Oliko opettajakoulutus "ennenvanhaan" akateeminen tutkinto?

Alunperin kansakoulun opettajat koulutettiin seminaarissa, sittemmin (suunnilleen 1950- 60-luvulta alkaen) kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Yliopistoihin perustettiin myöhemmin opettajankoulutuslaitoksia (OKL) joista luokanopettajia nykyään valmistuu.

ja oli aineenopettaja/lehtori. Yleissivistys on hyvällä tasolla eli taitaa olla vähän persoonakohtaista.

Ei nykypäivänäkään kaikki maikat välttämättä ole mitään järjen jättiläisiä, vaikka opeja ovatkin.

mutsis oli maikka, ja siksi sivistynyt

Ahtisaari on käynyt opettajaseminaarin. Se taitaa olla hänen korkein koulutuksensa, vai?

Ahtisaari on käynyt opettajaseminaarin. Se taitaa olla hänen korkein koulutuksensa, vai?

Hyvinpä tuo on pärjännyt kaikesta huolimatta :) Eipä taida av:n maistereista olla vastaavaan.

Alunperin kansakoulun opettajat koulutettiin seminaarissa, sittemmin (suunnilleen 1950- 60-luvulta alkaen) kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Yliopistoihin perustettiin myöhemmin opettajankoulutuslaitoksia (OKL) joista luokanopettajia nykyään valmistuu.

Jyväskylän yliopistossa:

1863 Jyväskyään perustetaan maamme ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari.

1934 Seminaari muutetaan ylioppilaspohjaiseksi kasvatusopilliseksi korkeakouluksi.

Että pikkuisen pidemmät on perinteet opettajien akateemisuudella. En ole itse opettaja, muistui vaan tämä historia-asia mieleen kun olen kyseistä opinahjoa käynyt :)

Minun setäni oli käynyt opettajaseminaarin ja hän oli syntynyt 1936. Ja Ahtisaari on satavarmasti käynyt myös seminaarin, eikä hänkään ole niin vanha, että olisi lähtenyt opiskelemaan jo vuonna 1934.

vaikka kuinka pitkään.



Tuo nyt on fakta Jyväskylän yliopiston historiikistä, eli tuolloin muuttui kasvatusopilliseksi korkeakouluksi.



Puhutaanhan esim. kauppatieteen maistereista monen suussa ekonomeina yhä edelleen vikka nimike on muuttunut aikoja sitten

yliopistosta valmistuneita maistereita tai ainakin kandeja. Luokanopet taas eivät ennen kuin joskus 80-luvulla, kun koulutus siirtyi yliopistolle. Kaikki luokanopet ei vieläkään ole maistereita vaan luokanopettajia.



Mun ala-asteen opettaja ei ollut edes ylioppilas vaan 50-60-luvun taitteessa ainakin pääsi myös keskikoulupohjalta. Oli siis joku 1935-1940 syntynyt.

toimii paljon vielä "ei-maistereita" vanhemmassa polvessa.

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut henkilö saa käyttää ekonomin arvonimeä.

luennolla proffa sanoi, että -60 tai -70-luvulla (vai peräti -80-l., en muista milloin se oli muttei kovin kauaa sitten) luokanopeista tuli akateemisia kirjaimellisesti yhdessä yössä, kun ne seminaarit muutettiin yliopistollisiksi. Eli hyvin mahdollista että anoppisi on käynyt jonkun takahikiän seminaarin, etkö ole kysynyt anopiltasi tämän koulutustaustaa?

oli ekonomi ihan opistopohjalta!



niin ne muuttuu

Olen tavannut pelottavan monia yliopistosta ja korkeakoulusta valmistuneita, jotka eivät ole lukeneet koskaan mitään muuta kuin oppikirjoja.



Heidän yleissivistyksensä oli lähinnä koominen.

tohtoriksi väitellyt nuori nainen ei tiedä mikä on youtube?

Tohtoriksi opiskellut on kapean sektorin osaaja, jolla ei ole välttämättä ollut vuosiin aikaa kuin väitöskirjan tekemiseen.



Youtube yksittäisenä asiana on mielestäni eri asia kuin esim. sivistyssanojen hallitseminen, ajankohtaisten asioiden seuraaminen, kirjallisuuden lukeminen jne.

...oli vielä kansakoulu ja oppikoulu. Kansakoulun opettajat oli koulutettu opettajainvalmistuslaitoksessa eli -seminaarissa ja he opettivat (lähes) kaikkia aineita. Oppikoulun opettajat olivat opiskelleet yliopistossa sitä ainetta jota opettivat, esim. kieltenopettajat kieliä ja matematiikan opettajat matematiikkaa, ja hankkineet opettajan pätevyyden siihen päälle auskultoimalla opetuskoulussa. Kasvatustiedettä ei ollut varmaan vielä keksittykään.



Kun peruskouluun siirryttiin vaiheittain 60- ja 70-lukujen vaihteessa, kansakoulunopettajista tuli luokanopettajia ja oppikoulun opettajista aineenopettajia. Näin yksinkertaistetusti.

Tohtoriksi opiskellut on kapean sektorin osaaja, jolla ei ole välttämättä ollut vuosiin aikaa kuin väitöskirjan tekemiseen.

Youtube yksittäisenä asiana on mielestäni eri asia kuin esim. sivistyssanojen hallitseminen, ajankohtaisten asioiden seuraaminen, kirjallisuuden lukeminen jne.

ihminen, tohtori tahi työtön, tiedä mikä youtube on, mutta kolmikymppinen, 70-luvulla syntyneen ihmisen pitää se tietää. Okei, eihän se mikään maailman tärkein tieto ole, mutta osoittaa kuitenkin, että tiedät ko. instituution olemassaolon ja käyttötarkoituksen, vaikkei se olekaan omassa käytössäni aktiivisesti. Samaan sarjaan kuuluu tietääkö kuka on Matti Nykänen: et ehkä lue Seiskaa (vaan teet sitä väikkäriäsi 24/7), mutta silti Matti Nykäsen tunnistaminen kuuluu yleissivistykseen.