G: Rehellisesti: otatko mieluummin lastesi kavereita teille kylään vai

Yleensä ottaen ihan sama, meillä lapset viihtyy hyvin, jos tulee kavereita kylään ja siinähän ne joukon jatkona (5 lasta) menee.

Jos saa valita niin meille. Näin etenkin jos kaveri hieman tuntematon ja en yhtään tiedä millainen perhe kyseessä. Jos tuttu perhe ja tiedän että heillä asiat sujuu, niin mieluusti silloin nautin omasta hetkestä kun lapsi kylässä :)

JOtenkin huolettomampaa itselle.

ja lähinnä noi juoksee edes takaisin

En jaksa kaitsea naapurin kakaroita, kun omissakin on tekemistä.

vuorotellen molemmilla. En toki kirjaa pidä mutta on ikävää kun eräskin äiti kysyi tyyliin "voiko Milla tulla teille leikkiin torstaina kahdeksaan asti ja lauantaina 12-18 kun mulla on työvuoro?" Ja sama toistui viikottain niin se oli mun mielestä jo lastenhoitoa mun kannalta. Meidän lasta ei kutsuttu heille ollenkaan.

Tietysti käytännössä pitää ottaa vuorotellen, mutta tietenkin on helpompaa että minä saan olla omassa kodissani ja joku muu huolehtii minun lapsestani.



Sen sijaan puistojutut ovat mielestäni vähän eri asia. Jos vain minä haluaisin mennä lapseni kanssa puistoon, on helpompaa jos naapuri antaa oman lapsensa seuraksi. Ei se ole helpompaa kuin että en joutuisi puistoon ollenkaan, mutta silti helpompaa kuin että olisin puistossa lasteni kanssa kadestaan (toinen on vasta vauva eikä pysty leikkimään isompien kanssa, eikä toisaalta selviä ilman minun huomiotani).

Sori.

Nuoremmilla on kavereita tässä naapurustossa, et aika paljon menevät miten sattuu. Vanhin mieluummin kaverillensa, aina en jaksa heidän touhuja.

ainakin nuorempi lapseni, joka tuppaa määräilemään, ja saan aina välillä käydä ojentamassa. Luulen, että kavereiden vanhemmat eivät samalla lailla kehtaisi.



Vanhempi on luonteeltaan helpompi, ja hänet päästän ihan mielelläni myös kavereille, kun tiedän että hän osaa käyttäytyä.

tulevat yöksi. Sitä tapahtuu kohtuu usein.



Kivempaa on kuitenkin, kun lapset saa laittaa muille illaksi ja yöksi. Sitä rauhaa kun osuu kohdalle kuitenkin liian harvoin.

Useammin kylläkin ovat meillä.

ja välillä kaikilla pyörii tässä kavereita, on ääntä ja elämää riittämiin. Se ei haittaa, mukava kun on kavereita. Lapset saavat tuoda ystäviään kotiinsa samoin kuin me vanhemmatkin. Kieltämättä kuitenkin ihmetyttää välillä ne vanhemmat, jotka eivät ota vastavuoroisesti lasten kavereita kylään mutta omansa iloisesti päästävät muille. Ei sen tarvi niin tarkkaa olla, mutta ylipäätään jonkinmoinen vastavuoroisuus on paikallaan. Kyllähän lapsetkin haluavat käydä toisten kotona ja nähdä heidän lelujaan eivätkä olla aina kotona.

Tosin keskimmäisen kanssa hieman mielummin kaverit tänne meille koska pojalla on niin laajat allergiat + astma että joutuu aina laittamaan eväät ja lääkkeet mukaan ja silti huolehtimaan että on puhelin vieressä ja mahdollisuus lähteä heti hakemaan jos saa reissussa vaikka maitoa pienenkin määrän.



Mutta tutuille kavereille pääsee keskimmäinenkin kun olen opettanut kavereiden äideille lääkkeiden annon ja mitä tehdä jos tulee hätätapaus.

ja välillä on porukkaa aika lailla kun kaikilla on omat kaverit kylässä.

Saman olen huomannut, että osaan ei saa mennä vastavierailulle. Mutta ehkä se onkin parempi niin.



Joskus on tullut vain hiukan ärsytyksiä kun jotkut äidit olettaa, että minä elän heidän lastensa rytmin mukaan. Lomalla pitäisi suunnitella oman perheen kanssa menot sen mukaan, miten heidän lapset haluaa käydä kylässä meillä.



Oma vuorotyö sekoittaa jo muutenkin rytmejä, joten vaatii oman organisointinsa. Mutta moni päivätöissä käyvä kai olettaa, että kun elän epäsäännöllisessä rytmissä vuorotyön takia niin meillä ei lomallakaan ole sitten omia menoja ja mitään rytmiä.



Mutta vastikkeeksi toisen vuorotyöäidin kanssa on toiminut hommat todella hyvin ja on tiedusteltu aina toisen työvuorot kun on suunniteltu kyläilyjä. Joskus lasten ollessa pienempiä hoidatettiin nukkumapäivinä lapsia toisilla, että yövuorolainen sai nukkua. Tämä toimi hyvin kun kumpikin tiesimme, mistä on kysymys.



Eli joidenkin perheiden kanssa pystyy asiat järjestämään ja sopimaan niin, että homma toimii. Toisten kanssa tökkii aina esim. lapsi on meillä vielä klo 21 ja äiti ei suostu hakemaan kun on joku telkkariohjelma kesken. Lapselle hankalaa kun meillä ollaan menossa jo nukkumaan ja häntä ei kukaan hae kotiin.

mieltä että vastavuoroisuus sosiaalisissa suhteissa pitäisi olla itsestään selvyys. Vituttaa ne vanhemmat jotka työntää lapsensa aina kylään mutta joille ei saa mennä juuri koskaan. Luuleeko joku että heidän lapsensa on niin erinomaista seuraa että siksi pyydetään kylään. Kyllä taustalla on yleensä toive että lapset ystävystyy ja kyläily on sitten molemmin puolista että omakin lapsi pääsee opettelemaan kyläilyä ja vanhemmat saa hetken rauhaa. Eihän mikään muukaan suhde toimi yksipuolisesti, miten sitten lapsillakaan. Aina se on vanhemmille rasite kun kämpässä on ylimääräisiä tenavia mutta sen kestää kun on vaihteeksi toisin päin.

(kuitenkin itse menen mieluummin kavereideni luo kylään kuin pyydän heitä meille)

Yksi kaveri tonkii paikkoja kodissamme ja syö kaapeista mitä mielii, joten mieluummin lykkään omani heille.



Käytöstavat hallitsevat lapset otan mieluiten meille. Tykkään kun on talo täynnä elämää. :)