiat sivu suun kun piti keksiä "fiksua" sanottavaa...aargh!!

Tämä ihminen on ns.järki-ihminen,kaikki pitää suunnitella hyvin ja kaikessa tekemisessä on ns.ajatus takana,ei tee yllättäen mitään...

kuulostaa siltä, että itekin jo tiedät ihan hyvin missä on petrattavaa

sanot asioita, joita ihmiset eivät halua kuulla siinä muodossa jossa he eivät halua kuulla sitä. Tähän auttaa se että pysähtyy ennen töksäyttämistä miettimään että onko tätä viisasta sanoa ja jos sanon niin voisinko muotoilla sen pehmeämmin, kysyvämmin, niin että se on helpompi kyseenalaistaa ja vetää takaisin. Sano mieluummin että "voisiko joskus olla niin että" kuin että "kaikkihan sen tietää että"

Puhun myös hyvin suoraan ja ilmasen kantani vahvasti.

olen kallistunut tämän 20vuoden tutustumisen jälkeen narsismin puolelle. hän voi kevyesti puhua itsestään tai lomamatkastaan 3 fakin tuntia täysin monologina. Samoin opettaa meitä muita ja vain hän ymmärtää kokonaisuuksia ja on ylivertainen moraaliltaan jne.



TODELLA rasittava tapaus. Harvoin enää jaksaa avata luuria kun sieltä tulee kauhea niagara aina jotain mihin hän ei edes kaipaa muuta kuin korvaa.

joka kuvittelee, että ihmiset arvostaisivat hänen analyyttisiä näkemyksiään toisista ihmisistä ja heidän tekemisistään. Mutta eivät ihmiset halua kuulla "totuutta", vielä vähemmän ylimielisiä ja näppäriä kommentteja, jotka eivät ole yhtään niin hyvittavia kuin mitä niiden laukoja kuvittelee niiden olevan - hän on älykäs ihminen, mutta ihmissuhdetaidot ovat aika alkeelliset. Ihmiset eivät yleensä pidä tökeröistä ja jopa ilkeistä kommenteista, olivat ne kuinka älyllisiä tai oikeaan osuvia tahansa. Joskus on parempi olla hiljaa tai turvautua valkoisiin valheisiin, jos haluaa pitää kiinni ihmissuhteistaan.

Kun rupeat keskustelemaan jonkun kanssa, lähde liikkeelle sillä asenteella että "mitä voin tältä ihmiseltä oppia?" Kuka hän todella on? Mikä on hänelle tärkeää?



Hyvä kuuntelija on paras keskustelukumppani.



Narsismi tuskin on kyseessä - narsisti tekisi aloituksen tyyliin "mikä v* kaikissa muissa on vikana, kun kukaan ei kuuntele minua". :D Sosiaalisen silmän puutetta on terveilläkin ihmisillä.



Jos ihmiset kokevat, etteivät voi lisätä mitään siihen mitä sanot, se voi olla joko merkki siitä, että he kokevat ettei sinua oikeasti kiinnosta heidän sanomisensa, tai sitten siitä, että olet ymmärtänyt small talkin ihan väärin: pointti ei ole informaation vaihtaminen/asioiden selittäminen, vaan se että kaikilla olisi mukavaa ja kaikki kokisivat olevansa kiinnostavia toinen toisilleen. Asioita puidaan, pohdiskellaan, kysymyksiä esitetään, vitsaillaankin.



Kyseessä ei ole Wimbledonin tennismatsi vaan pikeminkin rantasulis, jossa ideana on saada se sulkapallo pysymään ilmassa mahdollisimman kauan. :)

Tarkkaile ihmisiä. Ilmeitä, eleitä, äänensävyjä. Mieti mitä heiltä jää sanomatta ja mikä tunnetila mahtaa olla milloinkin. Sitä voi tehdä vaikka tuntemattomien junassa kännykkään höpöttävien matkakumppanien kanssa. Silloin et keskity siihen mitä arvokasta itse voit tähän keskusteluun tuoda vaan voit keskittyä siihen että yrität lukea muiden ihmisten mietteitä.

Elokuviakin kannattaa katsella sillä silmällä, että minkälaisilla eleillä ja sävyillä elokuvantekijät onnistuvat luomaan tunnetiloja ja sosiaalisia konflikteja ym. tekeleihinsä. Jos et itse huomaa niin dvd-elokuvien ohjaajan kommenttiraidoissa on joskus selitetty sitä asiaa juurta jaksain :)

Ja varsinkin 3. En osaa lukea tilanteita. Olen siinä äärimmäisen huono.

.

Älykäs ihminen pitkästyy helposti kun muut eivät ymmärrä mistään mitään.

että olet joutunut joko harvinaisen ujoon tai harvinaisen tyhmään seuraan. Etsi älykkäämpää tai puheliaampaa seuraa.

Tuskin kaikki ap:n tuntemat ihmiset on tällaisia. Nyrkkisääntö voisi olla, että jos tuntuu, että kaikissa muissa ihmisissä on jotain pielessä, niin silloin on aika katsoa peiliin :)

yksi työkaveri, joka onnistuu aina tyrehdyttämään kaiken kahvipöytäkeskustelun toteamalla "faktan". En tiedä tekeekö tarkoituksella, mutta antaa ainakin kuvan, että on parempi ja fiksumpi kuin muut.



Esim. minä: "Oi voi, taas pitäisi vaihtaa talvirenkaat, oli aamulla pakkasta!" johon tämä työkaveri: "No,ei auta muu kuin vaihtaa ne renkaat". Keskustelu loppuu tähän, kun ilman tätä yhtä henkilöä keskustelu voisi johtaa huvittaviin kokemuksiin renkaiden vaihdosta tai liukkaalla ajosta yms. Esim. "Joo, tosiaan niin täytyy ennen kuin käy yhtä hassusti kuin viimevuonna.." tai "Niinpä näytti mittari olevan pakkasen puolella se on talvi...."



Tai joku:" Kissa oli eilen pissannu sohvalle, kyllä välillä tekisi mieli antaa se otus jonnekkin eläinten hoitokotiin" johon tämä työkaveri " No vie sinne sitten"



Tämä henkilö saa kaikki ihmiset tuntemaan itsensä tyhmiksi näillä kommeneteillaan. Joo, kaikki tietävät, että ne renkaat pitää vaihtaa eikä se puhumalla muuksi muutu, mutta se "turha puhuminen" on mukavempaa kuin istua hiljaa..

yksi työkaveri, joka onnistuu aina tyrehdyttämään kaiken kahvipöytäkeskustelun toteamalla "faktan". En tiedä tekeekö tarkoituksella, mutta antaa ainakin kuvan, että on parempi ja fiksumpi kuin muut.

Esim. minä: "Oi voi, taas pitäisi vaihtaa talvirenkaat, oli aamulla pakkasta!" johon tämä työkaveri: "No,ei auta muu kuin vaihtaa ne renkaat". Keskustelu loppuu tähän, kun ilman tätä yhtä henkilöä keskustelu voisi johtaa huvittaviin kokemuksiin renkaiden vaihdosta tai liukkaalla ajosta yms. Esim. "Joo, tosiaan niin täytyy ennen kuin käy yhtä hassusti kuin viimevuonna.." tai "Niinpä näytti mittari olevan pakkasen puolella se on talvi...."

Tai joku:" Kissa oli eilen pissannu sohvalle, kyllä välillä tekisi mieli antaa se otus jonnekkin eläinten hoitokotiin" johon tämä työkaveri " No vie sinne sitten"

Tämä henkilö saa kaikki ihmiset tuntemaan itsensä tyhmiksi näillä kommeneteillaan. Joo, kaikki tietävät, että ne renkaat pitää vaihtaa eikä se puhumalla muuksi muutu, mutta se "turha puhuminen" on mukavempaa kuin istua hiljaa..

Tiedän että vika on minussa. En ole alistuja, vaikka ujo olenkin. On hankalaa kohdata ihminen, joka jo ensi lauseen sanottuani; poistuu. Menen muualle ja jos taytyy hänet kohdata taas, koitan uudestaan. Harvoin jaksan keskittyä tekemään asian eteen muuta kuin mitä automaattisesti sanoisin. Jo hänen kohtaaminen on hankalaa. Eli olen kehittänyt näistä keskusteluista jo ongelman.



Tai sinänsä ongelmaa ei ole, kun en joudu olemaan kuin muutaman kerran viikossa lopun ikäni tekemisissä. Kun sydän ystävää en ole hakemassakaan.



En odota tapaamista mitenkään ilolla. Eli olisiko siinä syy etten automaattisesti halua alkaa pallottelemaan hänen kanssaan.. Vaan lyhyestä virsi kaunis? En muutenkaan ymmärrä miksi ihmisten täytyy jaaritella. En koe siinä olevan mitään järkeä. Eli puuttuu jokin osa tunteistani vai??

ei lauo omia mielipiteitään absoluuttisina totuuksina. Vahvat mielipiteet voi silti olla. On todella rasittavaa keskustella ihmisen kanssa, joka on "discussion killer", kuten täällä sanotaan. Hyvä keskustelija ottaa muut keskustelijat huomioon.



Ja kyllä, taitoa voi opetella. Vaikka ensiksi antamalla tilaa muiden mielipiteille ja ihan oikeasti kuunnella, mitä se toinen sanoo. Tämä ei tarkoita jaarittelua.