Te, joita on petetty. Mistä miehenne jäivät kiinni?

Yöpyi kaksi yötä hotellissa kuuden kilometrin päässä meidän kotoa ja vingutti bonuskorttia. Eikä myöntänyt vielä silloin mitään, mutta kun kerran tuli umpipäissään kotiin, niin tutkin sen kännykän ja sieltä löytyi kaikkea "kivaa". Kyllä on mullakin tyhmä mies, ja edelleen vielä ollaan naimisissakin. Yhtä tyhmä olen siis itsekin.

rupesi olemaan vessassakin mukana ja aina kiinni, ja räpläsi sitä ja laittoi äkkiä pois kun tulin huoneeseen.



Oli myös hyvin äreä, kiukkuinen mulle ilman syytä. menot lisääntyi, lähti muka uimaan ja tuli takaisin tukka märkänä, mutta kassissa uimahousut ja pyyhe kuivia...



Kerran oli jäänyt vahingossa auki ja menin ja luin ne tekstarit. ei ollut tulkinnan varaa. Oli vielä tuttu ihminen.

mutta kyllähän ihmisillä on erilaisia karvoja ja oman miehen karvat luultavasti vaimo tunnistaa. Ihan samaan tapaan kuin vaikka hiuksetkin, niin tuskin sinullekaan menee läpi, että pitkät punaiset hiukset olisivat miehesi päästä lähtöisin?

Mies muuttui todella töykeäksi ja etäiseksi, mitkään meidän perheen asiat ei enää kiinnostaneet. Piilotteli kännykkäänsä, piti mukana jatkuvasti tai sitten suljettuna. Alkoholin käyttö lisääntyi huomattavasti. Siitä kännykästä se jäi kiinni lopulta, kun löysin sen naisen lähettämiä viestejä. Naimisissa ollaan edelleen , vaikka välillä musta tuntuu että sais lähtee sen naisensa luokse.Olen todella katkera siitä, että minä hoidin kaikki viikonloput lapsiamme, kun herra opiskelee työn ohella Lappeenrannassa, että se kehtas vielä pettää ja etsiä sieltä jonkun naisen, vaikka uhrasin kaiken oman vapaa-aikana hänen opiskelujensa vuoksi ja yritin auttaa eteenpäin.

mies oli ilmeisesti miettinyt prioriteetit selviksi ja pistänyt suhteen poikki toiseen naiseen. Toinen nainen loukkaantui ja soitti minulle ja kertoi koko jutun... Oli kyllä elämäni karmein puheli ja karmea raskaus. Tottakai erosin miehestäni. Tosin vauvan syntymän jälkeen pikku hiljaa aloimme taas lähenemään ja palasimme yhteen kun vauva oli 1½-vuotias. Tästä on nyt aikaa todella monta vuotta, kys. lapsi on jo iso koululainen. Enää asia ei vaivaa, koska se selvitettiin eroaikana pohjamutia myöten ja oltiin muutenkin ihan kakaroita silloin - nyt ollaan kaksi eri ihmistä. Luotan mieheeni nyt. Mutta oli se todellakin ihan karmea se puhelu - enkä tiennyt mitään, tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tosin asuimme silloin eri paikkakunnilla, koska opiskelimme. En siis ihan joka päivä nähnyt mitä mies puuhasi ja missä, joten ei ollut ihmekään etten tiennyt...