Mikä nuorissa äideissä hermostuttaa?

missäköhän asut? Ei täällä stadissa kukaan kuiskuttele.

musta on jotain suloista nuorissa vanhemmissa. Viikonloppuna näin aivan hellyyttävän nuoren isä tyttövauva sylissään.



Itse olen vanhempi äiti, mutta kaikenikäisten äitiys on ihanaa, pikkasen vaan kadehdin heitä, jotka jo nuorena pääsevät tähän ihanuuteen kiinni.

sain kuulla mm. tällaista



"onko kivaa, kun kaikki perheessä saa vielä lapsilisää?", "ehkä olisi kannattanut elää ensin", "onko teillä joku uskonnollinen vakaumus", "tota, ootsä muka jo naimisissa", "no mä ainakin halusin, että eka on ammatti" ja halveksivaa tuijotusta jne jne.

.. että mitä nuorempi äiti, sitä enemmän problematiikkaa lapsen aikuiseksi kasvattimisessa on. Näin sanoo tutkijat. Toivottavasti olet poikkeus.

miksi luoja on luonut meidät väärin päin?



Fyysisesti ihminen on paras äidiksi 20v.

Henkisesti hän on kypsä äidiksi 70 v.

Ei oikein mene yksyhteen.

vaan ns. nuori aikuinen.



Aivan järjetöntä rinnastaa iän perusteella kaikki äidit huonoiksi tai hyviksi.

Aikuisuus on kypsyyttä. Kypsyys tulee elämänkokemuksista. Kukaan ei voi väittää että parikymppisellä on paljoa elämänkokemusta. Se ei vain ole mahdollista.



Vasta kolmekymppinen on sataprosenttisesti irtautunut omista vanhemmistaan.

monesti saanu lukee 30-40v mammoista jotka ei osaa hoitaa lapsiaan, työntää vaunuja röökit suussa ja kohtelee lapsiaan huonosti / syöttää epäterveellisesti jne.



Mut sitku parikymppinen mimmi antaa vuoden ikäsen vauvansa nuolasta jäätelöä ni kaikki nuoret äidit ovat huonoja äitejä ja vanhemmat tekevät kaiken oikein.

Sain esikoiseni 21-vuotiaana. Muutimme Kauniaisiin jossa menin innokkaana seurakunnan äiti-lapsi kerhoon tutustumaan muihin äiteihin ja saamaan juttuseuraa. Kukaan ja toistan, ei kukaan jutellut kanssani. Toki kaikki muut äidit olivat huomattavasti vanhempia, jopa oman äitini ikäisiä, mutta herrajumala! kai sitä silti olisi voinut jutella nuoren äidin kanssa. Istuin itku kurkussa ja yritin välillä osallistua jonkun pikkupiirin keskusteluun. Hetekn päästä lastenohjaaja, joka oli leikittänyt lapsia (omani silloin 1,5v) tuli huutamaan että "no nyt se uusi kakara ei tajua mistään mitään ja huutaa vaan". No hei kiva, se on mun kakara. Tulipa hyvä syy lähteä pois niistä bileistä. Enkä muuten ikinä mennyt takaisin. Jäi oikeasti tosi paha maku suuhun ja surettaa oikeasti jos vastaavaa tapahtuu nuorille äideille vieläkin. Nyt kun ikää on jo 35, uskallan täysin eri tavalla mukaan eri kerhoihin ja todellakin katson että ne nuoretkin äidit löytävät seuraa, kaffea ja pullaa :)

Ei taloudellista tukeakaan?

Minä olen 20v ja 2 lasta, ei pahemmin taloudellista kuin sosiaalista tukekaan ole tullu t vanhemmilta pitempään aikaan.

Olenko siis 30v tasolla, kun olen ilmeisesti(?) 100% irtautunu?

Moni nainen joutuu odottamaan vuosia sopivan partnerin ja sopivan rahatilanteen löytymistä. Jos joku nainen saa tuon kaiken heti, joutumatta roikkumaan 15 vuotta bileissä panopuuna aka. nauttimaan vapaudestaan, ollaanhan siitä katkeria.



Kun katselee, miten nuoret nopeasti takaisin hoikistuvat äidit leikkivät lastensa kanssa samalla kun ryppynaamat itkevät menetettyjä yöuniaan, ei tarvitse olla einstein löytääkseen syytä katkeruudelle.

Minulle lapsen saaminen on ollut se kaikkein kypsyttävin kokemus, huolimatta siitä, että sain esikoiseni 36-vuotiaana. Voisin kuvitella, että samalla tavalla lapsen saaminen kypsyttää myös parikymppisen vastuulliseksi äidiksi/isäksi. Vai miksi ei kypsyttäisi?

tämä on jokin tutkimustulos. En enää muista lähdettä.

Ei taloudellista tukeakaan? Minä olen 20v ja 2 lasta, ei pahemmin taloudellista kuin sosiaalista tukekaan ole tullu t vanhemmilta pitempään aikaan. Olenko siis 30v tasolla, kun olen ilmeisesti(?) 100% irtautunu?

antaa ahdasmielisten vauhkota, jos siltä tuntuu! kyllä tänne maailmaan mahtuu myös niitä avarakatseisempia ja suvaitsevaisempia ihmisiä, jotka ymmärtää ettei elämää tarvitse elää sillä yleisimmällä "kaavalla", jos ei nyt välttämättä halua (myös muistakin kuin nuorista äideistä).. ihmiset aikuistuu ja kypsyy eri aikoina joten KUKAAN ei voi sanoa etteikö 20 vuotias olisi valmiks äidiksi - täysin yksilöllinen asia. se että joku sanoi, että elämänkokemuksen myötä aikuistuu ja kypsyy ja vasta 30 vuotias on aikuinen tai jotain muuta soopaa :) pistää vähän hymyilyttämään =) kuka tällaisia rajoja pystyy vetämään?!? ihmiset on edelleenkin erilaisia ja kypsyy eri aikoina ja jos pitää kerran mahdollisimman kypsä olla niin tehkäämme kaikki lapset vasta sitten vaihdevuosien kynnyksellä että olemme varmasti tarpeeksi aikuisia lasten hoitoon!

ei todellakaan taida olla vielä kypsynyt aikuiseksi. plumsautahan vielä pari lasta ennen ku tuut tänne selittämään että vain 30v voi olla kypsä. hellurei!

Mutta kuten elämä on monipuolista, niin erilaiset kokemukset kypsyttävät eri tavalla. Ihminen kypsyy eri lailla, kun tulee äidiksi, kun tekee työtä saattokodissa tai kun asuu sota-alueella.

Minulle lapsen saaminen on ollut se kaikkein kypsyttävin kokemus, huolimatta siitä, että sain esikoiseni 36-vuotiaana. Voisin kuvitella, että samalla tavalla lapsen saaminen kypsyttää myös parikymppisen vastuulliseksi äidiksi/isäksi. Vai miksi ei kypsyttäisi?

tämä on jokin tutkimustulos. En enää muista lähdettä.

Ei taloudellista tukeakaan? Minä olen 20v ja 2 lasta, ei pahemmin taloudellista kuin sosiaalista tukekaan ole tullu t vanhemmilta pitempään aikaan. Olenko siis 30v tasolla, kun olen ilmeisesti(?) 100% irtautunu?

joo, mäki ihan varmasti oon lukenu jostain tutkimuksesta että kaikki yli 30 vuotiaat äidit on surkeita.. ei nyt vaan tuu mieleen että mistä se löyty.. kumma juttu..

onneksi sinun asenteesi ei poista tätä, eikä muutakaan tutkimustulosta.

15

tämä on jokin tutkimustulos. En enää muista lähdettä.

Ei taloudellista tukeakaan? Minä olen 20v ja 2 lasta, ei pahemmin taloudellista kuin sosiaalista tukekaan ole tullu t vanhemmilta pitempään aikaan. Olenko siis 30v tasolla, kun olen ilmeisesti(?) 100% irtautunu?

joo, mäki ihan varmasti oon lukenu jostain tutkimuksesta että kaikki yli 30 vuotiaat äidit on surkeita.. ei nyt vaan tuu mieleen että mistä se löyty.. kumma juttu..

Näinhän se menee. Lapset saavat lapsia. Sukupolvesta toiseen. Teepä pieni kysely. Jos äiti on saanut lapsen hyvin nuorena, riski tähän siirtyy seuraavaankin sukupolveen jne...Opinnot jäävät. Kunnon ammattia ei ole. Tehdään vaan lapsia. Eiköhän joku ne elätä.

14 onkin hyvin uniikki ihminen! Saa kyllä mahdollinen partneri olla kovin tyytyväinen, kun on löytänyt noin fiksun ihmisen rinnalleen!

Onhan niitäkin ihmisiä, jotka nelikymppisinäkin vielä roikkuvat äitiensä helmoissa näiden passattavina. Miksi siis ei mitenkään olisi mahdollista, että joku nuori on osannut "normaalia aiemmin" irroittautua äidin ja isän siipien alta?