Kauheat raskauspahoinvoinnit ja 2 pientä lasta kotona, miten muut pärjänneet??
Minulla siis tilanne tämä, että olen raskaana rv 8, ja ennestään lapset 1v ja 6v. Olen aivan poikki, voisin nukkua koko päivän, pää on kipeä jatkuvasti ja etoo, mikään ruoka ei maistu, en pysty tekemään muille ruokaa jne jne jne...miten te muutte olette vastaavassa tilanteessa pärjänneet?! sukulaisia tmv ei ole lähellä, ketä voisin apuun pyytää.
Kommentit (12)
Lapset oli 1v ja 3v, olo oli aivan karmea ja oksensin aamusta iltaan. Tein kuitenkin joka päivä ruuat lapsille, oksensin keittiön lavuaariin monta kertaa ruuanlaiton aikana kun teki niin pahaa, raahauduin aamulla ihan vaan lähipuistoon lasten kanssa ja muovipussiin oksensin siellä, kotitöistä tein pakolliset, ne hetket vaan makasin kun mies oli kotona ja viitenä vkloppuna olin tipassa sairaalassa kuivumisen ja heikotuksen takia..sitten taas jatkoin arjen pyöritystä. Kyllä siitä selviää!
Eikö mistään saanut apua vai etkö halunnut?
Kahdesta ekasta ei ollut juurikaan pahoinvointia, olivat tyttöjä, kolmonen oli poika ja pahoinvointi oli jotain mitä en tiennyt olevankaan. Ei saatu apua neuvolan kautta eikä sukulaisilta, pahoinvointi onneksi loppui raskauden puolivälissä, luulin sen jo jatkuvan synnytykseen asti. Palkkioksi sain kuitenkin ihanan nyt 6kk pojan;) t. Se joka oksenteli tiskialtaaseen ruokaa laittaessa..
kolmessa raskaudessani olen voinut erittäin pahoin, tiputuksessa oli myös.
Ainoa mikä oikeesti auttoi oli pahoinvointilääkkeet!
tilanne. Tai oli. Ja lapsetkin aivan saman ikäiset.
6v auttoi paljon. Leikki ja katsoi 1v perään kun äiti juoksi vessan ja sohvan väliä.
Mies koko päivän töissä joten hänestä ei ollut apua.
Kyllä siinä jotenkin pärjäsi. Isompi lapsi osasi lämmittää mikroruokaa mitä söimme pari viikkoa, tai lapset söi kun minä en saanut mitään alas. Mies teki vapaapäivänä ruuat ym.
Pyykkiä kertyi valtavat vuoret kun mitään en voinut tehdä. Nyt onneksi jo parempi olo. Ruuan pystyn tekemään ja pyykit pesemään.
Lohdutukseksi voin vain sanoa että kyllä se siitä. Ja pakota itsesi ainakin juomaan jotain.
meillä oli 2,5v ja 1v3kk tuon pahimman pahoinvoinnin aikaan eli tiedän mitä koet! tsemppiä!
kun syö säännöllisesti parin kolmen tunnin välein ei ehdi tulla niin paha olo. ja yks vuotias nukkuu varmasti vielä päikkärit niin 6-vuotiaalle vaikka video pyörimään siksi aikaa, että pääset itsekin nukkumaan.
raskaana ja lapset 1,5 ja 4
lapsiperheiden kotiapupalveluun, perhetyöntekijään tms, mitä kaupunkinne järjestää, neuvolasta osaavat neuvoa. Jos olet työkyvytön, hae sairaslomaa lääkäriltä jolloin miehesi voi jäädä pakottavan perhesyyn takia hoitamaan lapsianne sairaslomasi ajaksi. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tuolta ajalta, mutta jotkut niin silti tekevät.
Meillä oli 3v5kk, 2v ja 1v, kun aloin odottamaan.
Mies teki pitkää päivää, nuorimmainen sairasteli korvia.
3kk, meillä ei tapahtunut mitään. pyykkivuori oli ihan karsea.
ruoka oli aina jotain valmis soopaa. ja minä makasin melkein koko päivän kun oksetti ja väsytti. ja apua en saanut mistään.
Lapset oli 1v ja 3v, olo oli aivan karmea ja oksensin aamusta iltaan. Tein kuitenkin joka päivä ruuat lapsille, oksensin keittiön lavuaariin monta kertaa ruuanlaiton aikana kun teki niin pahaa, raahauduin aamulla ihan vaan lähipuistoon lasten kanssa ja muovipussiin oksensin siellä, kotitöistä tein pakolliset, ne hetket vaan makasin kun mies oli kotona ja viitenä vkloppuna olin tipassa sairaalassa kuivumisen ja heikotuksen takia..sitten taas jatkoin arjen pyöritystä. Kyllä siitä selviää!
Kun mulla oli reilun viikon verran sellanen täysin sänkyyn kaatava pahaolo. No ton ikäset onneks katto jo videoita ja leikki keskenään. Siivoomista en ees harkinnut eli elettiin kauheessa kaaoksessa. Ja lapset söi pelkkää valmisruokaa, tosin sen lämmittäminenkin oksetti. Onneksi tuo ei kestänyt mulla kauenpaa.
vielä 20-vuoden jälkeenkin. Yrjötti leikkupöydälläkin vielä, huh, huh. Ei siihen taida olla muuta keinoa kun kestää tilanne ja syödä silloin kun maistuu.
Minulla oli 2,5v tenava kotona,työkseni hoidin lapsia, oksensin ja keitin, oksensin ja nukutin.. sitä kesti koko raskauden ajan.
Voimia sinulle
ja mies saa miettiä, miten hoitaa homman sillä aikaa. Ei ole nyt sun murhe.