Mä en jaksa. Mun lapseni ei osaa puolustaa itseään!

Meidän esikoinen on myös täysin samanlainen tapaus ja ymmärrän sun tunteesi hyvin, itse olen painiskellut samojen asioiden kanssa. Meillä siis esikoinen on tyttö ja aina ollut todella hiljainen, ujo, pelokas yms. me vanhemmat olemme häntä kovasti tukeneet ja kertoneet ihan suoraan mitä voi tehdä jos kaveri vie lelun kädestä jne. Oikeastaan tähän ei taida auttaa kuin aika, meidän tyttö täyttää huomenna viisi vuotta ja viimeisen puolen vuoden aikana neiti on reipastunut todella paljon ja ihan ensimmäistä kertaa hänellä on uhmaa ja sanoo vastaan jne. Tähän on varmasti auttanut myös reilu kaksivuotias pikkuveli jolta taas löytyy luonnetta hyvin paljon :) Meillä tyttö on ollut koko ajan kotihoidossa, kerhoihin mihin olisi täytynyt yksin jäädä, tyttö ei ole suostunut jäämään, mutta nyt tämä viisivuotias puhuu jo suurella innolla ensi vuonna alkavasta eskarista :) Tyttö on saanut nyt kavereita ja osaa jo puolustaa itseään jos tarve vaatii. Joten nyt jälkikäteen kun asiaa ajattelen niin olen murehtinut ihan liikaa, kaikki lapset eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekkaan olla! Juuri viisivuotis neuvolassa kävimme ja siellä puhuin neuvolantädin kanssa ja hän sanoi, että meidän tyttö pärjää todella hienosti ja on todella reipas ja hän kertoi omista lapsistaan joista myös yksi on ollut tälläinen hiljainen lapsi ja nykyään jo aikuinen ja erittäin hyvin elämässä pärjäävä. Joten sullekkin sanoisin, että anna lapselle aikaa, mutta tue sitä omaa tahtoa, mitä varmasti kyllä teetkin. Hyvää kesänjatkoa!

Ihan hyvä ominaisuus on myös rauhallisempi temperamentti. Itse olen ainakin pärjännyt elämässäni oikein hyvin sillä, että en jaksa tapella :) Ei kukaan minua kyykytä kuitenkaan, itsetunto on hyvä jne. mutta annan monen ärsyttävän asian mennä ohi korvien ja tulen oikeastaan kaikkien kanssa toimeen.



Omille lapsilleni olen sanonut, että esim. koulussa huutelijoista ei kannata välitä, ei huutaa takaisin eikä hermostua, sillä tavalla ärsyttäjän kiinnostus loppuu.



Mielestäni aina ei tarvitsekaan hampaat irvessä puolustaa omia oikeuksiaan, toki ei jäädä tallottavaksikaan.

ja olen viime vuosiin asti ollut samanlainen :/

arvaan, että johtuu siitä,kun on ainokainen. Eikä ole joutunut sisaruksien kanssa taistelemaan tavaroista ja huomiosta.

toisen ainokaisen joka on saman ikäinen kuin mun lapseni ja on paljon tempperamenttisempi ja siis 2v. Eli mun lapsellekin pitäisi tulla jo uhmis mutta ei ole näkynyt eikä kuulunut :(

Täällä yksi äiti joka toivoisi lapselleen oikein ryöppyävää ja runsasta uhmista!!! :(

meidän esikoinen on samanlainen lapsi, mutta oppinut hyvin pitämään puoliaan kun ollaan häntä siihen kannustettu. Suoraan ollaan sanottu mitä voi tehdä tilanteissa missä joku yrittää viedä leluja käsistä tai tulee komentamaan.



Lisäoppia ja käytännönharjoituksia on vielä antanut pikkuveli, joka osaa luonnostaan pitää puolensa vähän turhankin hyvin. Lapset ovat nyt 3- ja 5-vuotiaat.



Et sinä lapsestasi ole 'nössöä' kasvattanut. Ihmisillä vaan on erilaisia temperamentteja. Temperamenttien teorioihin tutustumalla saat vinkkejä kuinka tukea oman lapsen kehitystä siten että lapsi hyötyy parhaista ominaisuuksistaan ja oppii pärjäämään heikkouksiensa kanssa. Mm. Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut hyviä kirjoja aiheesta ja netistäkin löytyy aiheesta tietoa.