Lue keskustelun säännöt.
Käytöksen muutos, mutta kumpaan suuntaan?
12.07.2009 |
mies on käyttäytynyt jo monta vuotta minuun ja lapsiin tosi välinpitämättömästi. Tulee kyllä halaamaan ym, mutta tekee paljon sellaisia tempauksia, mitkä näyttävät että hänen suku ja kaverit menee meidän ohi mennen tullen.
En tiedä onko tuo oikeasti totta, mutta siltä minusta tuntuu. Mies onkin sanonut, että ei aio alkaa hempeilemään minulle eikä olemaan muutenkaan hyvä, koska alkaisin käyttää sitä kumminkin hyväkseni. Alkaisin kuulema vaatia aina vain enemmän.
Eli miehen mielestä hänen on parempi elää vähän viileässä suhteessa ja niin, että hän tekee mitä ikinä haluaa.
Olenkin ajatellut, että minulla tuntuu olevan enää vain yksi vaihtoehto. Muuttaa omaa käytöstäni. Ennen olen ilmaissut miehelle selvästi mielipahani esim siitä jos mies pettää taas lupauksensa.
Onko minun parempi nyt alkaa esittää välinpitämätöntä ja kylmää? Jos mies pettäisi lupauksensa sanoisin vain "ihan sama", en tekisi enää ruokaa miehelle valmiiksi kun hän tulee töistä. ym ym Eli olisin samalla tavalla kylmä, kui mieskin on. En tunnustaisi rakkautaa...
Vai alkano olla ihan yli rakastunut? Antaisin kaiken anteeksi ja passaisin miestä yli kaiken. Olisin miehen mielestä samaa mieltä kaikesta. Yrittäisin näyttää mahdollisimman kauniilta miehen silmissä. Nilisin kaikki pahat sanat enkä enää riitelisi mistään?
Tuo toinen vaihtoehto olisi varmasti vaikeampi, mutta pelkään, että eka vaihtoehto veisi miehen vieläkin kauemmaksi. Jos käyttäytyisin rakastavasti niin ehkä mieskin siitä pikkuhiljaa heltyisi... Tai sitten käyttäisi vain hyväkseen :)
En ajatellut näytellä koko loppuelämääni, mutta ajattelin nyt jonkin aikaa kokeilla miten mies muuttuu jos itsekin muutan käytöstäni. Tiedän kyllä, että minunkin käytöksessä on paljon parantamisen varaa meidän suhteessa.
Kommentit (5)
Silläkin uhalla, että sillon välit viilentyy vieläkin enemmän.
Minulla vain on sellainen luonne, että haluan olla hyvä kaikille ja miellyttää miestä parhaani mukaan. Tietysti sen oman tahdon jälkeen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olisin taatusti niin v-mäinen, että käyttäytyisin viileämmin. Ja jättäisin just vaikkapa ruuan laittamatta. Ja kun mies tivaa syytä, niin toteaisin vain, että mies itse käyttäisi minua vain hyväkseni ja alkaisi vaatia aina vain enemmän...
Suurin ongelma on varmasti se, että miehen mielestä meillä ei ole ongelmaa :) Eikä hän siis viitsi vaivautua keskustelemaan.
Joskus harvoin, kun saan jonkun keskustelun kehitetyksi tästä aiheesta niin siinä tulee hyvin ilmi se, että "mitään ongelmaa ei ole".
ap
Olisin tosiaan täysin viileä. En pesisi miehen pyykkiä (seuraavaksi se vaatisi kuitenkin silittämään ja viikkaamaan), en laittaisi ruokaa (makaroonilaatikon sijasta pitäisi kuitenkin olla hanhenmaksapalleroita), en vastaisi halaukseen (sehän voi vaatia vaikka seksiä seuraavaksi) jne.
Jos viesti ei mene perille, niin mitään et menetä.
mikä mies. Ei ole hyvä, jottei häntä käytetä hyväksi... Mitäpä sitä ei voisi elämässään laskelmoida! Mikä tunnesuhde tuo tuollainen on? Mun exä sanoi, että elellään nyt vapaammin ja sitten myöhemmin harsitaan elämää yhteen. Ei toista ihmistä voi tuolla tavalla käsitellä, että "sitten myöhemmin". Juu, ero tuli, onneksi.