Tiukat vanhemmat(ko)?
Olen kuvitellut että olemme mieheni kanssa kasvatuksen suhteen hyvin keskivertoja siinä, miten tiukkoja tai "löysiä" olemme. Lapset on iältään kohta 5 ja 3,5. Viimeisten ystäväperhevierailuiden suhteen olen tullut siihen tulokseen että joko me olemme aivan kauheita tiukkiksia ja vaadimme lapsiltamme liikaa, tai sitten muut eivät kasvata lapsiaan ollenkaan.
Meillä on lapsille muutama sääntö, jota vaadimme noudatettavaksi. Illalla lelut on korjattava paikoilleen, omat vaatteet on vietävä pyykkikoriin riisuttaessa, pöytään tullessa kädet pestävä kuten myös pöydästä lähtiessä sekä omat astiat on vietävä tiskipöydälle. Näin siis lyhyesti. Pidän myös itsestään selvänä, että jos olemme jossain kylässä, niin lähtiessämme lapsemme laittavat leluja paikoilleen, ettei kauhea kaaos jää toisen perheen lapsille yksin siivottavaksi.
Monet ystävämme ovat pyörittäneet silmiään kun olen näihin yllämainittuihin asioihin lapsiani kehottanut. Joku on sanonut, että tekeekö hän oikeasti ton asian ihan nätisti ja temppuilematta??? No ei tosiaankaan aina, mutta meillä on tällaiset tavat ja haluan opettaa lapseni ottamaan osaa perheen töihin, ja tästä se mielestäni lähtee. Aloin kuitenkin miettimään, että onko meillä kamala natsimeininki kun näitä asioita haluan lapsieni tekevän? Vaaditaanko me jostain syystä liikaa lapsiltamme??
Kommentteja otetaan mielihyvin vastaa! Kiinnostaisi myös kuulla, mitä muissa perheissä tämän ikäisilt'ä lapsilta "vaaditaan"?
Kommentit (16)
toi on ihan oikea ja hyvä asenne, älä välitä vaikka joku täällä natkuttaisi. Esim. toi syöminen, se on itsestäänselvyys että näin tehdään ainakin meillä.
Perheissä on erilaisia sääntöjä: joku vaatii lelujen keräämistä ja toinen, että sohvan selkänojalla ei kiipeillä. Joku molempia.
Te satutte vaatimaan lapsiltanne lelujen keräämistä. Minä en, koska en itsekään ole erityisen siisti ihminen eikä lelut lattialla häiritse.
Toisaalta vaadin lapsiltani monenlaista, mitä monet tuttavani eivät tunnu vaativan: kohteliaisuutta, vastauksia, kun kysytään, hyviä tapoja ruokapöydässä ja vaikkapa ravintolassa. Jos vain näihin tuijotetaan, niin olen varmaankin tiukka.
Itsestäni tiukka äiti on sellainen, joka vaatii lapsiltaan täydellistä suoritusta ja tottelemista kaikissa tilanteissa. Tavallaan joka tilanteessa mennään sen tiukimman mahdollisen kriteerin mukaan.
käsienpesu, pöydän siivoamisessa auttaminen - nuohan kuuluvat normaaleihin käytöstapoihin. Samoin meillä kerätään ainakin ne pahimmat lelut iltaisin pois. Kylässä ollessa kehoitan lapsia auttamaan siivoamisessa, useimmiten kyllä isäntäperhe sanoo ettei tarvitse.
Meillä nuorin on nyt 7 ja kaikki lapset tekevät nuo ilman mitään kehoitusta, asiat ovat itsestäänselvyyksiä: kädet pestään kotiin tullessa, ruokapöytään tullessa, vessan jälkeen. Meillä myös pojat laittavat automaattisesti vessan rinkulan ja kannen alas :) Eikä meillä yksikään lapsi luule, että omat astiat kävelevät itsekseen tiskialtaaseen.
Kun nuo asiat ottaa ihan pienestä pitäen mukaan arkeen niin niistä tulee asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä. Aika outoa jos jossain perheessä ei pestä käsiä tai lapsien ei tarvitse kerätä omia jälkiään. Aiotteko siivota ja korjata kaiken lasten puolesta siihen asti, että nämä muuttavat pois kotoa?
Tosin me lipsutaan joskus tuosta lelujen keräämisestä iltaisin. Tullaan iltaisin niin myöhään sisälle, että suoraan pesut/iltapalat/nukkuun, tosin sitä siivoomistakaan ei sitten ole;) Mutta ulkolelut siivotaan sitten ulkona aina oikeille paikoille "sateensuojaan". Meidän 4- ja 5-vuotiaat ovatkin tässä paljon parempia kuin isänsä, joka ei koskaan kotonansa tehnyt mitään kotitöitä, mummonsa noukki roskat, mihin sattu tippuun mieheni kädestä. Muutenkin passattiin piloille, on mulle jokapäiväinen päänkivistys! Että miten noi lapset oppii noi asiat niin paljon helpommin kuin aikuinen mies...
ja kunnioitettavaa, että se vielä toimiikin teillä! Itsellä vasta esikoinen vatsassa, mutta toivon, että pystymme samaan. Heh, tuli mieleen eräs juttu, olimme eilen kylässä, josta oli juuri lähteneet edellisen vieraat, joiden lapsi oli kuulemma sotkenut leluja pitkin poikin, eikä niitä oltu vieraiden toimesta siivottu paikoilleen. Tästä isäntäväki piti kovaa marmatusta, vaan eipä tainnut heidän tulla mieleen, miltä meidän vielä lapseton kotimme näyttää kun he itse lähtevät meiltä kylästä. Heidän kolme lastaan on saanut kaiken mahdollisen irtotavaran leviteltyä pitkin lattioita ja murusia on tarjoilujen jäljiltä kaikki paikat täynnä.
samat säännöt 3,5 vuotiaalla pojalla. Oikeen suuttuu jos ei saa veidä astioita koneeseen (joskus siellä on puhtaat :)). Kylässäkin ilman pyyntöä korjaa lelut ja myös astiat pöydästä. Eikä me olla muuta tehty kun annettu touhuta äitin kanssa siitä asti kun oppi kävelemään.
Osa teidän säännöistä on ihan normaaleja meille. Kädet pestään aina kotiin tullessa, vessa-asioiden jälkeen, ennen ruokailua. Ruokailun jälkeen pestään (+kasvot), jos kädet on likaiset. Ei tarvitse aina siis pestä, jos on syönyt siististi.
Astioita en aina käske viemään tiskipöydälle, riippuu vähän. Pienempi helposti pudottaa vielä, joten mieluummin vien itse hänen astiansa ja usein nostan samalla isommankin omat. Mutta noin 70% isompi laittaa omansa tiskikoneeseen asti (meillä ei siis riitä, että nostaa tiskipöydälle, en tykkää kerätä likaisia astioita siihen).
Lapset siivoaa omat lelunsa pois aina iltaisin. Jos meillä on vieraita, niin en ikinä komenna vierasta lasta siivoamaan vaan sanon siivoamista mahdollisesti ehdottavalle lapselle/vanhemmalle, että me siivotaan sitten myöhemmin, leikkikää vaan rauhassa leikit loppuun. Ei meillä vieraat myöskään joudu keittiötä siivoamaan ;)
Likapyykit lapset vie pyykkikoriin itse, samoin puolipitoiset vaatteet tietylle tuolille nätisti odottamaan huomista.
Nämä on siis sääntöjä. Välillä niistä joutuu huomauttamaan enemmän, välillä vähemmän ;)
Ei mitään tiukaa meininkiä. Meillä myös kädet pestään mennen tullen, astiat ei kävele itsekseen tiskikoneeseen (6v osaa myös laittaa astiat oikein) ja kas kumma likaset vaatteetkaan ei osaa kävellä huoneesta pyykkikoriin. Pojat (6v+17v)pitää omat huoneensa järjestyksesä enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti (nuorenpi enemmän) ja muutenkin autetaan taitojen mukaan kun äiti pyytää (pöydän kattaaminen, pyykin kuivumaan vienti tai kuivan pyykin haku jne). Murkkuikäisellä on sitten omat tehtävät joista huolehtii "vapaaehtoisesti" ja säännöllisesti (roskat, tiskikoneen tyhjennys, imurointi joka toinen viikko). Eli koti on koti, jossa jokaisella on vastuunsa ja velvollisuutensa ei hotelli tai täyshoitola. Jos näitä elämän perusasioita ei opeteta pienestä pitäen, niin murkkuen vanhempana sitten täällä palstalla itketään, kun eivät tottele ja tee mitää. Tietysti 3v:n vanhemman on helppo tehdä lasten puolesta, mutta kun nuo asiat pitää vähitellen opettaa ja alkaa juuri ihan taaperosta.
Ei me onneksi ollakaan natsivanhempia vaikka lapsiltamme käytöstapoja vaadimmekin ja niitä opetamme! :)
t:ap
kuulostaa kyllä sellaiselta "täydelliseltä" perheeltä jossa kaikki on hyvin ja lapsetkin istuu selkä suorassa vitsan pelossa. Mutta ihan hyviä tapojahan nuo ovat!
Meidän lapset eivät yksinkertaisesti suostuisi tuollaiseen, vaikka yritetty on.
Meidän lapset eivät yksinkertaisesti suostuisi tuollaiseen, vaikka yritetty on.
menee jo perseelleen jos lapsilla ei ole sen vertaa kunnioitusta vanhempiaan kohtaan että niitä ei voi kasvattaa eikä tapoja opettaa koska ne EI SUOSTU.
Itse ap:n linjoilla, ja ymmärrän hyvin ettei kyseessä ole mitkään vitsan pelossa elävät lapset, vaan lapset joita opetetaan ja kasvatetaan. Niinkuin mielestäni kaikkia lapsia pitäisi. Suuri osa perheistä on täysin menettänyt maalaisjärkensä ja otteensa omiin lapsiinsa.
En pidä tätä mitenkään tiukkana. Äskettäin meillä oli lapsivieraita ja he kasasivat kyllä leluja ennen lähtöään. Sanoin sitten lasten vanhemmille, että riittää jo, kun päivä on vasta puolessa ja leikit jatkuvat kuitenkin.
Sääntöjä, jotka helpottavat perheen elämää tarvitaan. Uskoisin, että päiväkodissa on vielä tiukempi kuri kuin meillä.
Kerron vielä, että tuttavaperhe tarvitsi hoitoapua, kun eivät olleet ajatelleet ajoissa, että miten lapsensa hoidon järjestävät, nyt kun koulut alkavat ym. Kieltäydyin kohteliaasti. Ja mainitsematon syy oli, että koska tätä lasta ei ole opetettu käyttäytymään. En vain jaksa katsella kun ekaluokkalainen syö ympäri huushollia, ei pese käsiään, ei siivoa jälkiään, valittaa, mankuu, kerjää ym. Olen häntä joskus hoitanutkin, niin tiedän kyllä...
kuulostaa kyllä sellaiselta "täydelliseltä" perheeltä jossa kaikki on hyvin ja lapsetkin istuu selkä suorassa vitsan pelossa. Mutta ihan hyviä tapojahan nuo ovat! Meidän lapset eivät yksinkertaisesti suostuisi tuollaiseen, vaikka yritetty on.
Lapset ei todellakaan istu selkä suorassa vitsan pelossa :). Päiväthän menee niillä leikkiessä ja touhutessa kaikkea. Mutta siis tosi mielenkiintoista kuulla että ulkopuolisen silmin nämä tavat vaikuttaa tuollaisilta...
t: ap
paitsi että meillä ei vierailta odoteta lelujen siivoamista, koska menevät kuitenkin vääriin paikkohin ja joudun tekemään homman kokonaan alusta. Samoin en useinkaan ala (=lapset ala) siivoamaan leluja vieraissa, ellei kysessä ole helppo leekot leekolaatikkoon + x:t y:hyn tyylinen siivous. Tarkempaa järjestelyä vaikea toisen kodissa järjestää.
että mun mielestä on itsestään selvyys ettei ruuan kanssa vaelleta ympäriinsä vaan se syödään pöydässä eikä sillä pelleillä muutenkaan. Ja tosiaankin meillä lapsia muistutetaan myös tästä asiasta välillä, varsinkin tuo 3v hyvin mielellään lähtee leivän kanssa sohvalle istuskelemaan. Mutta sitten hänet palautetaan pöydän ääreen, ja jos ei usko niin ruokailu loppuu siihen. Enkä silti pidä sitä mitenkään kohtuuttomana sääntönä...??
t: ap
Mielestäni alkuperäisen kirjoittajan perheessä on hyvät tavat, eikä suinkaan vaadita liikaa lapsilta. Jos tuommoisia asioita ei opeteta lapsille, niin mitä sitten? Ilmanko mitään järjestyksen/siisteyden/tottelevaisuuden taitoja lapset voi olla vielä tuon ikäisenä. Itse odotan esikoista ja haluaisin opettaa lapseni "hyville tavoille" tarkoittamatta mitään nazimeininkiä. Lapset ovat kuitenkin lapsia, sen varmaan kirjoittajakin osaa suhteuttaa "vaatimuksiin".
Ja tietysti vanhemman esimerkki on hyvin ratkaiseva näissä. Tätä nykyä syön sohvalla (välipaloja), en välttämättä aina heti korjaa esim. olohuoneeseen jääneitä vaatteita yms. Jos pystyn itse nämä asiat ensin muuttamaan, sen jälkeen voin yrittää opettaa lasta samoille tavoille.