Elatusmaksuista, miten menee oikeasti?

Osituksen voi tehdä milloin vain, tiedän pariskunnan, joka on tehnyt osituksen 7 vuotta avioerosta. Eli jos te olette olleet naimisissa ja ei ole ollut avioehtoa, niin sit vaan äkkiä tekemään se ositus. Ota yhteyttä lakimieheen. PS. Jos olitte naimisissa vielä vähemmän kuin 2 vuotta, niin sinulle voi kuulua jopa enemmänkin kuin puolet, jos kerran omaisuutta on ollut sulla alunperin enemmän.

koska olimme asuneet yhdessä ennen avioliittoa 5 v, tuo 2 v sääntö ei ollut voimassa.

Hankalaa tuo osituksen teko on vuosien jälkeen...varsinkin jos riitainen ero. Ainahan voi yrittää mutta kannattaa pohtia sitä, että onko kuitenkin helpompaa antaa asian olla ja jatkaa lämäänsä kuin ruveta kaivelemaan menneitä ja seuraukset voivat olla katastrofaaliset.

Ei ihan mene kuitenkaan noin, että omaisuudet laskettaisiin yhteen. Molemmat saa pitää kyllä omat omaisuudet, mutta rikkaamman pitää maksaa tasinkoa. Se, että millä rikkaampi sen maksaa, on taas täysin hänen oma asiansa.

Tiedän useita esimerkkejä. Ja tämähän ei yleensä suju riidoitta, vaan päinvastoin aika usein rikkoo kokonaisten sukujen keskinäiset välit. Kun maalla syntyneellä ei enää ole asiaa lapsuudenkotiinsa, on se kova paikka.

vaan kyse on lapsen tarpeiden maksamisesta.



Molempien vanhempien täytyy osallistua kykyjensä mukaan. Jos toinen on lähivanhempi ja ostaa lapsille arjessa asioita, toisen on laskennallisesti osallistuttava elatusmaksulla.



Tässä ei ole ollenkaan kyse vanhempien välisestä riitelystä tai tasoittelusta, vaan siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsensa elatukseen.

vaan kyse on lapsen tarpeiden maksamisesta. Molempien vanhempien täytyy osallistua kykyjensä mukaan. Jos toinen on lähivanhempi ja ostaa lapsille arjessa asioita, toisen on laskennallisesti osallistuttava elatusmaksulla. Tässä ei ole ollenkaan kyse vanhempien välisestä riitelystä tai tasoittelusta, vaan siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsensa elatukseen.

niin olisi ihan oikein ettei saisi elareita. Tulisi mietittyä sitä lapsen oikeutta etävanhempaansa ihan eri tavalla.

Se on hyvän eron ensimmäinen sääntö.

ei ole kohtuullista kuljetuttaa pieniä lapsia isukin särkynyttä egoa hoitamaan.



Voihan tuo isä ehdottaa, että käy vaikka päivätapaamassa lapsia, jotta he näkevät kahdesti kuussa?

Miksi pitää muuttaa 460 km:n päähän uuden miehen luokse? Miksei uusi mies muuta naisen luo, jos vaikka ei ole edes omia lapsia, joita tavata?



Kyllä, isä joutuu maksamaan, mutta äiti on sika, kun pilaa lasten läheisen suhteen isään.

Miksi pitää muuttaa 460 km:n päähän uuden miehen luokse? Miksei uusi mies muuta naisen luo, jos vaikka ei ole edes omia lapsia, joita tavata? Kyllä, isä joutuu maksamaan, mutta äiti on sika, kun pilaa lasten läheisen suhteen isään.

työssäkäyntiään ja sukulaisapuaan.



Suurin osa naisista ainakin minun tuttavapiirissäni muuttaa alunperin miehensä perässä vieraalle paikkakunnalle. Miksi naisen täytyisi jäädä juurettomaksi sinne? Omassa kotikaupungissa luultavasti on kavereita ja omat vanhemmat, jotka voivat auttaa.



Ja eronneen ihmisen on ajateltava myös työssäkäynti eri tavoin kuin kotivaimon.

Nainen muutti nimenomaan uuden miehen kotikaupunkiin. Miehellä itsellään 2 lasta, jotka asuvat kuitenkin eri puolella Suomea (kahden eri naisen kanssa siis, kumpikaan ei asu miehen kotikaupungissa)



Syynä muuttoon oli naisen kertoman mukaan "vaihtelunhalu ja parempi työpaikka"



Ap

OM:n elatuskaavan mukaisesta luonapitovähennyksestä. Se on n-a-u-r-e-t-t-a-v-a-n pieni.

Tiivisteäänpä:



Etävanhemman pitää maksaa elatusmaksua ihan riippumatta siitä miksi on erottu, kuka on syypää ja mihin ja miksi lapset on viety. Nämä asiat eivät vaikuta.



Maksuun vaikuttaa lasten elatuksen tarve ja vanhempien maksukyky. Toki vanhemmat voivat sopia keskenään että maksua ei ole, jos niin halutaan. Mutta se on aina yhteinen päätös.



Kumma etteivät ole oikeudessa katsoneet niitä elareita oikeudessa, kun siellä on jo käyty?



Sitten sille joka osituksesta kyseli. se on asia joka on vaan pakko hoitaa. Aivan sama mietn kauan erosta on. Sillä asia on niin että viimeistään siinä vaiheessa kun jompikumpi osapuolista kuolee, tarvitaan osituskirja perunkirjoituksessa. Jos sitä ei ole, ositus tehdään perunkirjoituksessa. Sitten tilanne voi olla jo peevelin hankala. Ajatelkaapa tilanne jossa ihminen on ollut vaikka kolme kertaa naimisissa eikä osituksia ole tehty. Siinä on exät käsi ojossa oikein porukalla ja kuka siitä enää selvää saa, että mikä omaisuus on kenenkin?



Hoitakaa ne ositukset kuntoon, vaikka teillä ei olisikaan "mitään" omaisuutta!

mutta kyllä musta silti on omituista vetää siitä se linja ettei halua enää elättää omia lapsiaan. Tulee todellakin sellainen olo ettei niistä lapsista oikeasti välitä kuitenkaan. Jos niitä ei saa nähdä just sillä tavalla kuin haluaa niin kuolkoot vaikka nälkään for all he cares.

mutta kyllä musta silti on omituista vetää siitä se linja ettei halua enää elättää omia lapsiaan. Tulee todellakin sellainen olo ettei niistä lapsista oikeasti välitä kuitenkaan. Jos niitä ei saa nähdä just sillä tavalla kuin haluaa niin kuolkoot vaikka nälkään for all he cares.

Jos äiti vieroittaa lapset isästään, niin kyllä siinä samalla tulee vieroitetuksi se isäkin lapsistaan.

Ikävä kyllä kun lapsia ei edes näe, ei elatusavun maksun hetkellä tulee mieleen lasten hätä vaan ex-puolison ahneus.

Miksipä isä ei voisi muutta lähemmäs lapsiaan eikä jäädä ruikuttamaan. Sinne vaan naapuriin asumaan ja tapaamisoikeudet uudelleen käsittelyyn.

Kyllä mun mielestä punnitaan siinä kohtaa kuinka tärkeitä ne lapset oikeasti ovat jos tyytyy siihen että äiti nyt otti ja muutti sekä tapaamisia on harvoin. Täytyy sanoa että minä muuttaisin vaikka maailman ääriin lapsieni perässä, siinä ei paljon työpaikat tai sukulaissuhteet painaisi.



Oli eron riidat mitä tahansa, sai tavata lapsiaan tahtomattaan tai ei niin elatusmaksut pyörivät jokaisella ihan joko sovitun mukaan tai tuomioistuimen päätöksellä.

olettavat että tämä äiti on muuttanut muualle lasten isää kiusatakseen. Vajaa 500 km ei ole matka eikä mikään jos lapsiaan rakastaa. Ja kun lapset kasvavat, voivat tavata isäänsä pitempiä aikoja esim. koulujen lomilla jne. Tottakai lasten kuuluu saada molemmilta vanhemmiltaan elatusta ja hoivaa elämäntilanteista riippumatta. Joillekin vain tuo omien lastensa eteen vaivan näkeminen tuntuu olevan kamalan vaikeaa.

kun uuden onnen vuoksi muutti 300 kilsan päähän ja tapaa lapsia vain harvakseltaan. Pystyi näin näppärästi pesemään kätensä isän arkisista velvollisuuksista - mm. sairaspäivinä omien lastensa hoitoon osallistumisesta.



Exällä nimenomaan uusi onni oli muuton syy, ei työpaikka tai "komennus".



Kaikeksi hyväksi exä "kadotti" rahansa, ettei tartte elareitakaan enää maksella.



Näin se menee. Kaikenlaisia tapauksia eroperheissä tosiaan on, eikä aina kyse ole siitä, että se lähivanhempi olisi ilkeä katkeroitunut paska.

kun uuden onnen vuoksi muutti 300 kilsan päähän ja tapaa lapsia vain harvakseltaan. Pystyi näin näppärästi pesemään kätensä isän arkisista velvollisuuksista - mm. sairaspäivinä omien lastensa hoitoon osallistumisesta. Exällä nimenomaan uusi onni oli muuton syy, ei työpaikka tai "komennus". Kaikeksi hyväksi exä "kadotti" rahansa, ettei tartte elareitakaan enää maksella. Näin se menee. Kaikenlaisia tapauksia eroperheissä tosiaan on, eikä aina kyse ole siitä, että se lähivanhempi olisi ilkeä katkeroitunut paska.