Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihminen oppia sosiaaliseksi?? MITEN?
28.07.2009 |
Olen sosiaalisesti erittäin kömpelö ihminen :o/ Takeltelen, änkytän, en keksi puhumista, en hallitse small talkia, menen hämilleni herkästi... ja kärsin tästä valtavasti :´(
Kommentit (13)
Millainen lapsuutesi oli? Kuinka vanhempasi kohtelivat sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-iässä oikeastaan sisuunnuin omaan ujouteeni ja aloin aktiivisesti murtaa omaa käytöstäni. Menen paikkoihin, puhun ihmisille. En aina kauhean fiksuja ja usein punaisena kuin tomaatti. Hyvin usein ihmettelen ja syyttelen itseäni jälkeenpäin, kun olen TAAS puhunut tyhmiä. :/ (Tosin jonkun tutun mukaan puhun harvoin mutta asiaa, joten en mä ilmeisesti kauhean hölmöjä oikeasti puhu...)
MUTTA muistutan itseäni siitä, että jos en olisi mennyt ja puhunut ja osallistunut, olisin jäänyt paitsi monesta hienosta jutusta. Olisin paria ystävää köyhempi! Sitäpaitsi, useimmat muutkin puhuu tyhmiä ja tekee tyhmiä kaiken aikaa. Vain me ujot ja arat ruoskitaan itseämme siitä.
Ja ennen kuin kuulostan epäuskottavan itsevarmalta, etkä ap ollenkaan usko mua ujoksi, niin olen vuosien varrella jäänyt paljon menemättäkin. Joskus täällä puhuttiin "melkein aspergereista" ja tunnistin kuvauksesta hyvin itseni. Olen jäänyt seisomaan esim. luentosalin ulkopuolelle, koska olen ollut myöhässä enkä ole KEHDANNUT avata ovea! Myöhemmin sitä vaan ihmettelee, että mikä siinä muka olisi ollut niin kamalaa, mutta vahinko on jo tapahtunut. En vaan halua jäädä seisomaan LIIAN monien ovien taakse, koska en kehtaa niitä avata... :/
mitä kuitenkin olen.. Hieman arka olin lapsena ja siitä kiusattiin jonkun verran. Isä halveksui minua usein esim saattoi sanoa reppanaksi, raukaksi, poloiseksi :( ja nolasi esim sanoen että "sinäkään et saa sanaa suustasi, et uskalla suutas avata" jne. Toisaalta sitten kun avasin suuni ja sanoin eriävän mielipiteeni niin isä suuttui minulle ja sain kuulla kunniani jne jne jne...
ap
Melkein lähtisin purkamaan noita lapsuusmuistoja jossain terapiassa. Tai sit kirjojen avulla, jossei terapiat mahdollisia. Etsi niitä "Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus" yms. kirjoja ja aloita vaikka niistä.
oppia mutta on erittäin työlästä eikä kovinkaan hermoystävällistä. Eli kun sosiaaliset tilanteet ohi niin hermot kireällä ei muita mielellään lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiaalisemmaksi.
Olin nuorena, noin 25 ikäiseksi tosi hiljainen. En jutellut seurassa, arastelin kaikkia uusia asioita..
Mulla vaikutti työ paljonkin asiaan. Olen asiakaspalveluhommissa ja siellä oli pakko alkaa harrastaa small talkia. Helpommaksi kävi koko ajan mitä enemmän puhui.
En oo vieläkään mikään "life and soul of the party" mutta paljon sosiaalisempi kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuusta maailma on niin raaka nykyään että jokaiinen tarvitsisi henkilövalmennusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuusta maailma on niin raaka nykyään että jokaiinen tarvitsisi henkilövalmennusta.
Kaiikki on ostetttavissa. Kyse ei ole odentiteetistä vaaan siitä millä on arvoa.
esitä sosiaalista. Ja yhtäkkiä olet sellainen.
Aloita puhumalla vaikka kuuluisasta ilmasta, tänään onkin kiva päivä lähteä lasten kanssa uimaan, käyttekö te Mean kanssa uimassa, missä käytte, etkö pidä uimisesta, niin onhan siinä aina se tukan laitto uinnin jälkeen tai sitten on varottava tukkaa, voi voi nyt minun on mentävä.
siis lähde kun et keksi mitään juttua enää.