lastenkasvatusongelma/sisarukset?

komennetaan lapset jäähylle eri paikkoihin jos riehuminen käy liian pahaksi.

Auttaa ainakin hetkeksi ;) pienillä kun on kovin lyhyt muisti ja se riehuminen niin hurjan hauskaa.

isompaa laitan jäähylle ns. viimeisenä keinona, kun se on meillä tehokas rangaistut, enkä halua sen menettävän tehoaan. Miten "rangaista" pienempää, kun jäähystä ei vielä tajua ja itselle tulee sellainen tunne, että aina vaan komentaa ja käskee isompaa ja pikkuveli pääsee kaikesta kuin koira veräjästä....

Ei meillä 1v 8 kk missän jäähyllä pysy eikä tajua jutusta mitään vielä. Totta kai kiellän pienenpääkin, mutta kiellon teho ja ymmärtäminen on toki erilaista isommalla. Siksi haenkin vinkkejä, miten "rangaista" myös pienenpää ja ylipäätään päästä eroon tästä mahdottomasta toistensa villitsemisestä, joista ainakin nukkumaanmeno on todella villiä touhua.

Eikä edelleenkään selvinnyt, miksi se jäähy on iso rangaistus. Mikä on asteikkosi muuten?

kuin vanhempi. Ja sellainen vilkkaampi ei tosiaan pysy siellä jäähyllä yhtä helposti kuin rauhallisempi lapsi. Sillä vaan, että ootko varma, että se jäähyllä pysymättömyys johtuu iästä, ettei vaan johtuisikin luonteesta.

on 6-v., joka ei pysy jäähyllä :( Pienempi on 2-v. ja tehokkaasti meilläkin villitsevät toisiaan. En taida osata auttaa :) Musta kyllä kuulostaa hyvältä, ettei lasta pistä joka rikkeestä jäähylle, teho pysynee tosiaan paremmin.

isompaa laitan jäähylle ns. viimeisenä keinona, kun se on meillä tehokas rangaistut, enkä halua sen menettävän tehoaan. Miten "rangaista" pienempää, kun jäähystä ei vielä tajua ja itselle tulee sellainen tunne, että aina vaan komentaa ja käskee isompaa ja pikkuveli pääsee kaikesta kuin koira veräjästä....

Kyllä tuon ikäinen jo jäähyn ymmärrää ainakin mutaman kerran jälkeen kun pienempikin ymmärtää. Olet todella epäreilu kun rankaiset vain isompaa ja kohtelet pienempää vauvana, vaikka pienempi on aloittanut riehumisen!

jotka näet ongelmiksi.



Eli alat kasvattaa pienempää, kun kerran huomaat, että hän on se harmien aiheuttaja. Et päästä pientä kuin koira veräjästä. Ja rauhoitat pienemmän menon ennen kuin tilanne on riistäytynyt riehumiseksi.

Ei meillä 1v 8 kk missän jäähyllä pysy eikä tajua jutusta mitään vielä. Totta kai kiellän pienenpääkin, mutta kiellon teho ja ymmärtäminen on toki erilaista isommalla. Siksi haenkin vinkkejä, miten "rangaista" myös pienenpää ja ylipäätään päästä eroon tästä mahdottomasta toistensa villitsemisestä, joista ainakin nukkumaanmeno on todella villiä touhua.

ja laitat heti takaisin kun yrittää pois. Ei se enää mikään vauva ole!

vai miksi ei saa riehua? Siis jos ei mitään isoja vahinkoja tuu.. Meillä 1v ja 2v ja 1v kyllä paljon vilkkaampi ja sinnikkäämpi testaamaan. Ja villitsemään. Oon nostanu sen sit tiukan paikan tullen omaan huoneeseen, jossa on leluja ym. yksin ja laittanu oven kiinni. Yleensä vaan kiellän ja nostan pois kielletystä, saatan pitää sylissäkin tai löytää jotain tekemistä, jolla saa huomion käännettyä pois luvattomista.

Ainakaan kaikki alle 2-v. ei ymmärrä jäähyä. Pienen kanssa on usein vaan pakko vahtia ja kulkea perässä ja ohjata pois ei-toivotusta toiminnasta. Napakasti kyllä, mutta ilman suurempaa rähinää. Sitä en salli, että pieninkään saa tehdä mitä vain, sillä miten sen nyt sitten yhtenä päivänä selittää, että eilen sait tehdä ja tänään olet niin iso, ettet saakaan. Mutta ei siihen ohjaamiseen aina tarvitse mielestäni kytkeä sellaista rangaistusmielialaa. Mutta kukin taaplatkoon tyylillään, tavoite lienee yhteinen.

isompi on todellakin ollut rauhallisempi. On uskonut tuossa iässä kieltoa ja silloin mulla on ollut enemmän aikaa johdattaa pois tilanteesta ja selittää. Isommalle jäähy on henkisesti kova kolaus, häpeää sitä ja itkee ja haluan todellakin käyttää sitä tarpeeksi harvoin, jottei teho mene. Pienempää en laita jäähylle koska en halua ruveta siihen juoksuleikkiin. On varmaankin luonteesta kiinni, mutta mielestäni osittain myös iästä. Saisin vain palauttaa lapsen noin 200 kertaa jäähylle, joten siihen en aio ruveta. On löydettävä joitain arkeen sopivampia keinoja. Lähinnä mietin sitä, että laittaisinko eri huoneisiin nukkumaan, jolloin nukahtamistilanteet ehkä helpottuisivat tms. Väillillä vaan tuntuu, ettei kädet riitä, vaikka lapsia on vain kaksi. Jäähyistä vielä: Kuka tietää tarkemmin, joko ammattikasvattajat tosiaan laittavat alle kaks vuotiaita jäähylle?

oikeaa käytöstä sen sijaan, että yrität estää huonoa tai rankaiset huonoa?

saa riehua ja saa leikkiä, mutta kun välillä homma on niin rajua, että vahinkoja alkaa tapahtua ja leluja menee rikki liian usein. Ok, alan pikku hiljaa huomaamaan, että mulla on vilkkaat ja vauhdikkaat pojat, mutta jotenkin se ihan älytön koheltaminen käy voimille. Silloin isompikin "menettää järkensä" ja on todella tottelematon, vaikkei yleensä ole sellainen.

Kaksi kertaa päivässä vähintään?

yleensä jopa kolme kertaa päivässä. Touhutaan, pyöräillään, pelataan, juostaan yms. Jos tekemistä piisaa on meno hallitumpaa.

vaikka isomman kanssa olet huomannut sen erittäin tehokkaaksi keinoksi. Miksi jäähy on pienemmälle huono? Toki eri luonteisia lapsia kasvatetaankin eri tavalla, ei siinä mitään. Kunhan pidät huolen, ettet katso pienemmän riehumisia läpi sormien vain siksi, ettet jaksa palauttaa häntä jäähylle riittävän kauan.



Ja jossain sanot, että sinulla on vilkkaat pojat, mutta kertomasi perusteella sinulla on yksi vilkas poika. Eli muista muissakin asioissa, että he eivät ole yksi yksikkö vaan erillisiä yksilöitä. Eli edelleen esimerkkinä tää riehuminen, että jos pienempi yllyttää, niin pienempää rangaistaan ja isompaa neuvotaan, ettei yllytykseen lähdetä mukaan. Nyt minusta tuntuu, että teet ennemminkin toisin päin: isompi saa rangaistuksen, vaikka pienempi on pääsyyllinen. Ja pääsyylliselle vain sanotaan, ettei niin saa tehdä (vaikka sille taas pelkällä sanomisella ei ole mitään tehoa).

että kaikki lapset eivät ole niin helppoja kasvatettavia, että uskovat, kunhan vaan kieltää. Sulla isompi on ollut sellainen, mutta pienempi onkin toista maata.



Ja kun kerran pelkkkä puhe ei tehoa, niin se tarkoittaa, että tilanteeseen pitää mennä fyysisesti ohjaamaan, keskeyttämään tai muuten puuttumaan. Se tarkoittaa, että kasvattaminen vaatii ihan pirun paljon enemmän työtä kuin helpomman kanssa, mutta sehän se vanhempien homma on.

sanoisin, että isompi on todellakin helpompi, mutta vilkas on hänkin. Uskoo vaan sanomista paremmin. Pinemmalle en halua jäähyä vielä, koska en usko sen tehoavan. Isompikin meni jäähylle ekoja kertoja vasta 2 1/2 vuotiaana. Pitänee ryhdistäytyä pienemmän kanssa. Tällä hetkellä olen siis tehnyt niin, että otan pienemmän pois tulanteesta ja pidän sylissä jäähyllä, ettei siis pääse jatkamaan riehuntaa. Toki tulee varmaankin liian usein otettua isompi pois tilanteesta jonka toinen aloittaa, mut toisaalta osaa isompikin tehokkaasti kiuata toista kunnes meno villiintyy.

niin omasta kirjastostani löytyy pari teosta, joista on ollut kyllä minulle hyötyä kahden eriluonteisen pojan kasvatusta miettiessä.



Jari Sinkkonen: Elämäni poikana

Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti - Ihmisen yksilöllisyys.



Sisaruudesta oon kanssa yrittänyt löytää hyvää kirjaa, mutta yhden luin ja siitä ei juuri ollut apua, koska se ei kertonut lainkaan lasten sisaruussuhteista, vaan oli aikuisten katkeraa tilitystä omista sisaruksistaan. No, toki siitäkin selvisi, että eriarvoinen kohtelu aiheuttaa ajan kanssa katkeruutta, mutta kasvatusavuksi siitä ei oikein ollut.