Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

(Avoin) Yliopisto työnteon ja lapsenhoidon ohessa. Kokemuksia jakoon!

Vierailija
08.08.2009 |

Itse mietin sosiaalityön 25 op:n vaihtoehtoa avoimessa. Käyn kokopäivätyössä ma-pe ja muu aika vietetään kaksin 6-vuotiaan lapseni kanssa. Nyt alkaa olla aika eletty tätä nykyistä työtäni ja haluaisin opiskella sosiaalityötä, toiveena siintää joskus alan yliopistopaikka ja sen myötä totaalinen alanvaihdos työmaailmassa.

Kertokaahan, miten olette kokeneet opiskelun avoimessa yo:ssa/yliopistossa? Entä miten läsnäolopakko, onko sitä kuinka laajalti? Miten olet saanut ajan riittämään arjen pyörittämiseksi? Kaikki muukin kiinnostaa tästä opiskelumuodosta, jokaisesta vastauksesta kiitollinen. :)

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

talven 2007-2008. Lapset oli sillon iältään 3v esikoinen ja nuorempi 1,5v. Olin töissä päiväkodissa lastentarhanopettajana ja suoritin ammattikorkeassa erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot, jotka kesti syyskuusta 07 toukokuuhun 09.Opintojen laajuus muistaakseni 30 op. Läsnäolollisia (ja pakollisia läsnäolotunteja oikeastaan kaikki) tunteja oli noin joka toinen maanantai klo 12.30-18. Sen lisäksi piti tehdä 5 opintokäyntiä omalla ajalla, erilaisia kirjallisia tehtäviä sekä lopputyö.



Maanantaisin menin töihin klo 6.30 ja sieltä sitten kouluun ja illalla vasta kotiin. Mä järjestin niin että vähintään yhden illan viikossa mahdollisen koulupäivän lisäksi opiskelin ja tein tehtäviä. Päätin että lasten nukkumaan menon jälkeen en tee kouluhommia, muuten en jaksa. Joten pääasiassa tällä resurssilla sain opiskelut tehtyä. Toki välillä meni lauantai tai sunnuntai koneen ääressä hommia tehden, mutta ei todellakaan aina. Mä koin hyväksi sen, että pidin kiinni tuosta viikottaisesta opiskeluillastani ja tein silloin tehtäviä, vaikka ne olisikin pitänyt palauttaa vasta muutaman kuukauden päästä. Ei yhtään haitannut jättää kirjallisia töitä aiemmin kuin viimesenä mahdollisena palautuspäivänä :).

Vierailija
2/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotainhan ne maksaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä mitä maksaa yliopistossa.

t. 2

Vierailija
4/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

opinnot siis kesti yhden talven 07-08 eikä suinkaan 07-09 kuten ekassa viestissä kirjoitin... :)



T:2

Vierailija
5/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muilla lisää kokemusta jaettavaksi?



ap.

Vierailija
6/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yritin opiskella hoitotiedettä 3-vuorotyön, 4-vuotiaan lapsen ja miehen vuorotyön ohella. En jaksanu. Ehkä sitten kun lapsi on vähän isompi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kahden vuoden aikana opiskellut 100op avoimessa yliopistossa. Samaan aikaan olen huolehtinut kahdesta alle kouluikäisestä lapsesta (yksinhuoltaja), käynyt kokopäivätöissä- välillä päivä, välillä 2vuorotyö, ja hoitanut sekä kodin että koulun. Lapset olivat isällään aina kun olin iltaluennolla, valitsin myös paljon verkon kautta käytäviä kursseja jotka eivät vaatineet läsnäoloa, ja monesti väänsin koulutehtäviä yöhön asti, mutta Selvisin ja niin selviät sinäkin!! :)

Vierailija
8/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

syksystä 2006 lähtien olen ollut itsekseni lasten (s. -03 ja -04) kanssa ja opiskellut yliopistossa (ei avoin vaan "normaali") samalla. Välillä kävin töissä puolipäiväisesti ja 80 % työajalla. nyt olen opintovapaalla ja lopputyö on loppusuoralla - kuten kaikki opinnotkin :)



Raskastahan tää on ollut, vaikka nyt opintovapaalla on tietysti helpompaa. Yötöiksi on mennyt hyvin useinkin ja sitten kun lapset vielä valvottavat öisin toisinaan....



Mutta muutamasta vaikeasta vuodesta selviää vaikka hampaat irvessä - eikä 25 op:n urakka kovin suurelle kuulosta. Osittaista opintovapaata tietysti voisin suositella, jos se on taloudellisesti mahdollista. Meillä on ollut rahaa ihan riittävästi käytössä kaiken aikaa, joskaan ei tietty liikaa. Mutta ilman aikuisopintotukea en siis voisi opintovapaalla ollakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

opiskella kokopäivätyön ohella avoimessa. 3 lasta, kaikki alle 5 vuotiaita. Iltaisin kun lapset nukahtaa niin sen jälkeen jää noin tunti omaa aikaa; olen lukenut tällöin tenttiin ja tehnyt esseitä.



Totuuden nimissä en saanut koko approa tehtyä vuoden aikana... No, rahalla saa jatkoaikaa.

Vierailija
10/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos!



t. alkuperäinen kirjoittelija

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnä niistä on iloa kai niille, jotka haluavat ylimääräisellä ajalla yleissivistää itseään. Jos ei rahkeet riitä yliopistoon pääsyyn, niin ajan tuhlausta tuollainen on. Mitä järkeä on vetää joku kauhea opintokokonaisuus, jos kuitenkaan ei ole oikeutta suorittaa mitään tutkintoa?

Vierailija
12/16 |
08.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

niistä opinnoista on hyötyä, kun menee alan pääsykokeeseen, mutta tosiaan kannattaa kyllä pyrkiä ihan sinne yliopistoon. Ei kai työpaikkaa täysin eri alalta voi saada pelkillä avoimen opinnoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
09.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnä niistä on iloa kai niille, jotka haluavat ylimääräisellä ajalla yleissivistää itseään. Jos ei rahkeet riitä yliopistoon pääsyyn, niin ajan tuhlausta tuollainen on. Mitä järkeä on vetää joku kauhea opintokokonaisuus, jos kuitenkaan ei ole oikeutta suorittaa mitään tutkintoa?


Avoimen väylä! Sitä kautta on mahdollisuus päästä yliopistoon ilman pääsykokeita, ja sitten kun sinne pääsee, niin opinnot hyväksiluetaan. Ja sitten on se tutkinto-oikeus! Mutta tätäpä ei moni tiedä..

Vierailija
14/16 |
09.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnä niistä on iloa kai niille, jotka haluavat ylimääräisellä ajalla yleissivistää itseään. Jos ei rahkeet riitä yliopistoon pääsyyn, niin ajan tuhlausta tuollainen on. Mitä järkeä on vetää joku kauhea opintokokonaisuus, jos kuitenkaan ei ole oikeutta suorittaa mitään tutkintoa?

Tottakai avoimen yo:n opinnoista on hyötyä! Työnantajat katsovat hyvällä sellaista, joka on opiskellut työn ohessa. Kaikki avoimessa suoritetut kurssit saa hyväksi luettua, jos joskus lähtee yliopistoon opiskelemaan, saattaapa saada hyväksiluettua muuallakin kuin yliopistossa.

Ja ilman muuta avoimessa suoritetut auttavat myös yliopistoon pääsyssä, varsinkin jos lukee sitä alaa, jota aikoo opiskelemaan.

Itse olen maisteri. Suoritin ensin nuorena 15 ov alalta, jota myöhemin hain opiskelemaan ja pääsinkin. Sain kaikki luettua hyväksi, tiesin, että tykkään aineesta, joten ei tarttenu enää varsinaisena opiskelijana miettiä, onko tämä "mun juttu".

Myöhemmin olen lukenut satoja opintopisteitä työnohessa, toisista opinnoista on ollut enemmän, toisista vähemmän "hyötyä". Opettajana olen esim. voinut laajentaa pätevyyttäni avoimien opintojen avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
09.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kasvatustieteiden perusopintokokonaisuuden 25 op. Se ainakin sujui tosi helposti. Tosin kasvatustiede on todennäköisesti kaikista helpoin (tai ainakin yksi helpoimmista) suorittaa. Kaikki kirjat + materiaalit olivat suomenkielisiä jne. Tein tenttejä ja kirjoitin esseitä. Läsnäolopakkoa ei ollut kovin paljoa.



25 op ei ole kovin paljon, joten ihan varmasti ap onnistut hankkeessasi! Tsemppiä!

Vierailija
16/16 |
09.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että kasvatustieteen aineopinnot. Kumpikin sen verran kauan aikaa sitten, että opinnoissa oli paljon pakollista läsnäoloa, eikä juuri esseitä tai etätehtäviä tai verkko-opiskelua. Tottakai avoimen yo:n opinnoista on hyötyä. Itse sain sivuaineeksi tutkintooni kaikki opinnot. Erkkapedaa opiskellessani minulla oli 3 lasta (1-,3- ja 5-vuotiaat) ja kt-opintojen aikana noiden lisäksi vielä kaksi lasta (nuorin 2v., vanhin 11v.). Mieheni huolehti perheestä, tentteihin luin iltaisin ja viikonloppuisin. En tinkinyt yöunista. Onnistuu varmasti opinnot, jos olet motivoitunut. 6-vuotiaan kanssa opinnot ovat luultavasti aika helposti järjestettävissä. Onnea ja intoa opintoihin!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kolme