miten saisi ekaluokkalaiseen poikaan yhteyden?

Ovat kiinnostuneita melkein kaikesta ja innostuvat helposti.

-uimaan uimahalliin tai rannalle

-elokuviin (esim. Ice Age 3)

-marjametsään, osta lapselle oma poimuri

-kalaan

-katsomaan urheilukilpailuita, jalkopallo- tai jääkiekko-ottelua

-lue lapselle ääneen sarjakuvia tai kirjoja esim. Risto Räppääjää

-käykää kirjastossa

-pelatkaa lautapelejä (7-vuotiaat ovat kovia pelaamaan)

-vuokratkaa DVD ja katsokaa yhdessä

-shoppailkaa yhdessä vaikka koulutarvikkeita



Vaikka mitä tekemistä. Ja kyllä se on sinun tehtäväsi juttuttaa lasta, eikä jurottaa, sitkeästi vaan kyselet kavereista, päivän kuulumisia, miltä asiat tuntuvat jne.



t. kolmen pojan äiti

Se kuulumisten kysely on vaan niin kivireen vetoa,l kun tuolta saa kysyä aina ainakin viis kertaa ennen kuin se vastaa "mitä?" ja sitten kun toistan kysymyksen niin hän vastaa että "en muista", "en tiiä" tai "ihan hyvää". Saa lypsää ja lypsää oppimatta kuitenkaan hänestä mitään.

Mutta arvaas miten lapsi sen yleensä myöhemmin muistaa? Jep. Oli kiva, kun äiti kysyi ja oli kiinnostunut :)



Koita saada oma asenteesi positiivisemmaksi. Jos ihan todella ajattelet lastasi hirviöikäisenä jurottajana, niin kyllä lapsi sen vaistoaa. Ei kai sellaista aikuista huvita lähestyä, vaikka kuinka olisi oma äiti.

Sekö, että äiti-lapsisuhteen ongelmat harmittaa ja etsin niihin jotain ratkaisuja?



Toinen lapseni on aivan erilainen luonteeltaan, ulospäinsuuntautunut ja riehakas, ja häneen saa helposti kontaktin ja on jotenkin helpompi olla samalla aaltopituudella, kun hänestä ei tarvitse lypsää mitään irti eikä väkisin keksiä jotain kivaa tekemistä yhdessä vaan hän tuo itse avoimesti tunteensa esiin ja keksii itse kivaa tekemistä johon pyytää minua mukaan. Jos ekaluokkalaiselta kysyy mitä hän haluaisi tehdä niin hän haluaisi olla vaan tietokoneella.

Mutta arvaas miten lapsi sen yleensä myöhemmin muistaa? Jep. Oli kiva, kun äiti kysyi ja oli kiinnostunut :) Koita saada oma asenteesi positiivisemmaksi. Jos ihan todella ajattelet lastasi hirviöikäisenä jurottajana, niin kyllä lapsi sen vaistoaa. Ei kai sellaista aikuista huvita lähestyä, vaikka kuinka olisi oma äiti.

Tarkoitan siis lasta, joka on kiinnostunut vain hirviökorteista ja bionicleista ja bakuganeista ja jostain muista ökkömönkiäisistä joista minä en ymmärrä mitään; en sitä että lapsi itse on mielestäni hirviö. Hän on hyvin kiltti.

Koita kiinnostua niistä hirviöistä? Kysy lapselta, pyydä häntä selittämään niitä. Hirviöiden maailma on ihan jännä :)

Tässä nro 3 vielä, yksi pojistani on myös 7 v. ja kiinnostunut bionicleistä, gormitteista ymv. ja myös vastaa aina, että en muista tai en jaksa jutella.



Mutta olen sitä mieltä, että se on minun tehtäväni jaksaa kysellä. Ja kun antaa sitä yhteistä aikaa ja kyselee, niin kyllä sieltä niitä vastauksiakin saa ainakin joskus. Meidän bionicle-poika tykkää kovasti, jos pidän sylissä ja luen, tai leivotaan yhdessä tai käydään uimassa. Välillä katselemme yhdessä legon sivuilta bioniclejä...



Varmasti löydät yhteistä kivaa tekemistä!

Tarkoitan siis lasta, joka on kiinnostunut vain hirviökorteista ja bionicleista ja bakuganeista ja jostain muista ökkömönkiäisistä joista minä en ymmärrä mitään; en sitä että lapsi itse on mielestäni hirviö. Hän on hyvin kiltti.

Älä kysele niistä asioista, joihin hän vastaa "en muista" vaan kysele näistä hirviöistä. Kysy "mikä tämä on", "mitä tämä tekee", "kumpi näistä voittaa". Osoita avoimesti tietämättömyytesi hänen hirviöistään ja anna hänen loistaa, kun hän saa kertoa, mitä ja millaisia ne ovat.

Kun saat keskustelun auki, voit kysyä, onko hänen kavereillaankin sellaisia (vaikka niitä kortteja). Kysy kenellä on mitäkin. Vaihteleeko lapset kortteja. Leikkiikö hän kavereidensa kanssa niillä hirviöillä. Sitten pääset vähän utelemaan niistä kavereista, jotka sinua varmasti kiinnostavat enemmän. :) Kuka kaveri se oli ja kenellä oli mitäkin ja kenen kanssa on kiva leikkiä. Kenen kanssa ehkä ei ole kiva leikkiä ja miksi.