Mikä on vialla, jos ei 13-vuotiasta poikaa saa käymään koulussa?

Se vois olla motiivi lapsen haluttomuudelle mennä kouluun.

Ongelmia on monenlaisia. Yleensä syyt ovat muualla kuin koulussa ja koulua käymättömyys on oire jostain muusta asiasta. Olen nähnyt monia ns lintsareita mutta myös niitä joilla on muita ongelmia. Lintsareihin kuri auttaa aikaisessa vaiheessa, mutta muille kuri voi olla viimeinen pisara. he kaipaavat muuta apua ja ovat sitten valmiita takaisin kouluun.

Usein lapsi tarvitsee kokonaisvaltaisempaa tukea: luokan vaihtoa, terapiaa, ystäviä...



13v. taitaa olla pahimpia murrosikäaikoja nykyään.

Syitä voi arvailla



- koulukiusaaminen

- lapsen laiskuus

- mielenterveyden häiriöt

- piloille hemmoteltu lapsi jolta ei ole vaadittu mitään ja yläkoulussa ei pärjää tekemättä mitään ja alkaa ongelmat



Väitän että tuossa vaiheessa kun lapsi on 13 on ongelmat kasvaneet jo niin suuriksi ettei äidin pakottaminen auta. Tarvitaan ulkopuolista apua, pitäisi hakeutua kasvatus- ja perheneuvolaan josta ohjataan tarvittaviin tukitoimiin.



Virheet on tehty vuosia aiemmin siellä kotona ja ei ole osattu tai iljetty hakea apua ammattilaisilta.

VOi tuohon olla syy mikä tahansa. Vaikka äiti olisi kotonakin, ja jos lapsi on päättänyt olla menemättä kouluun niin vaikea sitä on sinne väkisinkään viedä. Kun mitään väkivaltaa et saa tehdä, ei voi väkisin raahata niskasta tai jotain. Koska noin ison kanssa siinä tulee taatusti mustelmia. Nykyaikana vanhempi on aika voimaton noissa tilanteissa, jos lapsi ei puhetta usko.

äiti lapsineen ja poika oli varsin ongelmallinen.



Äidillä ei ollut mitään otetta poikaan jolla käytöshäiriöitä, pikkurikoksia, lintsaamista joltain ADHD-tyypiltä vaikutti jo nuorempana.

muut reissut jää väliin, nytkin ovat laivalla, ja poika tietenkin mukana. Eikö esim viikkorahaa voisi jättää antamatta, jos ei koulu kiinnosta..



Tuskin on suurempaa kiusaamista, tää on sellainen pitkätukkainen röökiä polttava pikkukovis, jokA on aiemmin lentänyt koulusta paikkojen rikkomisen takia.. Sanoi vaan että tarkkiksella oli kivaa..

Miksiköhän niiden muuten tarttee kehittää itselleen sellainen kova kuori?



Mut ap, sä vaan haluat, että syyllistämme äidin huonosta kasvatuksesta. Sitä en kuitenkaan tee- toki vika voi olla sielläkin, mutta yleensä se on sattumien summa.

että voiko syynä olla lepsu kasvatus.. Tossa perheessä karkkia on saanut aina niin paljon kun haluaa, vaikka ei olisi ruoka maistunut. Pleikkaria on jo pienenä saanut pelata niin paljon kun tahtoo, ikärajoista ei ole koskaan välitetty. Rangaistuksia ei ole pahemmin, en yllättyisi jos äiti jo ostaisi pojalleen röökitkin.. Rakkautta kyllä on, vaan ei rajoja.

niin silloin hänellä on vuorovaikutushäiriöitä koulun kanssa. Hänet on jo koulun puolesta leimattu toivottomaksi häiriköksi ja hän on itsekin omaksunut sen roolin. Ja siihen kuuluu lintsaaminen ja välinpitämättömyys oppimisesta.



Onhan tietysti mahdollista että osaltaan kodin "lepsu" kuri on vaikuttanut niin että lapsi ei ole sopeutunut koulun kuriin. Mutta ei asia voi olla niin yksiselitteinen. Luultavasti taustalla on myös luonneongelmaa, joka on tavallaan "pakottanut" äidin löysäämään liekaa jotta jonkinnnäköinen yhteys poikaan säilyisi.



Itse koittaisin vast. tilanteessa ottaa pojan kotiopetukseen, opettaa itse minkä osaan, ja ottaa vaikka jonkun lukiolaisen apuopettajaksi. Sopeutumattomien erityisluokalla kun on kaiken lisäksi huonoa seuraa, joka ei lainkaan edistä opiskelusta kiinni saamista.

Että ammattilaisen neuvoilla saattaa tokeentua, mutta en usko,e ttä kukaan "tavismamma" enää pystyy auttamaan jos tuon ikäiseksi asti on päässyt ongelmineen....



TAjuatte kai, että kaikki normaalit lapset sen koutun käyvät ja vain ongelmanuoret kieltäytyvät käymästä....

Olenkohan ollut jotenkin erityisen mielenhäiriöinen teini aikoinani.



Lintsasin koulusta harrastuksen vuoksi. Koulu oli vain jotain niin tylsää enkä kokenut sitä ollenkaan tärkeäksi (toki myöhemmällä iällä ajatukset selventyneet). Kaikki oli vain niin yksinkertaista silloin, jos koulu ei huvittanu, sinne ei menty. Pitkään lintsasin ennenkuin jäin kiinni. Siitä alko opettajan kans keskustelut ja muut ammattilaisten luona käynnit.

Ei auttanu paskaakaan, saatoin sanoa että joo kyllä mie nyt ymmärsin, mutta pään sisällä haistatin vitut. Koulu ei kiinnostanu, sinne ei menty. Ammattiauttajat ei minua pelottanu, mitä ne pysty tekemään muuta kuin puhumaan?



Mikä sai sinne koulun penkille sitten takaisin? Oman isän kova fyysinen kuritus. Sitä pelkäsi sitten kun sitä sai. Eikä ollut mitään pikku niskavilloja, vaan 14-vuotiasta tytärtä tukasta kiinni kaksin käsin ja nosto ilmaan samalla kävelyttäen huoneeseen jossa retuuteltiin lisää hiuksista, muilta lapsilta piilossa.



Murkun mieli on niin kieroutunu, että odotan kauhulla omien lasten murrosikää. Jos minuun tulevat.