Kuinka paljon rajoitatte puolisonne menoja?

Harrastuksiinsa en puutu ja kavereiden kanssa tuo käy 1-2 kertaa vuodessa.

mutta kyylään kenen kanssa menee.

Miehelläni on järkeä päässä ja tajuaa koska ei voi mennä.

miksipä rajoittaa jos ei ole melkein joka ilta menossa...

pitäis ennemmin persuksille potkia että kävis jossain =)

tyon puolesta joutuu 'viihdyttamaan' viikottain ja matkustelemaan paljon. jos haluaa kavereita nahda silloin kun jaksaa ni siita vaan.. ei juuri harrasta.

En rajota ollenkaan. Mies ilmottaa koska menee ja mihin, samoin teen minä. Hyvin on onnistunut ja aika harvoin loppujen lopuksi ollaan missään menossa.

Vuosien varrella ollaan riidelty oikeastaan vain hänen menoistaan, muita riidanaiheita ei ole. Kavereita riittää lapsuudesta, opiskeluajoilta parista eri paikasta, työkavereista ja harrastuksista. Kaikkien kanssa pitäisi saunoa, urheilla ja viettää muuten aikaa. Harrastuksina muuten on bänditouhut, kalastus, liikunta yms. mukava. Joka viikko joku soittelee kaljalle, konsertteihin, kalaan ja mukavana miehenä haluaisi aina mennä.



Minä sitten poliisina rajoitan menoja. Ihan naurettavaa on se, että nykyään soittaa aina multa luvan menoihinsa. Työkaverit pitävät mua ihan pirttihirmuna kun en päästä yhtenä viikonloppuna risteilylle ja heti seuraavana kylpylään... Ärsyttää siis se, että ei pysty yhtään priorisoimaan, vaan yrittää miellyttää kaikkia. Kaverit eivät tajua sitä, että miehellä on PALJON menoja ja paljon kavereita...

Jos harrastuksia on ollut paljon niin voin hyvin sanoa että nyt voisit jättää väliin ja ollaan kotona yhdessä perheen kanssa. Harrastuksia, jos se on liikuntaa, en pahemmin rajoita mutta kavereiden kanssa vaikka baarissa käynteihin puutun nopsaan mikäli ovat sellasia känniörvellysreissuja.

Miehellä on paljon tuttuja ja lähes joka viikonloppu hänen pitäisi olla menossa johonkin. Työnkin puolesta pitäisi hoitaa "palavereja" lasillisen ääressä. Tuntuu että on joku karsea justiina kun sanon että ei saa aina lähteä viihteellä yms. Välillä tästä on ollut kauheita riitojakin mutta nykyään ollaan löydetty jonkinmoinen yhteinen sävel menojen suhteen.

Vuosien varrella ollaan riidelty oikeastaan vain hänen menoistaan, muita riidanaiheita ei ole. Kavereita riittää lapsuudesta, opiskeluajoilta parista eri paikasta, työkavereista ja harrastuksista. Kaikkien kanssa pitäisi saunoa, urheilla ja viettää muuten aikaa. Harrastuksina muuten on bänditouhut, kalastus, liikunta yms. mukava. Joka viikko joku soittelee kaljalle, konsertteihin, kalaan ja mukavana miehenä haluaisi aina mennä.

Minä sitten poliisina rajoitan menoja. Ihan naurettavaa on se, että nykyään soittaa aina multa luvan menoihinsa. Työkaverit pitävät mua ihan pirttihirmuna kun en päästä yhtenä viikonloppuna risteilylle ja heti seuraavana kylpylään... Ärsyttää siis se, että ei pysty yhtään priorisoimaan, vaan yrittää miellyttää kaikkia. Kaverit eivät tajua sitä, että miehellä on PALJON menoja ja paljon kavereita...

Taloudellisesti rajoitan hieman menoja, muuten noita soittovehkeitä olis joka paikka täynnä...:D

jaksan itse niin huonosti, että tarvitsen mieheltä paljon apua arkeen. toivottavasti joskus tulevaisuudessa on toisin.

ei kai aikuista ihmistä voi "rajoittaa"...en siis ole äiti joka sanoo mitä saa tehdä. Jos haluaa mennä niin menee. Tottakai voin osoittaa harmitukseni jos sikseen tulee, mutta koskaan ei tulisi mieleeni kieltää tai rajoittaa!

Ootteko te parisuhteessa lapsien kanssa? Eiköhän aikuiset ihmiset osaa itse "rajoittaa" menojaan? Eikös se perhe ole etusijalla aikuisen, perheellisen ihmisen elämässä?

Harrastus max 1krt/viikko. Kavereiden kanssa ulkona muutaman kerran vuodessa.



Ja kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ihan itse älytä, että mikä on sopivaa ja mikä ei.

Harrastukseensa saa mennä aina kun haluaa, ja baarissakin nykyään käy aika harvoin (ja usein olen itse mukana jos vaikkapa jollekkin keikalle haluaa mennä kun samasta musiikista pitkälti pidämme:)



Ainoastaan niissä tapauksissa "rajoitan" jos on vaikkapa jokin juhla tmv. että ottaa sen päivän vapaaksi (töistä ja muutenkin) mutta valmistujaisjuhlat tmv. eivät sellainen juhla ole mutta häät tai vaikkapa äitini 60-v juhlat ovat.



Ulkomaillakin on ollut yksinään jne. (tai siis kavereiden kanssa...)



Minusta toista ei voi "kahlita" ja jokainen fiksu ihminen kyllä itsekkin tajuaa milloin pitää olla kotona ja milloin voi mennä viipottaa muualla :)

Ootteko te parisuhteessa lapsien kanssa? Eiköhän aikuiset ihmiset osaa itse "rajoittaa" menojaan? Eikös se perhe ole etusijalla aikuisen, perheellisen ihmisen elämässä?

mutta kaikilla ei ole sellaista miestä joten on pakko rajoittaa.

pitäis ennemmin persuksille potkia että kävis jossain =)

Huomenna olis menossa Britneyn konserttiin, tuli kysymään jos mä haluan mennä. Olen kotiäiti ja lapsella on vähän kuumetta.

Siis minulle on sinänsä ihan yksi lysti missä mies aikaansa viettää ja kenen kanssa MUTTA meillä on kolme lasta, kaksi kouluikäistä ja yksi päiväkoti-ikäinen joiden hoitoon, valvontaan sekä päiväkoti-, koulu- ja harrastuskuskaamisiin mies tietenkin osallistuu ihan yhtä lailla kuin minäkin.



Käytännön seuraus tästä on se, että niitä 1-2 viikkoa (vuodessa) lukuunottamatta, jolloin lapset ovat mummolassa meidän täytyy hyvin tarkasti käydä läpi kalenterimme yhdessä, jotta tiedämme toistemme työ- ja muut menot ja pystymme sopimaan, kuka minkäkin asian hoitaa, lapset vie, hakee ja kuljettaa jne. Ja niinä viikkoina kun lapset ovat siellä mummolassa meillä on yleensä niin paljon töitä ettei paljon omia menoja ehdi suunnitella ;-)



Käytännössä meillä ei siis kummallakaan ole "todellista omaa vapaa-aikaa" kuin ehkä joidenkin pidempien työreissujen yhteydessä ollessamme riittävän kaukana kotoa jotta voisimme osallistua. Tietenkin yritämme järjestää jotain vapaa aikaa toisillemme myöskin silloin tällöin viikolla, mutta kyllä se aika kortilla on.

Ainoa rajoitus menemiselle on se, että jonkun on hoidettava lapsia eli lastenvahti on löydyttävä tai joustettava, jos sattuu päällekkäiset menot. Meillä on aika paljon menoja, harrastuksia, työmenoja, luottamustoimia, kavereiden kanssa ym. Mutta tämä sopii meille molemmille, myös perheen kanssa vietetään aikaa yhdessä ja osalla lapsista on omia menoja jo aika paljonkin.

Mun mielestä rajoittaminen on turhaa ja tylsääkin. Sitomalla ei saa läheisyyttä, vaikka sitä toivoisi, pikemminkin etäännytään toisesta.