Sossujen silmätikkuina?
Ollaan ihan tavallinen keskituloinen, normaalia yhdessäoloa harrastava perhe, mutta koska lapset ovat vilkkaanpuoleisia, mietimme, että heillä voisi olla keskittymishäiriötä, menimme perheneuvolaan.
Perheneuvolassa kaivoivat sitten lapsista esiin sen, että heitä on tukistettu.
Tekivät lastensuojeluilmoituksen ja nyt meillä käy sossut kylässä (eikä lasten tarkkaavaisuusongelmiin ole puututtu enää sanallakaan).
Sossut vannottavat, ettei väkivaltaa saa käyttää, tai lähtee heti poliisitutkinta käyntiin. Olo on kuin rikollisella. Eipä tukistelu korrektein kasvatuskeino ole, mutta on sillä muutaman kerran estetty auton alle juokseminen ja lasten väliset nyrkkitappelut. En kadu, sanotaanko näin.
Miten helvetissä niistä pääsee nyt eroon? Kovasti he puuhaavat jotain perhetyötä ja ovat tulossa taas uudestaan parin viikon päästä. En jaksaisi millään, mutta en kehtaa sanoa heille mitään vastaan. Mitä ihmettä ne meinaavat meillä tehdä?
Apua! Onko kokemuksia?
Kommentit (38)
Mutta en mä sitä pidä niin pahana asiana jos joku joskus tottelematonta/uhmakasta lasta vähän niskavilloista tukistaa. Itse mä olin lapsena aina kolttosia tekemässä ja todella uhmakas lapsi. Joskus sain luunapin ja joskus mua vähän tukistettiin, en ole traumoja siitä saanut. Mua myös rakastettiin kovasti ja pidettiin hyvänä. Nykyajan penskat pyörittää vanhempiaan ja opettajia ihan kuusnolla.
Niin säkin ilmeisesti teit, tukistelusta ei ollut mitään hyötyä kun kolttostelit aina vaan eikä mikään tehonnut.
Niin, en ole pahemmin miettinyt sitä, ehkä mä olisin tehnyt kolttosia enemmän tai sitten en? pointti oli se että en mä mitään traumoja ole saanut, en koe että mua olisi pahoinpidelty lapsena.
Mitä tulee nykynuorisoon, sehän on sitten hyvä että parempaan päin ollaan menosssa. Mutta ei ennen ollut koulusurmia. Masennusta ja pahoinvointia samoissa määrin kuin nykypäivänä.
Mutta ei ennen ollut koulusurmia.
ja Internettiä, jossa tuolla lailla tärähtäneet pystyvät yllyttämään toisiaan ja hankkimaan glooriaa. Todellakaan koulusurmat ei johdu tukistamisen puutteesta.
Mutta ei ennen ollut koulusurmia.
ja Internettiä, jossa tuolla lailla tärähtäneet pystyvät yllyttämään toisiaan ja hankkimaan glooriaa. Todellakaan koulusurmat ei johdu tukistamisen puutteesta.
juttu (maaseudulla), jossa opettaja kehui lasten muuttuneen viime vuosina positiiviseen suuntaan. Lapsista on tullut rohkeampia ja elämäniloisempia, en nyt tarkkoja sanamuotoja muista.
Teini oireili pahasti. Oli päihteiden käyttöä ja hulvatonta menoa. Otin itse sossuun yhteyttä. Kerran olin tukistanut lasta ja se tuli ilmi. Sossut ymmärsi ihan täysin mua. Mua ei uhkailtu millään. Ymmärsivät tilanteen ja sen miksi se tapahtui.
Mutta se meidän sossu olikin viisas vanha kokenut nainen, ei mikään tytön hupakko.
Kerrottakoon vielä se että, nykyään meidän nuori voi hyvin, päihteet on jääneet, koulu sujuu hyvin ja elämä muutenkin kukoistaa. Kotona on asunut kokoajan.
Onneksi en ole koskaan ottanut yhteyttä mihinkään kasvatusneuvolaan, koska meilläkin tukistellaan satunnaisesti. Tosin lapset käyttäytyvät niin hyvin, ettei apua ole tarvinnut. Pph on kasvatuksessa kanssamme samoilla linjoilla, vaikka ei tietenkään voi puhua siitä muille kuin meille. Pienellä tukistuksella esim. kaverin pahoinpitely loppuu lyhyeen ja lapsi oppii sen tosiasian, että kun toista satuttaa niin itseäkin sattuu.
Ihan älytöntä tämä nykyajan lässytys siitä, että tukistaminen ym. olisi väkivaltaa! Eiköhän tämän maan lapsiperheissä ole melko paljon vakavampia ongelmia kuin rakastavien ja huolehtivíen vanhempien satunnainen tukistaminen...
Itselläni ei ole lapsia, mutta kurittomia kakaroita ja rääkyviä vanhempia katsoessa tekisi mieli tukistaa molempia.
kun vanhempi turvautuu väkivaltaan lapsen kasvatuksessa hänen auktoriteettinsä murenee lapsen silmissä.. on aivan turhaa lässytystä se, että tukistaminen ei olisi väkivaltaa.. jos vanhemmilla ei ole muita konsteja puuttua esim. lasten riitoihin niin on kyllä hukassa oma vanhemmuus! apua hakemaan vaan nämä kaikki lastensa pahoinpitelijät..
ja se, että varmasti on perheissä vakavampiakin ongelmia kuin tukistaminen ei edelleenkään oikeuta ketään vanhempaa tukistamaan lastaan.. tuolla ajattelutavalla voidaan vähätellä ja mitätöidä mikä tahansa ongelma, kun aina on olemassa isompiakin ongelmia..
Kerran jouduin poliisit soittamaan kotiin erään tilanteen takia. Poliisi joutui siinä tilanteessa heti ilmoittamaan lastensuojeluun. Lastensuojelun väki kävi kerran ja me sanoimme, että se yksi kerta oli virhe (niin kuin olikin) ja että se ei enää toistu. Tämän jälkeen sossun väki ei enää käynyt lainkaan. Sanoivat vain, että voimme pyytää tarvittaessa apua perheneuvolasta, mitä emme koskaan tehneet. Tästä on jo muutama vuosi aikaa ja mitään sellaista ei ole sen jälkeen tapahtunut, eikä enää voikaan tapahtua. Olimme siivonneet kotimme putipuhtaaksi ennen heidän tuloaan ja hymyilimme kauniisti. Lapset istuivat meidän sylissä tai vierellä ja hymyilivät yhtä kauniisti.
Toisaalta olihan se tosiaan kertaluontoinen tapahtuma, joten siinä mielessä hyvä, että mitään muuta sossun väki ei ryhtynyt tekemään. Toisaalta mietin, miten helppo heille oli sanoa, että me emme tämän enempää vastaavia juttuja tee. Alle tunnissa koko juttu oli ohi.
nippaisisi niskavilloista tottelematonta lasta. Tunnut pitävän normaalina toimintaasi, etkä tunne siitä syyllisyyttä. Onko tullut mieleesi, että juuri tuo fyysinen väkivalta voi olla syynä lastenne ongelmiin. Onhan tutkittua tietoa siitä, että fyysisesti kuritetut lapset oireilevat negatiivisesti niitä lapsia enemmän, joihin ei fyysistä väkivaltaa ole käytetty.
olisivat sitten psyykisesti sairaita?
Heitä terveempää väkeä saa hakea, masennusta ja aggressiota on vasta tällä pullamössösukupolvella, jolta on puuttunut rajat ja tavoitteet elämästään.
tuo nimittäin, että penestä tehdään ls-ilmoitus tuollaisen takia. Keskusteliko ne teidän kanssa asiasta ennen ilmoitusta? Ja onko tukistelu ollut kauan aikaa sitten?
Ihmettelen myös lastensuojelun intoa tarjota perhetyötä, mitenkään vähättelemättä tukistamista, väkivaltahan on rikos, mutta yleensä resurssit niin kortilla, että perhetyötä saa vain harvat.
Perhetyö toisaalta voisi antaa neuvoja noissa kasvatusjutuissa, tosin pene olisi sen saman voinut tehdä...
voinut estää tukistamatta, kehotan vakavasti teitä ottamaan kaiken perhetyön avun vastaan ja miettimään oikeasti, että mitä teidän pitäisi tehdä toisin. Ja katumaan sitä väkivaltaa. Meinaan vaan hiukset eivät ole edes se helpoin ja nopein kohta tarttua juoksevaan tai tappelevaan lapseen, joten tukistaminen noissa tilanteissa on ihan tarkoituksellista satuttamista, ei mitään hätävarjelua!
Uusi lastensuojelulaki on aika velvoittava ja teille tehdään nyt lastensuojelutarpeen selvitys (lain mukaan se on pakko tehdä, kun lastensuojeluilmoituskin on tehty, nämä kaksi kulkevat käsi kädessä). Mikäli perheessänne ei muuta erityistä ole, se loppunee lyhyeen. Toisaalta tuntuu oudolta, jos PELKÄN tukistamisen takia perheneuvolasta on ilmoituksen tekoon ryhdytty..siellä on siis herännyt suurempikin huoli perheestänne. Ette valitettavasti pääse tilanteesta eroon ennen kuin sosiaalitoimi katsoo asian olevan kunnossa, koska laki velvoittaa.
Kannattaisi ennemmin hyödyntää tilanne ja hankkia apua/tutkimuksia ylivilkkauteen, jos se teitä vaivaa. Teilläkin on oikeus tuoda tilanteeseen omia toiveitanne.
Teillä käyvien sosiaalityöntekijöiden työhön kuuluu selvittää teille, miksi he teillä käyvät ja mitä jatkossa tapahtuu ja kuinka kauan arvio kestää ja mitkä teidän toiveenne ovat.
tästä koko kuviosta.
Toivoisin vilkkaille lapsille apua, ja käsitän kyllä tukistamisen lainvastaisuuden. Mutta pehmoisia puhuvat perheneuvolatädit ja nyt vielä sossut kotiin sen päälle alkavat käydä hermoon. Lähinnä ehkä siksi, että täältäkin lukee niin paljon aivan todellista perheiden pahoinvointia eikä apua tunnu tulevan mistään..
auton alle juokseminen tukistamalla. Ai otetaan tukasta kiinni, ettei lapsi pääse juoksemaan. Eikö kiinni pitäminen lasta satuttamatta riittäisi. Ihmetyttää myös tuo nyrkkitappelun estäminen tukistamalla. Itse asiassa "ennalta ehkäisevä fyysisen kurituksen" käyttäminen kuulostaa vielä pimeämmältä kuin sillä rankaiseminen. En ihmettele, että teistä on tehty ilmoitus.
joissa tätä käy (eikä tarvitse alkaa jeesustelemaan, tiedän, että käy erittäin monissa perheissä).
Lapselle sanotaan, sanotaan, sanotaan ja sitten huudetaan, ja sitten kun lapsi ei vieläkään tottele, nippastaan niskavilloista, että se lopulta tottelee. Toimii oikein hyvin eikä mielestäni ole kohtuutonta, kuten joku remmillä lyöminen.
Eipä tuossa mitään kummallista ole. Emme ole järjestelmällisesti kiduttaneet lapsiamme tai halunneet aiheuttaa heille pahaa. Olemme kasvattaneet ja halunneet pitää heidät kurissa, tottelevaisina, jotta heillä itsellään on hivenen pidempi ja vähemmän tuskaisa elämä.
On lapsia, jotka tottelevat hyvin ja lapsia, jotka eivät tottele aivan niin hyvin. Meillä valitettavasti on säännöllisestä, johdonmukaisesta ja läsnäolevasta toiminnasta huolimatta jälkimmäisiä, ja siihenhän me tavallaan juuri olimme apua penestä hakemassa!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tukistaa lapsia. Ja suurten ikäluokkien edustajilla on monenlaisia tunne-elämän ongelmia. Ja tukistaminen ja muu ruumiillinen kurittaminen on yksinomaan haitallista eikä koskaan välttämätöntä.
Lasta ei estetä juoksemasta auton alle tukistamalla. Miten tukistamista myöskään tarvittaisiin tappelun estämiseen? Tehän annatte lapsillenne haitallisen käytöksen mallin kotoa. Ei ole ihmekään jos on käytösongelmia.
Jos et edes tajua toiminnassasi mitään väärää, niin onko ihmekään jos asiantuntijatkin ovat huolissaan.
Onhan tuo totta, samaa mieltä, mutta ei unohdeta että suurin osa tämän hetken äideistä (siis niin että lapset ei vielä aikuisia) ovat eläneet oman lapsuuden, jossa tukkapölly oli aivan täysin normaalia arkea, eikä sitä ihmetelty, että itse on ollut sellaisen kohteena, koska se oli täysin normaalia. Siten kasvomme oman lapsuuden. Mutta tämä sanottuna, itse en kyllä tukista lapsiani, silti, halusin nostaa tämän kuitenkin esille, koska tilanne on muuttunut valtavasti (ja onneksi on).