Lasten saamisen jälkeen minusta on tullut raivohullu ämmä.

sulla jotain vihan tunteita sisälläs, joita et ole päässyt käsittelemään kunnolla, esim. lapsuuden kokemukset?



Vai oletko uupunut, onko sinulla omaa aikaa?

aina valmiina -oloa, että se on kovin erilaista, jos elämä ennen on ollut leppoisaa. Joten en sinänsä ihmettele.



Mutta toisaalta jos et paljon liioittele tuossa aloituksessasi, niin kyllähän tuo käytöksesi on sen verran aggressiivista, että sitä olisi jotenkin saatava hillittyä. Puhu asiasta neuvolassa tai ota yhteys perheneuvolaan.

ollut pahalla päällä kuin nykyään. Minussa tuntuu asuvan se manaajan paholainen, yhtenä hetkenä huudan raivohulluna kirouksia miehelle ja lapselle (vauvalle en vielä ole huutanut) ja siitä puolen minuutin päästä olen kuin enkeli, aivankuin piru olisi manattu pois. En itsekään käsitä käytöstäni ja halua päästä tästä raivohulluudesta eroon.

Omaa aikaa ei tosiaankaan ole, eikä hajamielinen ja tumpelo ukko helpota ollenkaan tilannetta kun en lapsia hänen hoiviinsa uskalla jättää.