Lukitsin itseni 10min vessaan kun en kestänyt uhmaikäistä.
Ja annoin lapsen huutaa ja itkeä lukitun oven takana. Piti tehdä vielä toistamiseen kun ei kerrasta uskonut.
Kommentit (8)
olen vaan unohtanut päivittää uusimmat lehdet sinne.
pelkkä häviäminen paikalta ei tehoa lapseen, kannattaa huutaa vessasta että nyt äiti nykäsee itsensä vessasta alas kun ei enää jaksa ja nykäsee pöntön.. Sitten kuuntelee reagointia...
Itse en todellakaa ole näin tehnyt mutta kuulin että eräs tuttu oli tehnyt. Oli lapset ollu aivan hysteerisiä.
pelkkä häviäminen paikalta ei tehoa lapseen, kannattaa huutaa vessasta että nyt äiti nykäsee itsensä vessasta alas kun ei enää jaksa ja nykäsee pöntön.. Sitten kuuntelee reagointia...
Itse en todellakaa ole näin tehnyt mutta kuulin että eräs tuttu oli tehnyt. Oli lapset ollu aivan hysteerisiä.
Oikeesti :D :D :D
Jos ihan väkisin yrittää vakavasti pohtia, niin näinkö ne traumat syntyy...? ;)
mutta se oli siinä tilanteessa paras ratkaisu ettei lapsi lentänyt vauhdilla keittiön seinään.
Itse olen ollut kesäkuusta kahden "kauhukakaran" kanssa ja tuntuu, että hajoan täysin!! Aiemmin olen istunut vessan ovi auki... mutta viime päivinä olen myös lukinnut oven, pakko. Jos olisi varaa, palkkaisin loppuvuodeksi lastenhoitajan! Mitään muita hoitoapuja ei ole - ei ole edes hetkeksi. Huokaus.
sitten tilanteen rauhoituttua pihalle ja seinällä oli pikku leppäkerttu ja lapsi kysyi että "miksi sen äiti on jättänyt sen yksin" :-( ap
kyllähän ne lapset osaa olla...Mut tiukan paikan tullen kannattaa muistaa, et lapset kiukuttelevat yleensä kaikista rajuimmin sille, joka on läheisin. Tietävät, että voi luottaa, että rakastetaan silti ja voi turvallisesti hakea rajojaan vaikka lyömällä päätään seinään. Välillä kirjaimellisesti.
molemmat saa aikalisän, ainakin itse saa. eiks tota just suositella, hetkeks tilanteesta poistumista?