Törkeät appivanhemmat!!!

Kyllä meillä vaan on mummo ollut aivan yhtä onnellinen jokaisesta kahdeksastatoista lapsenlapsestaan ja kymmenestä lapsenlapsenlapsestaan. Joka kerta on jaksanut hehkuttaa uudesta jälkikasvusta.



Kyllä se raskaus on onnellinen asia ja hyviin tapoihin kuuluu siitä onnitella. Varsinkin jos tulevat vanhemmat itse ovat selkeästi innoissaan. Luulisi sen jälkikasvun olevan iloinen asia myös tuleville isovanhemmille, vaikkei ensimmäinen lapsenlapsi olisikaan.

kun iloista asiaa kerrot, etkä saanut toivottua vastaanottoa. Törkeää käytöstä mielestäni appivanhemmilta, olivat he sitten mitä mieltä asiasta tahansa, niin asianmukaisesti pitäisi käyttäytyä.



Sitä ihmettelin, että jos teillä välit ovat hyvät, niin mikset kysynyt syytä laimeaan vastaanottoon? Itse olisin kysynyt, että eikö ollut mieleinen uutinen. Itse kun kerroin vauvauutisesta, niin appiperheessä hymyiltiin ja onniteltiin, mutta levitin vielä itse käteni leveäksi, että saa halata.

Kyllä minäkin loukkantuisin, jos anoppi & appi eivät edes onnittelisi. Ei sitä nyt hyppiä ilmaan tarvitse, mutta kyllähän muutkin ihmiset (työtöverit, kaverit ja muu suku) onnittelevat AINA raskaudesta. Moukkia ovat, jos eivät.



Olisikohan nyt kyse jostain muusta. Mun kaverilla on äiti, joka on sitä mieltä, että lastenlapsia on jo ihan liikaa, kun menee kauheasti rahaa. Aina sitten toitottaa, että "toivottavasti niitä ei sitten enää tule". Ja on ihan kauhistunut, kun TAAS on joku lapsista raskaana. Olisiko kyse jostain tämmöisestä?



Tai sitten on jollain tavalla kateellinen.



Ehkä heillä vaan oli huono päivä. Aika näyttää, miten suhtautuvat jatkossa. Itse pitäisin vähän etäisyyttä, jos asenne on tuo.

jos oma äitini ei onnittelisi minua. Mitä miehesi moisesta tuumaa? Onhan lapsi hänenkin eikä onnittelua saanut..

niille, joilta toivon tukea myös, jos keskenmeno tulee. Jos ei kellekään kerro, niin aika yksin saa sitten surunsa kanssa olla.

No aika aikasin raskauttasi julistat....

T viikolla 10 keskenmenon saanut....itse en julistas kun viikolla 14....tai myöhemmin....

lapsi, jota kannat, on sinun ja miehesi.

Jossain vaiheessa isovanhemmat vanhenevat ja lapsenlapsia on jo useampia. Valitettavasti olisi täysin nurinkurista ja vääristeltyä, jos he hihkuisivat kuulessaan neljännen lapsenlapsen syntyvän. Se se vasta olisi valheellista.

Ehkä he miettivät, mitä syntyvä lapsi tulee tarkoittamaan miehellesi, sinulle ja esikoisellenne ja miettivät, miten kykenevät tukemaan teitä yhtä hyvin kuin ensimmäisen lapsen synnyttyä. Mitä luultavimmin he ovat vastuunsa tuntevia aikuisia ihmisiä, joita nämä asiat todellakin mietityttävät.

Te ette ole hankkimassa akvaarioon uutta kasvia tai kalaa, jotka nekin tarvitsevat hoitoa, vaan ihmislasta, jonka kasvaminen ja kasvattaminen on paljon työläämpää.

Ja nyt siis olet jo närkästymässä isovanhempien laimeammasta suhtautumisesta. Ihmettelenpä vain, miten jaksat kestää esikoisen mustasukkaisuuden ja kateuden tunteet, jotka vääjäämättä ilmenevät kakkosen synnyttyä ja vietyä osan siitä ajasta, joka on esikoiselle ennen kuulunut.

Kasva aikuiseksi ja mene itseesi ja ryhdy sitten kunnon äidiksi lapsillesi, hyväksi vaimoksi miehellesi ja isovanhempien tunteita kunnioittavaksi lähimmäiseksi.

ollut läheinen ja hyvä. Kaikkiin muihin asioihin suhtautuvat normaalisti ja käyttäytyvät muutenkin normaalisti. En kyllä aio työntyä vauvamahoiheni niiden silmien eteen enkä tyrkytä vauvaakaan näytille sit ku on syntyny jos on noin vaikeeta. ap

Mitäköhän tämä aloitus kertoo ap:stä äitinä, kasvattajana ja vaimona? Ei ainakaan noita sinun "maalailemiasi" asioita. Minä en epäile ap:n taitoja kasvattaa toista lasta, vaikka hän olisikin herkkänahkainen sen suhteen, miten miehen VANHEMMAT suhtautuvat uuteen lapseen. Itsekin loukkaantuisin, vaikka olen kuule aivan aikuinen, ammattikasvattaja ja kolmen äiti. Looginen päätelykykysi menee kyllä hieman liian pitkälle väittäessäsi muutaman lauseen tarinan pohjalta toisen kykyä kohdata ylipäänsä vaikeuksia elämässään.

Tsemppiä ap! Nokka pystyyn vain ja ole onnellinen raskaudestasi! Uskon, että appivanhemmat kyllä lapsen sitten nähdessään rakastavat häntä aivan samoin kuin esikoistakin. Ehkä he vain ovat huolissaan omasta jaksamisestaan (jos viette sitten kaksi lasta kerralla hoitoon jne.). Hyvää kesää teille!

että tässä tapauksessa oli mitään merkitystä sillä, kuinka pitkällä ap oli raskaana kertoessaan siitä. Luultavasti reaktio olisi ollut sama myöhemminkin.

aikuisilla ihmisillä ei ole ton vertaa käytöstapoja? Millaiset tavat he ovat pojalleen opettaneet jos itsellä ei ole perustavat hallussa?? Ihan aiheesta olet ap herneen nokkaasi vetässy.

Kyllä ne appivanhemmat olisi ainakin voineet onnitella. Se on selvä, vaikka 20. lapsenlapsi..



Meillä onniteltiin, mut miehen veli ei kertaakaan raskausaikana.



Sen verran apppivanhemmat "opastivat" että ymmärrät kai ettet enää voi mennä baariin ym. paskaa.. Jep, mähän oonkin hyppiny niissä baareissa.. ;)



Niin ja sit oikein moneen kertaan toitottivat, että toivottavasti ei sitten tuu sitä keskenmenoa.



Oli elämäni eka kerta kun tulin raskaaksi ja vauva syntyi nyt keväällä - enkä käynyt niissä baareissa.



Mulkkuja löytyy! Harmi vaan jos ne mulkut on sukulaisia....

Onnittelevathan ystävät ja työkaverit yms., vaikkei se heidän elämää kosketakkaan. Pitäisi nyt lähisuvun älytä onnitella. Ilmiselvästikkään eivät halua lisää lapsenlapsia.

Onkohan tämä ap nyt toinen kuin alkuperäinen ap?

Mitäköhän sinä sitten oikein jäit kaipaamaan appivanhemmiltasi?

Vai oletko vain kärkkynyt sopivaa hetkeä päästä loukkaantumaan heihin, jotta voit "tyylikkäästi" katkaista välisi heihin?

Hei älä viitsi.

Nauti raskaudestasi ja miehestäsi ja pienestä jo olemassa olevasta lapsestasi ja anna lastesi myös nauttia isonvanhempiensa läsnäolosta äläkä tee kärpäsestä härkästä, ethän!

Raskaus muuttaa toki hormonitoimintaa, mutta ei sinun nyt tarvitsisi ihan hankalaksi heittäytyä.



[

i]siitäkään, että olisimme rasittaneet heitä liikaa lastenhoidolla. Enkä minä rupee aikuiselta ihmiseltä kerjäämään, että mikä on ja hyväksyntää lapselleni. ap

[/quote]

reaktiota , kyllä sattu

on tapana, että raskaana olosta ei vielä onnitella ja luulenpa, että kyse samasta asiasta. Eli ajatellaan, että sitten vasta onnitellaan , kun lapsi on syntynyt. Jotenkin tuo huonoa onnea aikaisemmin onnittelut. Tietty olisivat voineet jotenkin ilmaista, että mukava asia, mutta toiset on vaan niin varovaisia.

lapsensa vauva-uutisen kuultuaan. Sekä esikoisen että toisen lapsen kohdalla. Ekan kohdalla töväisi vielä inhottavan kommentin.



Jotkut ihmiset nyt vaan on vähän urpoja. Älä välitä! Onnea raskauteesi!