Mistä tiedän olevani valmis äidiksi?

Siinäkin voi kehittyä, neljännelleni koen olevani paljon valmiimpi äiti, kuin esikoiselleni, tosin esikoiselleni olin innokkaampi puuhastelija. Esikoinen sai kaiken itsetehtynä ja paljon muitakin oppikirjan mukaisia virikkeitä, mutta neljäs on saanut hellyyttä ja läsnäoloa ihan eri lailla. Mutta en vieläkään koe olevani valmis.



Jos elämäntilanteesi on sellainen, että uskot vauvan siihen mahtuvan, ja olet itse jo aikuistunut ja itsenäistynyt, pysyvässä parisuhteessa 'sen oikean' kanssa oleva ihminen, niin toki voit yrittää lasta. Et voi millään tulla valmiiksi äidiksi ilman lasta.

vastuuseen ja vastuuntuntoon



laittamaan joku muu ja hänen tarpeensa omien perustarpeittesikin edelle



ahdistaako kun joku roikkuu sinussa koko ajan (konkreettisesti), ja on riippuvainen



ottaako liikaa aivoon, jos et pääse baariin tai saa omaa aikaa pitkään aikaan



onko rahaa elättää lapsi



onko apuja (sulu & ystävät)



haluaako molemmat sitä varmasti ja tajuaa että se muuttaa koko zydeemin

Noinhan ne asiat menevätkin =) Lapsi on suunnitteilla ja haluankin jo perustaa perheen. Välillä vaan hiipii ajatus mieleeni, että mitä jos en olekaan valmis äidiksi. Rakastan kuitenkin lapsia!



ap

siirtää geenini eteenpäin kun olin mennyt naimisiin. Äidiksi en ollut valmis, mutta kasvoin siihen tehtävään pikkuhiljaa. Onneksi pikkuvauvan äitiys ei ole vielä niin kauhean vaativaa. Teinin äidiltä vaaditaan jo paljon enemmän turnauskestävyyttä, mutta se kasvaa siinä matkan varrella.

1. Olen valmis



2. En ahdistu liiasta läheisyydestä. Pikemminkin hakeudun itse siihen aina.



3. Tykkään joskus käydä tuulettumassa baarissa, mutta se ei ole minulle elämäntapa. Baarireissujen väliinjättäminen ei siis ole ongelma.



4. Minä opiskelen, miehen netto vuodessa n. 50 000



5. Suku ja suurinosa ystävistämme asuvat toisella paikkakunnalla. Hoitoapua ei siis heti lapsen synnyttyä olisi. Suunnitteilla muuttaa samalle paikkakunnalle muutaman vuoden sisällä.



6. Olemme keskustelleet asiasta paljon ja jätimmekin jo ehkäisyn pois.



Silti "pelottaa" =)



ap

kaikkia kai pelottaa ja kun saa toisen pelottaa että riittääkö rakkaus kahdelle :-)



Yksinäistä voi olla, mutta koeta hakeutua äiti-lapsi-kerhoihin ja puistoihin, että saat live-äitikavereita, hyvää vertaistukea joiden kanssa vietät jatkossa paljon aikaa (jos oot kotona kauemminkin, tai saat useamman lapsen suht lyhyen ajan kuluessa)



ahistustakin voi tuntea, vaikka lapsi on hyvin toivottu. lue riina katajavuoren lahjat ja se uusi kirja terveisiä lapsiperheestä, niissä on realismia



enkä ihan mitään vuositulorajaa tarkottanut mutta hain lähinnä sitä että ei oo jo nyt ihan talous kuralla (kuten se yksi av-äiti, jolla ei oo rahaa ees synnärilaskuun eikä paikkaa vanhemmalle lapselle synnytyksen ajaksi)



t: nelonen, 3:n äiti, 7 v kotona...

vasta viestin lähetettyä, että olipas aika tökeröä laittaa vuositulot, mutta ihan hyvin pärjäämme rahallisesti tällä hetkellä, joten tuskin yksi lapsi meidät konkurssiin ajaa :)



Tosiaan äitiystäviä minulla on muutama kesätöistä sekä pari ystävää lähikaupungista.. mutta eivätköhän asiat järjesty. Täytyy lähteä heti mukaan äiti-lapsi-kerhoihin, kun sen aika koittaa!



Toivotaan vain, että tärppäisi piankin...