Lue keskustelun säännöt.
Nainen, tiedätkö rahallisen arvosi? Mun on reilu miljoona :(
07.08.2009 |
Minä olen minä, joka joskus 20vuotta sitten on rakastunut pienen firman lähettipoikaan, perustanut hänen kanssaan perheen (avoliitossa tosin) ja elänyt elämääni myötä- ja vastamäessä. Kaikkea näitä rakkaudesta häneen. Typeränä olen ajatellut myös hänen tekevän kaiken saman rakkaudesta minuun.
Nyt pienestä yrityksestä onkin kasvanut suuri ja mieheni on omalla työllään päässyt ylenemään johtotasolle asti. Minä olen omasta mielestäni asiaan myötävaikuttanut sillä, että olen hoitanut kodin sisä- ja ulkotöineen, lasten asiat kouluineen ja päivähoitoineen. Olen myös käynyt töissä reilut 5vuotta, jolloin omalta osaltani osallistuin myös perheen kustannuksiin samalla kuitenkin hoitaen myös kaikki muut asiat. Nyt viimeiset 6vuotta olen ollut vain ja ainoastaan kotona. Asia on ollut miehen puolesta ok, mitä nyt joskus olen saanut kuulla narinaa siitä, että "vain lorvin" kotona :(.
Nyt johtotasolle päästyään, mies on alkunut myös saamaan bonuksia ja optioita. Itse olen vaiheessa, jolloin nuorinkin lapsi on aloittamassa koulun, joten haluaisinkin myös itselleni työtä, jotain omaa uraa. Tämä nyt ei sitten kuitenkaan miehelle sovikaan! Ensinnäkin työpaikan tulisi olla hänen hankkimansa (minulla on pitkä koulutus omaan ammattiini ja miehen hankkima ei sitä alaa olisi) ja edelleen minun pitää myös hoitaa kaikki muu oman työni ohella. Koti, lapset, lasten koulut, harrastukset, kuljetukset, ruuat, pyykit, pihat, autot, siis KAIKKI! Tästä kimpaantuneena sanoin miehelle, että jään kotiin mutta vaadin puolikasta osuutta itselleni kaikesta meille jo kertyneestä omaisuudesta. Tehdään avioehdon tapainen sopimus, jossa näistä asioista sovitaan ja siihen tulee myös merkintä, että miehen haluaman eron sattuessa, minulle kuuluu pieni osuus myös optioista ja bonuksista. Tästähän mies riemastui!Olen pelkkä rahanahne, mitään aikaansaamaton ämmä, joka on lorvinut vuosia hänen rahoillaan kotona eikä lopultakaan ajattele muuta kuin itseään ja rahaa :(! Hän ei kuuna päivänä suostu moiseen! Yritin selittää väliin, että elämästä ei koskaan voi olla varma. Että haluan vain turvata omaa selustaani, jos kerran taas jätän menemättä töihin. Ei ole lapsiakaan kohtaan reilua jäädä minun kanssani yksin, kun ovat kuitenkin tiettyyn elintasoon jo tottuneet. Tähän mies tokaisi, ettei tartte huolehtia! Hän ei koskaan musta alle miljoonalla eroa! Sillä kuulemma elelee tavallisen tallukan elämää hamaan loppuun asti!
Tuli tosi paha mieli :(! En olisi koskaan halunnut, että oma kotini (tai siis eihän tää mun sitten edes ole) muuttuu joksikin bisneksen tekopaikaksi, jossa ei ihmisyydellä, rakkaudella ja toisen eteen tehdyllä työllä ja huolenpidolla ole mitään arvoa :(!
Tekisi oikeastaan mieli lähteä jo nyt heti! Kai sitä sitten yh:na pärjää elatusmaksuilla ja vaikka sitten sos.tuilla siihen asti, että onnistun saamaan elämäni järjestykseen ja itselleni työpaikan, jolla elätän itseni ja lapseni jatkossa... Vai onnistunko?
Kommentit (35)
Tuommosilla lupauksilla mies pyyhkii per...nsä sitten, kun tulee ero. Paperille joka sana, tai muuten sinä menet töihin.
Ja jos mies nyt ottaa ja lähtee, sä vaadit kunnolliset elarit.
Oletko sä mennyt suostumaan siihen, että kaikki omaisuus on ostettu yksin miehen nimiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut kun on aina saatava viimeinen sana. Vaik' se ei johtaisi mihinkään.
Mut kun on aina saatava viimeinen sana. Vaik' se ei johtaisi mihinkään.
se vaan haluaa hallita sun tekemisiäsi, niinku tossa jo viksusti on sanottukin.
Älä suostu siihen. Sulla ei kerry eläkettäkään, jos jäät kotiorjaksi.
Ja ainakin minusta on suoranaisesti epäreilua, että ap mahdollistaa miehelleen uran teon ja työhön keskittymisen, mutta kaikki siitä seuraava mammona menee 100% miehelle, ja miehen mielestä ap ei siitä mitään ansaitsekaan.
Milli on miehen heitto, mutta tuskin on tosissaan, jos ei halua siitä paperia laatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maksetaan vain lapsista, ei ex-vaimolle omaan elämään (kuten esim. Saksassa). Sinänsä tasa-arvoista ja oikein mutta tarkoittaa myös sitä, että naisten (tai heikompituloisen puolison yleensäkin) on itse varmistettava selustansa. Aika myöhään olet asiaan herännyt, ap, mutta nyt älä luovuta!
Teetä miehellä se sopimus tai menette nopsaan maistraatissa naimisiin. Jos olet oikeasti eromassa NYT, mies ei tietenkään näihin suostu. Siinä tapauksessa, pahoitteluni - et tule saamaan kuin elatustuet lapsille.
Jos ette ole heti eroamassa hoida tuo kuntoon ja hanki sitten työpaikka, itse ja omalta alaltasi niin et jää ihan tyhjän päälle, jos ero tulee. Hanki samalla vauhdilla muukin elämä ihan vain itsellesi - ystäviä, harrastuksia, omia juttuja - ts. ala elää nykyaikaa ja pakota miehesi joko hyväksymään se tai jäämään yksin 50-luvulle.
En huomannut ollenkaan mainintaa avoliitosta. Se muuttaa asian.
Mutta silti, ap on oikeutettu ainakin elatustukeen ja sitä äverö mies joutuu ainakin maksamaan.Avoliitossa naisen ei AINAKAAN kannata jäädä miehen hyvän tahdon armoille ja jättää menemättä töihin!
-14-
maksetaan vain lapsista, ei ex-vaimolle omaan elämään (kuten esim. Saksassa). Sinänsä tasa-arvoista ja oikein mutta tarkoittaa myös sitä, että naisten (tai heikompituloisen puolison yleensäkin) on itse varmistettava selustansa.
Mutta elareita siis ap saisi, ja niilläkin pärjää yhdistettynä muihin sosiaalisiin tukiin ihan kohtuullisesti. Elintaso tietenkin muuttuisi, mutta ei ap:n äijä siis täysin maksamatta tilanteesta selviäisi.
Olen kanssasi aivan samaa mieltä, miehen tahtoon ei pidä enää nujertua.
-14-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta siis nro14 (alunperin), kyllähän minä jo itsekin olen huomannut mikä se mies on pohjimmiltaan. Ei ole koskaan fyysisesti ollut väkivaltainen, henkisesti kyllä jo vuosia.
Jotenkin naivina olen vaan ajatellut, että kun tarpeeksi hoidan kotia, itseäni (milloin olen liian laiha, milloin lihava, hiukset väärässä mallissa, jätän kaikki omat harrastukseni, ystäväni, menemiseni jne.) ja lapsia, niin jonain päivänä kelpaan hänelle :(.
Tiedän senkin, että tuo heitto miljoonasta ei todellakaan koskaan tule toteutumaan. Juurikin, koska mies ei varmastikaan minusta eroa ennen kuin vasta uuden löydettyään ja merkkejä sellaisesta on kyllä jo ollut aikaisemminkin ilmassa. Siinä tilanteessa mulla on todellakin kädessä vain ja ainoastaan alaikäiset lapset huollettavina. Miehen varsinainen kuukausipalkka ei myöskään kuitenkaan ole päätä huimaava, joten voisin hyvin kuvitella, hänen koittavan alentaa mahdollisia itselleen rapsahtavia elatusmaksuja.
Ja sille joka kehui tekstini olevan hyvin jäsenneltyä ja kirjoitettua... Luin sen itsekin uudelleen ja tajusin saman :). Toivoisin sen liittyvän siihen, että olen aika perusteellisesti tehnyt itselleni selväksi ja jäsennellyt elämääni liittyvät asiat. Ehkä olen siis jo hippasen lähempänä ratkaisua ja uskallusta lähteä tästä kohti OMAA elämää!!!
ap
Ja mikä toi miljoona on. Tuo lausehan ei oo suomea, ilmeisesti joku muu ymmärsi, mutta minä en. Mistä maksetaan miljoona ja kuka maksaa kenelle?
toinen, joka ei ymmärtänyt o/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolle on raha kihahtanut päähän. Minä en tuollaista katselisi HETKEÄKÄÄN, arvoni ovat niin toisenlaisia. Tuollaiselta mieheltä en kerjäisi enkä haluaisikaan hyväksyntää.
näin mulle sanottiin yhdessä Arabimaassa. :D
En tiedä onko se paljon vain vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten on; onko vai eikö teillä ole avioehtosopimusta?
Jos ei ole, annat vaan asioiden olla niin kuin ne on nytkin.
Mene oikean lakimiehen puheille selvittämään asiasi äläkä vatvo tuota "sopimusasiaasi" tällä palstalla.
Mulla oli samantapainen tilanne, mies nousi kuin ohjus työpaikassaan, minä olin kotona ja tein pieniä etähommia, lapsi tuli, hoidin häntä totta kai kotosalla. Mies jostakin vuosien saatossa kyrpiintyi, minä olin saamaton, laiska, en huolehtinut siitä tai tästä mitättömän työni vuoksi, sillä pienellä palkkakuitillani olisin voinut pyyhkiä perseeni ja olin hal-vek-sut-ta-va, en tienaa, en osaa tai viitsi hoitaa kotia ym. Mies alkoi paineineen myös alkoholisoitua.
No, miten kävi? Mies sai kenkää huippufirmastaan, korkealta. Ei omaa syytään, Suomessa nyt tehdään työmarkkinoilla mitä tehdään eli karsitaan kaikkea mitä voidaan. Yhä hän saa suurempaa ansiosidoinnaista mitä minä saan etätyöstäni palkkaa, mutta jotenkin on ääni kellossa muuttunut. Ikävä kyllä, se alkoholin käyttö ei ole lieventynyt, päinvastoin. Jollain tasolla jopa ymmärrän sen, mutta en tietenkään hyväksy. Ainoa asia, mikä meitä sitten näiden vuosien aikana on pitänyt yhdessä, on yhteinen lapsi. Ja ehkä jokin orastava muisto siitä, mistä se rakkaus alkoi. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta olen ottanut toisen työn, yhä huonopalkkaisen osa-aikaisen ja teen satunnaista keikkaduunia edellisessä firmassani. Rahallisesti olen köyhempi kuin mieheni, mutta jollakin tavalla, ehkä sitten sielullisesti, olen rikkaampi. Vaikkei edes vertailla pitäisi, samassa ojassa ja allikossa ollaan, mutta ehkäpä nyt miehenikin silmät ovat avautuneet sille, että elämä ei aina mene niin kuin itse kuvitteli.
Kaikkea hyvää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tuossa ekassa viestissähän lukee, että ovat AVOliitossa! Miten helvetissä silloin voi olla AVIOehtosopimus?! Mammojen lukutaito taas kerran huipussaan ;)!
Juu, ja vaatikaa vaan ap:tä tänne tilille. Viestit on kirjoitettu v. 2009. Varmaan se vieläkin hengaa täällä :o
mutta jotenkin tuo oma rutiköyhä ukkoni nosti juuri pisteitään... Raha ei tuo rakkautta.