Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi liikaa mukana perheemme asioissa
18.08.2009 |
Meillä mieheni on äitinsä ainoa lapsi ja samoin siis myös lapsemme on hänen ensimmäinen lapsenlapsensa. Anoppi on aina joka asiaan nokkansa pistämässä, ostaa lapsenlastaan ja meitä rahalla. Minä en siihen suostuis mutta mieheni usein heltyy ottamaan rahaa vastaan. Pärjäämme aivan mainiosti ilman anopin rahojakin! Lisäksi on aina poikansa puolella, teki mieheni mitä tahansa ja puuttuu jopa riidoissa siihen mitä minä saan hänen pojalleen sanoa. Minä olen kuulemma inhottava hänen pojalleen, ja aina vain mollaamassa miestäni. Mieheni on itsekin kysyny äidiltään että pitääkö hän poikaansa niin tyhmänä että luulee poikansa olevan naimisissa naisen kanssa mikä koko ajan vain mollaisi?? Näin siis ei ole, monesti kyllä huumorilla heitetään mieheni kanssa toisillemme herjaa, mutta anoppini ei tälläistä huumoria ymmärrä. Onneksi mieheni yleensä puolustaa minua myös äitiänsä vastaan. Muuten en kyllä tilannetta jaksaisi. Mutta alkaa vaan välillä ahdistaa jo koko anoppi, muutaman kerran sille on jo sanottukin, mutta ei se sen puuttumista rauhoita. Ei näe itsessänsä mitään vikaa, on kauhean ylpeä luonne, muista kyllä löytää puutteita.
Ei ole onneksi mitään merkkejä että meille miehemme kanssa tulisi ero tai muutakaan, mutta koskaanhan ei elämästä tiedä ja siksi joskus olen mielssäni ajatellut ja pelännyt kuinka kävisi jos meille tulisi ero. Anoppini tekisi varmasti kaikkensa etten saisi pitää lastamme. "Hänellä on hyviä lakimiesystäviä jne. jne." onneksi taustani on puhtaat ja en epäile vahvuuttani äitiydessä, joten siinä ei ainakaan toivottavasti tulisi onnistumaankaan. Mutta kauheeta edes että tuollaista joutuu miettimään.
Onko kukaan vastaavassa tilanteessa? tai miten olette niistä selvinneet? Kuinka anopin saa rauhoittumaan, sanominen ei auta?
Kommentit (19)
ennen kuin mies itse "laittaa äitinsä kuriin". Meillä meni välit poikki anopin kanssa täydellisesti ja mies ilmoitti että näin jatkuu, jollei käytös muutu. Tästä nyt 8v aikaa. Meillä ei silloin ollut vielä lapsia, niin niiden takia ei tarvinut potea huonoa omatuntoa. Pikkuhiljaa sitten sovittiin ja tänään tullaan todella hyvin toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppeihin ja isovanhempiin. 200 km välimatkaa molempiin lapsuudenkoteihin takaa aika hyvin yksityisyyden.
Meillä anoppi ei mitenkään voisi tietää riidoistamme.
anoppi kannusti sinua ja miestäsi sängyssä koko yön? Sekaantuminen kuulostaa jo vähän liialliselta.
anoppi kannusti sinua ja miestäsi sängyssä koko yön? Sekaantuminen kuulostaa jo vähän liialliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 tunkeva sukulainen keksii keinot. Ainahan voi tutkia postit ja kaapit jne. 2
Miten muka voi toisen postit tonkia? Ja ei meillä ainakaan riidan aiheet posteista käy ilmi. Ja jos meillä anoppi alkaisi penkoa kaappeja vierailulla, niin siihen kyllä uskaltaisin heti sanoa, että kiitos ei, siivoamme kaappimme itse.
ihmettelee kolmonen
että jos tulee kylään, penkoo eteisessä postipinkan. Olohuoneessa lehtitilaukset.
Tai jos tulee kylään, menee lasten kanssa "leikkimään", niin käykin samalla lastenhuoneen kaapit läpi.
Vessassa penkoo peilikaapit ja pyykkikorit.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että anoppisi tutkii kirjeesi ja laatikot ja kaapit????
Jos näin on, niin kyllä kuulostaa hurjalta.
Mutta mitä tulee "ystävälliseen herjanheittoon", niin oletkos varma, että lapsesi-miehesi-ystäväsi-tuttavasi kokevat herjanheittosi yhtä ystävällisenä kuin itse koet?
Minulla oli juuri tuontapainen äiti, joka aina heitteli "hauskoja" herjojaan - eipä ottanut uskoakseen, että meistä kaikista muista ne olivat kaikkea muuta kuin hauskoja. Ja kun kehtasimme (!) ottaa asian "ihan ystävällisesti" esille, hän nokkiintui ja oli sitä mieltä, että kun hänestä oli hauska piikitellä, niin meidänkin passaa kokea asia hauskana.
Ehkäpä anoppisi yrittää vain suojella lastasi äitinsä itsetuntoa tuhoavalta herjanheittotavalta ja miestäsi vaimonsa piikittelyltä.
Asetupa ihan ensiksi koko tilanteen yläpuolelle ja mieti rauhallisesti, mikä anopissa mättää. Ihan oikeasti.
"Ystävällisesti" - äiti-vaimo-miniä-anoppi
että jos tulee kylään, penkoo eteisessä postipinkan. Olohuoneessa lehtitilaukset. Tai jos tulee kylään, menee lasten kanssa "leikkimään", niin käykin samalla lastenhuoneen kaapit läpi. Vessassa penkoo peilikaapit ja pyykkikorit. 2
hankkikaa lukolliset kaapit. tai täyttäkää peilikaappi pingispalloilla ja kulkusilla ennen vierailua :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
penkoisi kaappeja, menisin kyllä kysymään ihan ystävällisesti, että mitä olet tekemässä, etsitkö jotain. Ja olen ihan varma, että mieskin puuttuisi asiaan, jos anoppi käyttäytyisi noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi on avainasemassa lopettamaan tuon touhun.
Oma äitini lähes elää siskoni elämää hänen puolestaan ja miettii ja tuppautuu joka asiaan, mutta minun asioihini hän ei puutu, koska minä en anna. Siskoni antaa. Miehenikään ei voisi sietää, että äitini hääräisi MEIDÄN kodissa, joten minulla on häneen muodollisen kohteliaat välit ja meidän asioita kerron hänelle vain
rajoitetusti.
Pidemmän päälle tällainen vähän etääntynyt suhde omiin vanhempiin on mielestäni terveemmällä pohjalla kuin liiallinen symbioosi. Lasten kuuluukin irtaantua vanhemmistaan aikuisena eikä antaa heidän elää lastensa kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän on salakavalasti kulkeutunut ydinperheeseemme. Sitä on vaikea selittää. Mitä herjanheittoon tulee, mieheni heittää minulle samanlaista se on meidän suhteemmee yksi tapa. kaikki ei stä varmasti ymmärrä, mutta anopille ollaan sekä mieheni että minä mainittu jo monta kertaa että se on täysin huumoria ja me nautitaan siitä MOLEMMAT! Ja minusta jos anoppi sitä kauhistelee niin se on vaan voi voi, koska kuuluuko se sille kuitenkaan?? Ja varmasti tiedän sen etten hänen poikaansa huonosti kohtele ja hänen poikansa on myös sen verran vahva ihminen ettei suostuisi edes sellaiseen!
ja sit jos se anoppi jättäis rauhaan, niin päästääis valittaa "ettei anoppi yhtään välitä". Koeta nyt vaan kestää, ainut lapsi on miehesi vielä, ei se nyt niin kauaa elä. Lapsille on kuitenkin tärkeää että on mummo. Minulla ei ole anoppeja, mummoja eikä äitiä, haluaisin edes jonkun niistä.
on myös ihmisiä, joita ei saa estettyä. Minun äitini on sellainen. Hän ottaa, hänelle ei anneta.
2
Äiti suhteet on hyvin hankalia. Mieheni puolustaa siis minua, mutta silti hänen äitinsä on hänelle erittäin tärkeä ja hän varmasti kärsisi jos joutuisi laittamaan välit äitinsä kanssa poikki. Sitäkään en siis haluaisi.
Alue: Aihe vapaa
Asuuko anoppi lähellä ja tulee päivittäin kutsumatta paikalle? Vai soitteleeko hän joka päivä? Mistä hän tietää teidän riidoistanne? Riitelettekö anopin kuullen?