Huh huh mikä virhe Helsingin Sanomissa!
"Vuokralaiset poistuivat Ritz Carlton -hotellin yhteydessä olevista asunnoista Jakartalla sunnuntaina."
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Jemaah+Islamiyah+vahvistui+Indonesi…
Asuukohan toimittaja Helsingillä?
Kommentit (30)
Mitä siinä sinä et ymmärtänyt? Ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen minkä virheen toimitussihteeri oli tehnyt. Toimittajathan harvoin otsikoivat.
Ja sitä todennäköisemmin virheen teki joku muu kuin jutun kirjoittaja.
mikä virhe tossa on. mutta oonkin juonut pari lasia sangriaa.
Törnävällä ollaan Törnävällä, mutta Tyrnävässä Tyrnävässä. Törnävä ja Tyrnävä kuitenkin niin samankaltaisia.
ihan oikea kielioppimuoto. Jotkut paikkakunnat taivutetaan sijapäätteisiin eri lailla. Kukaan ei asu esimerkiksi Ruskossa vaan Ruskolla tai Vantaassa vaan Vantaalla.
Taidat olla provo...
Lomailen myös Kyproksessa. Nämä ovat ainoat oikeaoppiset muodot, tosin nykyään on IDIOOTTIEN takia pitänyt hyväksyä käyttöön myös virheellisiä muotoja.
Jakartassa on myös ainoa oikeaoppinen taivutus.
ap
ihan oikea kielioppimuoto. Jotkut paikkakunnat taivutetaan sijapäätteisiin eri lailla. Kukaan ei asu esimerkiksi Ruskossa vaan Ruskolla tai Vantaassa vaan Vantaalla.
Taidat olla provo...
http://www.hs.fi/kuvakoosteet/maailmankuvia/isokuva/1135247518566
Kyllä nyt on Helsingin Sanomien työntekijöillä kielioppi hukassa.
Muut lehdet sentään osaavat käyttää oikeaa Jakartassa-muotoa.
Törnävällä ollaan Törnävällä, mutta Tyrnävässä Tyrnävässä. Törnävä ja Tyrnävä kuitenkin niin samankaltaisia.
"Joroisissa poutaa, Paraisilla sadekuuroja
Suomessa paikannimet taipuvat joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa. Myös toisiaan muistuttavat nimet voivat taipua eri tavoin: ollaan Sotkamossa, mutta Valtimolla, mennään Alastarolle, mutta Ylistaroon. Koska nimien taivutus on näin vaihtelevaa, on taivutuksen yleisohjeeksi vakiintunut kehotus noudattaa paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön taivutuskäytäntöä.
Koko Suomen asutusnimien paikallisia taivutuskäytäntöjä ei voi kukaan hallita tai muistaa. Kielenkäyttäjille avuksi on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa laadittu noin 21 000 asutusnimeä sisältävä sähköinen Asutusnimihakemisto. Se perustuu vuonna 1990 julkaistuun teokseen Alastarolla Ylistarossa, Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Hakemisto ilmestyy tänä syksynä uuden Kielitoimiston sanakirjan yhteydessä. Asutusnimihakemiston ensisijainen tehtävä on antaa tietoa asutusnimien eli kaupunkien ja kuntien, kylien ja kyläkuntien nimien taivutuksesta. Hakemiston avulla pyritään myös vakiinnuttamaan asutusnimien oikeinkirjoitusta (Ala-Malmi, mutta Alakylä).
Nimien taivutuksen yhteydessä on tarkkailtava sitäkin, taipuuko nimen alkuosana oleva adjektiivi nimen jälkiosan mukaisesti vai ei (Isossakyrössä, Kylmäkoskella). Astevaihtelusuhteet voivat olla poikkeuksellisia, kuten Rovaniemen maalaiskunnan kylännimessä Suopa : Suopassa (vrt. sana suopa : suovassa) tai loviisalaisessa kaupunginosan nimessä Valko : Valkossa (vrt. pelko : pelossa). Nimen perus- ja taivutusmuoto voivat myös olla eri sarjaa: Saviste : Savisilla (kyläkunta Nastolassa), Saares : Saareksilla (kylä Anjalankoskella). Paikallissijataivutuksen lisäksi on Asutusnimihakemistossa joihinkin poikkeuksellisesti taipuviin nimiin lisätty myös partitiivitaivutus (Virtoja, Alavutta).
Paitsi tietoja yksittäisistä nimistä ja niiden taivutuksista, voi uudesta Asutusnimihakemistosta hakea tietoa vaikkapa eri nimityypeistä (esim. nka- tai vaara-loppuiset nimet), eri alueiden nimistä (esim. Etelä-Pohjanmaan kylännimet) tai erilaisista taivutustavoista (ulkopaikallissijoissa taipuvat mäki-loppuiset kylännimet). Tämäntyyppisestä tiedosta on hyötyä esimerkiksi uuden asutusnimistön suunnittelussa. Hakemistosta voi tarkistaa, minkälainen nimeäminen ja taivutustapa on tyypillistä kullekin seudulle.
Nimien paikallinen taivutuskaan ei aina pysy muuttumattomana. Kun keräsin 1980-luvulla paikannimiä eteläsavolaisessa Kangasniemen kunnassa, yritin erityisesti kuunnella, sanovatko paikalliset asuvansa vanhaan tapaan Kangasniemessä vai ”nykyaikaisemmin” Kangasniemellä. Silloin vielä alkuperäiset kangasniemeläiset käyttivät perinteistä sisäpaikallissijaa ehkä useammin kuin yleistymään pyrkivää ulkopaikallissijaa, mikä lienee tilanne nyt 2000-luvulla? Asutusnimihakemistoon on tällaisissa tapauksissa otettu mukaan kumpikin käytössä oleva taivutusmuoto."
Tiina Manni-Lindqvist
marraskuu 2004
Luettu 19.7.2009 kello 22.06: www.kotus.fi/index.phtml?s=2025 -
ihan oikea kielioppimuoto. Jotkut paikkakunnat taivutetaan sijapäätteisiin eri lailla. Kukaan ei asu esimerkiksi Ruskossa vaan Ruskolla tai Vantaassa vaan Vantaalla.
Taidat olla provo...
kun Rusko on teollisuusaluetta, mutta töissä olen ollut Ruskossa. Tampereella siis.
Mielenkiintoinen tämä suomen paikannimien taivutus, menee ihan paikallisten mukaan ja silloin kaksi saman nimistä paikkaa saatetaan taivuttaa eri tavalla.
siihen varmaan viitattu. Ja asumme täällä Ruskolla, emme Ruskossa.
siihen varmaan viitattu. Ja asumme täällä Ruskolla, emme Ruskossa.
mutta halusin vain tuoda ilmi, ettei Turun Rusko määritä miten paikannimi Rusko kaikkialla taivutettaan. Turun Ruskolla, mutta Tampereen Ruskossa.
Jakartassa, tuloksia 34 400
Jakartalla, tuloksia 173
Törnävällä ollaan Törnävällä, mutta Tyrnävässä Tyrnävässä. Törnävä ja Tyrnävä kuitenkin niin samankaltaisia.
Mutta esim.
Simpeleellä - Kempeleessä
Torniossa - Ylitorniolla
[-]Taivutus Jakarta
nominatiivi Jakarta
genetiivi Jakartan
partitiivi Jakartaa
translatiivi Jakartaksi
essiivi Jakartana
inessiivi Jakartassa
elatiivi Jakartasta
illatiivi Jakartaan
adessiivi Jakartalla
ablatiivi Jakartalta
allatiivi Jakartalle
abessiivi Jakartatta
nominatiivi_mon Jakartat
genetiivi_mon Jakartojen, Jakartain
partitiivi_mon Jakartoja
translatiivi_mon Jakartoiksi
essiivi_mon Jakartoina
inessiivi_mon Jakartoissa
elatiivi_mon Jakartoista
illatiivi_mon Jakartoihin
adessiivi_mon Jakartoilla
ablatiivi_mon Jakartoilta
allatiivi_mon Jakartoille
abessiivi_mon Jakartoitta
instruktiivi_mon Jakartoin
Koska kuvatekstissä kerrotaan missä poistutaan, on oikea sijamuoto elatiivi, jolloin poistutaan Jakartassa. Jos sijamuoto Jakartalla olisi oikea, se vastaisi kysymykseen "Millä", ja olisi adessiivi.
Totta on kuitenkin, että maat ja paikkakunnat taivutetaan erilaisin säännöin ja käytäntein, mutta Jakarta ihan virallisesti muodossa Jakartassa.
Ja ap:lle: Kyproksella ja Maltalla sen sijaan ovat oikeat muodot, viitaten paikkojen erilaiseen käytäntöön sijamuototaivutuksissa. Jakartan suhteessa olit oikeassa :)
Merkitys muuttui ihan täysin eikä kukaan ymmärtänyt sitä mitä toimittaja yritti ilmaista!
Ihan kamalaa!!!