Mikä on pahin näkemäsi painajainen?

Putosi korkeasta tornista. Olin vieressä ja näin hidastettuna miten tippui. Oli niin todellinen että sydän hakkasi hirveästi kun heräsin ja olin ihan paniikissa. Juoksin heti oksentamaan. Jäi niin elävänä mieleen etten pystynyt siitä puhumaan sinä päivänä. Nousi heti möykky kurkkuun ja kyyneleet silmiin kun ajattelinkin.

Koskaan ennen sitä tai sen jälkeen en ole mitään mieleen painuvaa painajaista nähnyt.

lapseni kuoli. Oli lähdössä serkkunsa luo. Olin kuistilla heiluttamassa kun näin serkun perheen auton suistuvan tieltä ja paiskautuvan puuta päin. Kaikki muut selvisivät paitsi lapseni. Lisäksi ruumis katosi ja siihen liittyi jotain hämärää..



Ja lapsena näin unta, että äitini oli kirjahyllyssä istumassa niin, että hänen päänsä oli siinä hyllyllä kropan vieressä. Ja se pää puhui.

Järkyttäviä unia, mutta mulla onkin aina ollut todella vilkas mielikuvitus..

Oli todella todellinen uni:(. Johtui varmaan mummoni poismenosta vuosia aiemmin, jäi joku menettämisen pelko..

Mä en paljon näe unia yleensä, mut raskaudet oli kamala poikkeus (kiva hormonitoiminta) ja sit mulla on ollut nyt jonkin aikaa yks lääkitys, joka saa melkoisia unia aikaiseksi. Aiheet ei välttämättä ole mitään ihan kauheita, mutta se tunnelma on pahempi kuin missään jännärissä. Esim. kukkakaupassa ei löydy kukkaa tms, joka ei kuulosta kovin vakavalta, mutta siinä se oli kuin henki ja elämä ja samoin sellaisia lapsi meni hukkaan tyyppisiä.



Ilman lääkitystä muistan vain yhden painajaisen. Esikoinen epäili, että tulevalla vauvalla on haaraiset sormet ja näinkin sitten kuopusta odottaessani unta, että kaikki sormet oli sellaisia kaksihaaraisia. Täytyy myöntää, että lievästi huojentunut olin, kun sittemmin näin pojan sormet 3D-ultrassa ja näyttivät kovin haarattomilta.

että oltiin ostettu talo, sellainen vanha kunnostettu kaksikerroksinen.

Jostain syytä en oikein tuntenut taloa kuitenkaan ja kiertelin huoneita. Yläkertaan mennessä tuli oikein paha ahdistava olo, mutta menin kuitenkin. Siellä oli iso tila, melkein tyhjillään, valkeat seinät ja katto.

Joku siellä vaivasi minua, ahdisti ja pelotti ja avasin lattiassa olevan luukun. Sieltä kamala hehkuvanpunainen piru tuijotti minua silmiin ja sihisteli suullaan.

Aika hikisenä heräsin...

että olin äitini hautajaisissa. Uni oli aina samanlainen.

Lisäksi olen nyt aikuisena nähnyt kerran unta lapseni hukkumisesta joen kevätjäihin. Kauhoin unessani vettä, enkä millään saanut pientä lastani pelastettua. Se tunne oli kamalampi, kuin mikään kokemani tunne ikinä. Oli lohduttavaa herätä.

...koulusta kotiin. Se metsän läpi menevä oikotie meni sellaiseen ihme käytävään, jossa oli paljon porukkaa. Ihmisiä alkoi kadota "tuhkana tuuleen" viereltäni, ja juoksin sellaista pelottavaa tuulta karkuun jonnekin verhojen taakse. Olin ainoa parista sadasta ihmisestä, joka selvisi hengissä. Joku mies tuli onnittelemaan mua selviytymisestä ja opasti mut alas meneviin liukuportaisiin. Tajusin liian myöhään, että se oli piru, joka vei mua helvettiin. Aivan kaamea uni.

ja roskasäiliöstä pilkisti naisruumiin jalka. Otin sen säkin ja läksin viemään hissiin. Sit aattelin että joku varmaan näkee ja luulee että oon tappannu sen. Vein takasin ja menin soittamaan poliisit, no ne kun tuli niin sitä ei löytyny mistään. Välillä se ruumis oli mun kämpillä ja auton peräkontissa.

Minulla on vielä aikusenakin ollut yöllisiä kauhukohtauksia. Luin jostain että niiden olisi pitänyt loppua murrosikään mennessä. Näissä "kohtauksissa" näen jotain painajaista jota en kuitenkaan enää muista sitten kun herään omaan vinkunaani tai itkuun ihan hikisenä. Oon miettinyt mistä saattaisivat johtua sillä en ole elämässäni kokenut mitään traumaattista. Unia en kuitenkaan jälkeen päin muista, vain pelästynyt ja kammottava tunne jää herättyä.