Lue keskustelun säännöt.
Mitäs tällaisesta anopista ajattelette?
21.07.2009 |
Minulla on anoppi, jonka käytös on outoa. Olemme olleet yhdessä mieheni kanssa jo 8 vuotta, joten kaiken järjen mukaan anopin tulisi tuntea minut. Lapsiakin meillä on.
Kun menemme anopin luo, kukaan ei tule tervehtimään. Anoppi saattaa istua sohvalla, maata sängyllä tai sohvalla. Talossa on hiirenhiljaista. Kun menemme sohvan viereen ja sanomme moi, anoppi saattaa nousta ylös.
Anoppi alkaa keittelemään kahveja ja me istumme olohuoneessa. Kaikki on hiljaa.. Haluaisin jutella jotain, mutta en keksi sanottavaa. En tiedä inhotaanko meitä siellä, vai eikä anopilla ole vain tapana puhua mitään.
Jokainen kerta anoppilassa tuntuu siltä, kuin olisin siellä ensimmäistä kertaa. En tunne heitä, eikä oloni ole kotoisa. Tunnelma on jäykkä.
Mikähän tässä mättää?
Kommentit (6)
jotka painat mieleesi, mene keittiöön kun anoppi alkaa kahvinkeittoon ja alat turista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki eivät tosiaan ole seurallisia. Esim minun mieheni ei puhuisi mitään, ellen "kiskoisi" hänestä juttua. Mutta sinun anoppilassasi on kyllä tosi vaivautunut tunnelma. Vaikea varmaan keksiä mitään puhuttavaa. Onko appea olemassa? Entä miehesi, eikö hän voi jutella äidilleen?
Ei anoppi välttämättä vastaa mitään vaikka kysynkin jotain. Tai jos vastaa, niin se on hyvin lyhykäistä.. siksi en uskalla enää kysellä lisää, jos ei halua puhua.
Appi on olemassa. Hän juttelee sanan pari, mutta pääasiassa on hiljaa. Oma mieheni yrittää aloitta jutun juurta, mutta hänkin on yleensä hiljaa. IStumme olohuoneessa ja katsomme telkkaria.
Minä menetän hermoni niihin kyläilyihin!
Oletko kysynyt mieheltäsi, onko heillä kotona ollut aina sellaista? Näillä tiedoilla voisin veikata masennusta tai muuta psyykkistä ongelmaa.
Eikö kellään ole mitään mielipidettä asiasta?