Rumat äidit

Kauneus on yleensä katsojan silmissä, joten ei voi tietää kuka on ruma kenenkäkin mielestä. Onneksi miehet kuitenkin arvostavat naisissa muutakin kuin vain kauneutta.

Tämä kun on niin subjektiivista, mitä tällä tarkoitetaan. Jos oikeasti lähdetään tavoittelemaan yleisesti miehiä miellyttävää ihannetta, ei moni sitä millään pienellä laittautumisella saavuta, eikä rehellisesti sanottuna millään. Minustakaan (37-v. kolmen lapsen äiti) ei koskaan enää tule timmiä, terhakkarintaista kakskymppistä, vaikka kuinka hulluna treenaisin ja puunaisin.



Pointtini oli lähinnä se, että jos suhde mieheen on pelkän ulkonäön varassa, koko homma on tuhoon tuomittu jo lähtökohtaisesti.

Mieheni mielestä tosin olen, ja väittää edelleen olevansa samoilla linjoilla.



En "huolehtinut ulkonäöstäni" esim. meikkaamalla, hoitamalla kynsiä ja käymällä kampaajalla miehen tavatessani, enkä ole moista koskaan harrastanutkaan.

Lihonut olen raskauksien myötä, mutta olen täysin normaalikokoinen edelleen.



Luotan että mieheni pysyy vierelläni sillä rakastamme toisiamme, huomioimme ja autamme toisiamme, ja seksi on hyvää ja sitä on paljon.

rakkaudesta ja arvostuksesta mieheni kanssa yhdessä. En ole aina parhaimmillani, mutta onko miehet muka aina parhaimmillaan?? Mites ne jarrutus jäljet kalsareissa ja hikoilu, yli kasvaneet hiukset. Ei avioliittoa ja onnea ulkonäön päälle rakenneta.

Mies vastasi tahdon!



Yhteinen elämämme on paljon muutakin kuin ulkonäköön tuijottamista.

Pointtini oli lähinnä se, että jos suhde mieheen on pelkän ulkonäön varassa, koko homma on tuhoon tuomittu jo lähtökohtaisesti.

eikö totta. Joko olet nätti ja pinnallisessa liitossa tai läski ja sisäisesti kaunis.

tavattoman ylpiä omasta ruhostani! Mää elän lopunikäni muistellen kuinka olin joskus yökerhojen kuningatar, kaikkien miesten ihailun kohde. Ei mahru enää lantiofarkut ja verskatkin kiristää, kainalot haisee ja tukka on liiskana päätä myöten. Mies pysyy rinnalla kun ei uloskaan pääse kun mää olen niin läski et täytän oviaukon.

esim. näin kesällä huvipuistossa todella RUMAN naisen: lihava, punaiet verkkarit + oranssi liian iso virttynyt T-paita nousuissa, päällä vyölaukki, valkoiset sukan ja sandaalit, paskainen tukka, lippis. HYI HITTO , ikä voisi olla 25-50 välillä ihan mikä vaan. Onko sitä pakko tulla navettavaatteilla myös ihmisten ilmoille ?

Ja huolehdin kyllä ulkonäöstäni kohtuullisesti, mielestäni. Eikä tietenkään se poissulje henkistä puolta.



Haluaisin kuitenkin kuulla tarkoitetaanko "ulkonäöstä huolehtimisella" (riittävällä sellaisella) siis sitä, että pitää pyrkiä samaan ulkomuotoon kuin aikanaan rakastuessa? Mikä on sitä riittävää huolehtimista?



Minulla esimerkiksi on nyt n. 5 kg ylipainoa BMI:n perusteella, mutta huolehdin kyllä pukeutumisesta ja meikkaankin. Seuraan myös, että paino ei nouse. En ole missimitoissa, kuten joskus nuorempana olin, ryppyjä on ja tummat silmänaluset, joita vaikea on peittää. Puhumattakaan imetystten vaikutuksista rintoihin. Huolehdinko riittävästi ulkonäöstä vai en?



Ihmettelen vain mikä riittää.. miehelleni kelpaan näin mainiosti.

... on naimisissa naisen kanssa, joka on sanotaanko vähemmän kaunis ja ulkoasultaan todella huolimaton, ovat olleet jo yli 10 vuotta ja kaksi lasta ovat saaneet. Kaikki jotka heidät tapaavat ekoja kertoja hämmästyvät suuresti ja ovat varmoja että mies pettää vaimoaan kauniiden naisten kanssa minkä kerkiää. Mutta, mutta, tämän pariskunnan rakkaus on todella syvää ja hyvää ja nyt kun olen oppinut tuntemaan tämän vaimon niin olen todennut hänet mitä sydämellisemmäksi ja hauskimmaksi ihmiseksi. Ja pienessä pöhnässä mies paljasti omalle miehelleni että häntä naurattaa ne pettämisväitteet (siis hän itsekin tietää ne jutut) sillä heillä on hänen sanojensa mukaan aivan petomainen sänkyelämä, että mitään muuta ei voi kaivata (eikä jaksa, hih). Eli ulkonäkö voi pettää, voin sanoa että taitaa olla useampi mies joka on pettynyt rakastuttuaan siihen huoliteltuun ja kauniiseen barbie-dolliin kuin tähän suomalaiseen persjalkaiseen meikittömään maatiaisnaiseen.

Kummallakaan ei ole varaa huomautella toiselle... On myös aika helppoa olla kiinnittämättä omaan ulkoiseen olemukseen huomiota, kun työpiste on kotona eikä juuri ihmisten ilmoilla tarvitse käydä, päiväkotia ja lähikauppoja lukuunottamatta. Meikannut en ole arkielämässäni koskaan, ainoastaan erikoistilaisuuksiin meikkaan kevyesti. Eikä tuo ukkokaan juuri olemustaan kaunistele, joten samassa sarjassa painitaan.

huolehtii itsestää ja kuka ei !!!! Lihavat ja rumat, huonostipukeutuvat valaat vastaavat että ulkonäkö ei merkitse mitään... heh heh ei varmaankaan heidän mielestään, heitä kun ei kukaan muu kuin oma ukko katso kahta kertaa. Ja oma ukkokin on samaa sarjaa..... (ainoa nainen jonka hän ikinä on pystynyt iskemään on vaimo, kukaan muu ei edes oksenna samaan suuntaa)

Näin se vaan on.



Mutta osalla naisista itsevarmuus karisee, kun heistä tulee navettapiikoja. Tuskin ne on ne ylikilot tai rumat verkkarit, jotka sen miehen ajaa pois, vaan se valittaminen niistä kiloista ilman että mitään tekee.



Avain on itsensä hyväksyminen tai muuttaminen niin että voi hyväksyä itsensä.



Jos koet itsesi rumaksi, tee hyvä ihminen jotain!!



Minulla on itselläni parempi olo, kun laittaudun vähän. Ja toki olen kolmen lapsen äiti myöskin, ei se estä pitämästä huolta ulkonäöstä.

Miten luotatte siihen että miehenne pysyy vierellänne?

mutta luonne on mitä ihananin ja hänellä on parempi itsetunto kuin mulla, joten en luule että mies vaihtaisi häntä mihinkään missiin edes, jos saisi sellaisen. Olen kade ihan heidän liitostaan.

Miten luotatte, että vaimonne pysyy vierellänne? Kun on monta lasta, ei jaksa kiinnittää huomiota ulkonäköön.

ja kuvittelevat että itsestään huolehtiminen on samaa kuin meikata ja puunata pari tuntia päivässä tai olla samoissa mitoissa kuin 20 vuotiaana, joku puhui jopa jostain barbie-dollista... kun näitä juttuja lukee, en yhtään ihmettele suomalaisten naisten kamalaa ulkonäköä ja hirveitä kuteita. JOs heidän käsityts normaalista ulkonäöstä huolehtimisesta on tuo niin huh huh. Missä teillä on mennyt vikaan ?? kasvatuksessa ?

huolehtii itsestää ja kuka ei !!!! Lihavat ja rumat, huonostipukeutuvat valaat vastaavat että ulkonäkö ei merkitse mitään... heh heh ei varmaankaan heidän mielestään, heitä kun ei kukaan muu kuin oma ukko katso kahta kertaa. Ja oma ukkokin on samaa sarjaa..... (ainoa nainen jonka hän ikinä on pystynyt iskemään on vaimo, kukaan muu ei edes oksenna samaan suuntaa)

Missä noita kauniita, upeita huoliteltuja naisia sitten näkee? Suurinosa naisista on mielestäni aika tavallisia tallustelijoita: ei rumia, mutta ihan peruskamaa kuitenkin. Noita rumia ja kauniita on mielestäni aika harvassa kuitenkin. Mutta se on hyvä, että "teillä kauniilla ja hyvinpukeutuvilla" sitä itsetuntoa riittää luulemaan itsestään liikoja. Enkä todellakaan asu missään tuppukylässä, vaan Helsingissä hyvällä asuinalueella.



Ja vaativa työ ei automaattisesti tietenkään pakota syömään; ovathan koulutetut yleensä hoikempia, kuin vähemmän koulutetut mutta siihen se kyllä vaikuttaa, miten aikaansa käyttää ja mitä töiden jälkeen vielä jaksaa. Liikuntaa voi toki harrastaa myös viikonloppuisin, työmatkoilla nk. hyötyliikuntaa ja terveellisesti syödä.



Ja tosiaan, kauneus on katsojan silmässä. Omasta mielestäni suurinosa naisista on aika tavallisia, ei rumia tai erit. kauniita.

huolehtii itsestää ja kuka ei !!!! Lihavat ja rumat, huonostipukeutuvat valaat vastaavat että ulkonäkö ei merkitse mitään... heh heh ei varmaankaan heidän mielestään, heitä kun ei kukaan muu kuin oma ukko katso kahta kertaa. Ja oma ukkokin on samaa sarjaa..... (ainoa nainen jonka hän ikinä on pystynyt iskemään on vaimo,

kukaan muu ei edes oksenna samaan suuntaa)

Sun miehesi varmasti valitsi sut ainoastaan siksi, että olet niin tyhmä, että hän voi ohjailla sinua ja valintojasi ja pompottaa sinua kuin vieterinukkea mielensä mukaiseksi. Kun naisella ei ole korvien välissä tarpeeksi, ei hänestä ole vastusta. Eikä tarvitse liian monimutkaisia keskusteluja käydä iltaisin, on aina joku jonka kustannuksella voi päteä. Jäikö sinulla koulut käymättä, vai mikä riipoo?