Morsiuspuku, kun jo lapsia.

hassu aikuisella naisella. Mutta se nyt vielä menee. Kaiken huippu on nämä "isien saattamiset" alttarille. Iskä vie kolmekymppistä, vuosia avoliitossa asunutta ja pari lastakin tekaissutta tytärtä alttarille. Se on niin kornia ja se symboliikka (isä antaa miehelle) on jostain toiselta vuosisadalta. Mä en tajua, mistä se on Suomeen kaivettu viime vuosina.



Muuten tykkään hääperinteistä, mutta tuo alttarikävely isän kanssa saa mut häpeämään aina.

Meillä jo valmiiksi 3 lasta kun papin aamenella käytiin. Kysyin liikkeestä josta pukuni ostin hunnun käytöstä kun luulin että lasten jälkeen ei sellaista enää "saisi" käyttää. Sanoivat että lapset eivät asiaan vaikuta vaan se että ensimmäisen kerran naimisiin mennessä saa käyttää huntua ja seuraavilla kerroilla ei.

Ja me kävelimme yhdessä mieheni kanssa alttarille eli minua ei luovutettu 12:n avoliitto vuoden jälkeen. Olisi kyllä tuntunut vähän hullulta luovutus.

vaikkei mitään isiä mukaan otetakaan niin morsian tulee alttarille yksin ja sulhanen odottelee siellä jo valmiina. Tämä on se hetki kun urut alkavat soida, ovet aukeaa ja mies näkee naisen alttarilta käsin ensimmäistä kertaa morsiuspuvussaan.

voi myös morsian ja sulhanen kävellä yhdessä alttarille.

Mutta tiarahan sopii ap:lle tosi hyvin, hän ei ole enää mikään hunnutettu tytönhupakko, vaan Äiti ja Kuningatar. ;)

en laittaisi huntua (enkä valkoista pukua, mutta sitähän sinullakaan ei ole), minullakin jo lapsi ja pari vuotta avoliittoa takana.

Laitatte mitä haluatte, ja vietätte ihanan ja ikimuistoisen päivän, se on teidän perheen juhla, tehkää siitä oma näköisenne! Parasta onnea kaikeen!

nämä mitäpitäätehdä on vanhan ajan juttuja.

itse en laittaisi - huntu piilottaa upean hääkampauksen!

Tohon äsken olevaan kommenttiin, että morsian kävelisi yksi, mutta miten sellaisissa tapauksissa joissa ollaan menty paperilla naimisiin maistraatissa (toinen ei kuulu seurakuntaa) ja sitten siunaus kirkossa. Kyllä siloin minun mielestä mennään parina

ja olisin voinut laittaa hunnunkin jos juhlat olisivat olleet vähemmän rennot - mielestäni huntu on aika pukeva asuste ainakin minunkaltaiselleni pitkähiuksiselle femakolle. Mutta häiden tyyli ei ollut mielestäni huntu-tasoa, koska kyseessä oli varsin rennot bileet.



Kävelin yksin ja mies odotti perillä, mutta mielestäni melkein vielä romanttisempaa olisi kyllä ollut että olisimme kävelleet yhdessä. En enää muista miksi päädyimme tuohon ratkaisuun.



Vaikka meillä ei ollutkaan lapsia, olin niin kaukana neitsyestä tuossa vaiheessa, enkä tunne ketään joka olisi omissa häissään ollut neitsyt. En näe noita puvun väriin ja huntuun liittyviä valintoja nykymaailmassa enää ollenkaan hääväelle tarjoiltavana kurkistusikkunana siihen ovatko naimisiin menevät panneet vai eivät. Lapsia lisätodisteena tai ei, ihan sama.

joku huntu on niiin lääst siisonii.

en laittais. enkä suostuisi kävelemään yksin koko kirkon läpi olis tosi typerä olo, miehen kanssa yhdessä.

Jokainen saa tehdä omissa juhlissaan niin kuin haluaa (tuskin nykyaikana pappikaan käskee huntua ottamaan pois, kuten ennenvanhaan kävi), mutta itse en kyllä lapsellisena huntua laittaisi.

mutta taitaapi olla harvassa sellainen morsian ;-)) Huntu kuuluu nykyään hääasusteisiin, sillä ei ole enää merkitystä.

vaikka huntua käyttäisi, oli tilanne mikä tahansa. Itse olen ainakin ollut useissa häissä, joissa morsiamella on ollut huntu ja yksi/kaksi lasta.

Jos haluat pukeutua huntuun ja morsiuspukuun niin siita vaan!!! Mita se haittaa vaikka on lapsia.



Tuskinpa kovin moni lapseton morsiankaan on neitsyt;-)



Eli tee niin kuin itse tykkaat ja vieta ihana haapaiva!



Onnea sinulle!!!!