En viitsi lukea anoppiketjuja

tosta on hyvä jatkaa. Tulee varmaan hyvä ja lämmin suhde miniän kanssa kun nyt jo tuollaiset ennakkoluulot.

1) ÄLÄ PUUTU PARISKUNNAN ASIOIHIN. Tämä on kaikkein tärkein neuvo. Itselläni on hankalat välit anoppiin juuri siksi, että anoppi yrittää kontrolloida elämää.



2) Älä neuvo liikaa. Mieluiten vain silloin, jos sinulta kysytään neuvoa.



3) Ole ystävällinen ja kestä se, että et ole enää lapsesi tärkein ihminen.



4) Mahdolliset lapsenlapset eivät ole omiasi ja vanhemmat päättävät lapsesta, et sinä. Isovanhemmilla ei ole vain oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia.



Nämä asiat kun muistaa, niin mielestäni pääsee pitkälle!

Mitä velvollisuuksia isovanhemmilla on?

Minusta olisi todella röyhkeää velvoittaa isovanhempia mihinkään! He hoitavat, ostavat lahjoja, tapaavat lasta ym. ihan oman halunsa mukaan (ja tietysti vanhempien tahdon mukaan). Ei siksi, että heillä olisi velvollisuus.

Mitä velvollisuuksia isovanhemmilla on? Minusta olisi todella röyhkeää velvoittaa isovanhempia mihinkään! He hoitavat, ostavat lahjoja, tapaavat lasta ym. ihan oman halunsa mukaan (ja tietysti vanhempien tahdon mukaan). Ei siksi, että heillä olisi velvollisuus.

Tarkoitin lähinnä sitä, että minun anoppini mielestä lapsia pitäisi kiikuttaa sinne heille aina kun he haluavat ja heidän pitää saada syöttää lapsille mitä haluavat (vaikka vanhemmat eivät haluaisikaan). Jos joskus tarvitsemme hoitoapua ihan oikeasti jonkun menon takia, niin harvoin saadaan. Eli isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan ihan täysin omilla ehdoillaan.

Tuossa tapauksessa velvollisuudeksi voisi nimetä lapsen ruokkimisen vanhempien toiveiden / lapsen terveyden mukaan.



"Isovanhempien velvollisuus" vaan kalskahtaa aika ikävältä hoitoautomaatilta.

Mullakin on yksi poika. Mutta enemmän mä jotenkin "pelkään" tytön puolesta, lähinnä sitä että ei vaan saisi mitään hullua miestä itsellensä ja jos siihen päälle tulee vielä hullu suku.

Isovanhemman tulee välittää lapsenlapsistaan niin kuin lähimmäisistä yleensä välitetään.

Ja

Isovanhemman tulee noudattaa vanhemman antamia lapsenhoito-ohjeita ( esim. mitä saa syödä)

"Isovanhempien velvollisuus" vaan kalskahtaa aika ikävältä hoitoautomaatilta.

Jos isovanhemmat haluavat läheiset suhteet lapsenlapsiin, niin kyllä se vaatii heiltäkin jotain. Ei voi nyppiä rusinoita pullasta, olettaa, että muutama lyhyt ja "toimeton" tapaaminen (eli isovanhemmat istuu sohvalla ja katsoo lapsia, ei leikkiä, ei touhua, ei satuja tms.) vuosittain saisi lapset kiintymään heihin ja odottamaan tapaamisia. Jos isovanhemmat haluaa läheiset suhteet, niin he pyytävät saada tavata lapsia, kyselevät lasten kuulumisia, tarjoavat oman jaksamisensa mukaan hoitoapua (kerran vuodessa olisi jo monelle riittävästi, jos siis hyväkuntoiset isovanhemmat) ja muutenkin ovat läsnä.

Jos ei haluta läheisiä suhteita (eli ei haluta osallistua lasten elämään, tarjota apua, kysellä kuulumisia, olla kiinnostuneita), niin silloin menetetään oikeus marmattaa siitä, miten vähän lapsia "saa" nähdä. Jos se näkeminen on juurikin vain näkemistä, lapset pitää tuoda sievästi näytille, itse ei todellakaan tulla kylään eikä ikinä kutsuta heille.