Äidit, joille lastenvaatteet on harrastus ( tai pakkomielle),

Hahmoja löytyy yöpuvuista, alusvaatteista sekä joskus voin jotain kivoja hahmovaatteitakin ostaa, en niitä kauheimpia Tarjoustalon omia. Kuuntelen lasten mielipiteitä ja pyrin toteuttamaan heidän toiveitaan, mutta esim. niin että jos lapsi valitsee paidan niin annan siihen sopivat housut ja sukat.

jotka on alusta asti puettu aina nätisti&yhteensopivasti, jostain syystä koulupoika ei edelleenkään hingu kallojen ja lieskojen perään.



On meillä joku siisti Cars-paita ollut, esikouluiästä asti on saanut itse aika lailla valita vaatteensa.



Tyttö on enemmän kuvien perään hinkuja, mutta ihan siistejähän niitäkin löytyy, kun ei osta sitä sähkönsinistä Puuha-Pete paitaa joka venyy laatikoksi ekassa pesussa tai hailakan vaaleanpunaista Barbie-paitaa jonka painokuva rikkoutuu heti ;)

Minä haluan että sukkien väri sopii vaatteisiin, niin itselläni kuin lapsella. Mun silmää häiritsee jos ne riitelevät. Miksi sillä ei olisi väliä? Kun sen oikean värisen sukkaparin ottaminen hyllyltä kestää just yhtä kauan ja vaatii saman verran vaivaa kun väärän värisen.

meillä mä juttelen ja selitän asiat tytön kanssa ja se kyllä sit ymmärtää että aikuinen tietää. Tyttö tulee usein kysymään nykyään että sopiiko tää ja tää yhteen. Ihan pienestä pitäen ku on näin toimittu että mä teen viimesen päätöksen mitä puetaan ni sillä on pärjätty. Harvoin joutuu taistelee. Ja tyttö osaakin jo tosi hyvin ite kattoo mikä sopii mihinkin. Esim. tänä kesänä ei oo tarvinnu kertaakaan miettii mihin crocsit sopii ja mihin ei, on mennyt perille että ne on vain kotipiha ja mökkikengät :)

meillä mä juttelen ja selitän asiat tytön kanssa ja se kyllä sit ymmärtää että aikuinen tietää. Tyttö tulee usein kysymään nykyään että sopiiko tää ja tää yhteen. Ihan pienestä pitäen ku on näin toimittu että mä teen viimesen päätöksen mitä puetaan ni sillä on pärjätty. Harvoin joutuu taistelee. Ja tyttö osaakin jo tosi hyvin ite kattoo mikä sopii mihinkin. Esim. tänä kesänä ei oo tarvinnu kertaakaan miettii mihin crocsit sopii ja mihin ei, on mennyt perille että ne on vain kotipiha ja mökkikengät :)

Sanattomaksi vetää. Minusta elämässä on hienoa se, että ei tarvitse olla pakkomielteinen esim. pukeutumisen, sisustuksen tai yleensä minkään suhteen! Minusta on ihanaa, että leikki-ikäisellä voi olla omia mielipiteitä vaatteistaan ja hän nauttii siitä, että on riemunkirjava asukokonaisuus yllä, joka hänen omaa silmäänsä miellyttää! Mitä väliä sillä on, jos lapsella on yllään punakirjava toppi ja sinikukalliset housut ja oranssit sukat? Jos lapsi itse niistä pitää eikä olla menossa mihinkään pönötysjuhliin, niin pitäköön!

Minä haluan että sukkien väri sopii vaatteisiin, niin itselläni kuin lapsella. Mun silmää häiritsee jos ne riitelevät. Miksi sillä ei olisi väliä? Kun sen oikean värisen sukkaparin ottaminen hyllyltä kestää just yhtä kauan ja vaatii saman verran vaivaa kun väärän värisen.

Numero seiska kommentoi tähänkin sen verran, että ajatus siitä, että sukat lapsella ovat VÄÄRÄN VÄRISET tekee minusta kovin surullisen. Siis se, että joku oikeasti voi ajatella näin!

jos on noin kirjavaa. Sä oot varmaan se sama äiti jonka lapset rikko mun lasten vaivalla rakennetun hiekkalinnan rannalla ja joille et sitten sanonut siitä mitään?

on nro 8:lle

on elämässä liian helppoa tai sitten muuten vaan henkisesti ankeaa elämää.

laittaa vaikka eripari sukat koska se on hauskaa ja ei niin hillittyä =) Mun mielestä siitä vaan. Jos mennään yleisille paikoille niin katon ettei ihan resupekalta näytä ja että on puhtaat ja ehjät vaatteet eikä esim. viittä eri väriä..

Siis lapset näkevät lehdessä tms. kuvia lempi-idolistaan jolla on vaikkapa lilaa ja sinistä ja se näyttää heistä makealta. Äitikulta sitten alkaa pitelemään päätään kun lapsi pukeutuu samoihin väreihin; "eiiih minä saan migreenin, vaihda vaatteesi HETI!!". Oma äitini oli juuri tuollainen ja meni kyllä itseluottamus aika tehokkaasti kun en itse saanut yhdistellä eri tyylejä. Tänä päivänä osaan tehdä ns. yleisesti hyväksyttyjä sommitteluja niin vaatteiden kun huonekalujenkin suhteen, mutta oma maku puuttuu...

mutta annan silti lasten valita itse silloin, kun sillä ei ole oikeasti merkitystä!

Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä sääntöjen, kasvatuksen ym. kanssa, vaan se nyt vain on yksi niistä asioista, joissa olen vuosien varrella oppinut joustamaan.



t. 7 ja 8 , jonka lapset todellakaan eivät saa rikkoa toisten hiekkalinnoja, vaikka saavatkin kulkea kopio-crocseissa ja kirjavissa asuissa kotipihalla ja päiväkodissa(kin)

että lapsen itsetunnonkin kannalta on oikeasti tärkeää, että äiti ei tyrmää hänen vaatevalintojaan! Onhan se söpöä, että 8-vuotias on koulittu kysymään äidiltä sopivatko nämä vaatteet yhteen, mutta se ei välttämättä ole lapsen edun mukaista!

Välillä oikeen säälittää nämä merkkivaatteisiin puetut sävysävyyn puetut lapset.

ja tyyliään, eikä se onnistu, jos kouluikäisenkin vanhemmat kaikessa määräävät, mikä sopii yhteen, mikä ei.



Mutta täytyy tunnustaa, että kyllä minäkin älyttömimpiin kombinaatioihin puutun, joskus aika napakastikin. Meidän 11 v poika ei todellakaan tajua, mikä vaate sopii mihinkin tilaisuuteen, ja miksi kauluspaita ja verkkahousut eivät sovi yhteen. Vaikka sitten ihan innoissaan pitää pukua kun on tarpeeksi juhlava tilanne.

Eipä ole ikinä jalassa vääränvärisiä sukkia 10-, 8- ja 1-vuotiailla pojillani. Isommat osaavat jo itsekin valita pukeutumisensa niin, että värit ja asun tyyli ovat aina sopivat. Minusta tämä on tärkeää!



Miksi lapsia ei saisi opettaa pukeutumaan?

Naapurin äiti kertoi kun poika viime syksynä (neljännen luokan alussa) oli ekana päivänä pukenut päälleen pitkähihaisen kauluspaidan ja uimashortsit. Kun äitinsä oli asian illalla havaittuaan pojalta kysynyt syytä tähän asukokonaisuuteen, oli poika vain sanonut että sähän sanoit että pitää pukeutua siististi. Oli sitten vaihtanut paidan, mutta unohtanut vaihtaa housut. Pojat nyt vaan on välillä tuollaisia. Itsellä saman ikäinen poika, joka ei ollut edes huomannut mitään outoa tämän luokkakaverinsa vaatteissa. Äitinsä kanssa aina taivastellaan näitä hemmoja, että kukahan tyttö noista aikanaan saa koulutettavat :)

Toinen tyttö (8v) meillä todella tarkka vaatteistaan, mallaa tarkkaan mikä käy minkin kanssa, kun taas vuotta nuorempi siskonsa ottaa kaapista aina vain päälimmäiset vaatteet eikä näytä olevan mitään väliä mitä päällä on. Välillä puutun asiaan, mutta kotona saavat olla ihan niissä mikä itseä miellyttää.

Meidän 11 v poika ei todellakaan tajua, mikä vaate sopii mihinkin tilaisuuteen, ja miksi kauluspaita ja verkkahousut eivät sovi yhteen. Vaikka sitten ihan innoissaan pitää pukua kun on tarpeeksi juhlava tilanne.

Ihan järkyttävää mun mielestä, että 8v kysyy äidiltä viimeisen sanan vaatteiden yhteensopimisesta :-( Säänmukaisuus on eri asia, mutta jotkut värit, mitä väliä? Lapsen kehitykselle on tärkeää, että hän saa itse tehdä valintoja ja päätöksiä. Lapsellakin on oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä näillä pikkujutuilla. Aikuisen tehtävä tässä on kannustaa ja kehua. Näin lapselle kehittyy hyvä itsetunto, hän tuntee, että hänen mielipiteillään on merkitystä, hän voi ja kykenee itse tekemään ratkaisuja ja olemaan aloitteellinen ja kontaktissa muihin. Asia on pieni, mutta minulle se on myös kasvatuksellinen. Meillä esim. lapsi 2v valitsee Puuha Pete -paidan ja Muumi -housut ja minä kehun häntä siitä, vaikkei se ehkä sävyiltään yms. olisikaan juuri se minkä itse olisin valinnut. Lapsi on kuitenkin ollut jotain mieltä ja tehnyt sen perusteella valinnan itseään koskevassa asiassa.

Eipä ole ikinä jalassa vääränvärisiä sukkia 10-, 8- ja 1-vuotiailla pojillani. Isommat osaavat jo itsekin valita pukeutumisensa niin, että värit ja asun tyyli ovat aina sopivat. Minusta tämä on tärkeää!

Miksi lapsia ei saisi opettaa pukeutumaan?

Ei ole väärän värisiä sukkia. On vain sinun rajoittunut ja ahdasmielinen mielipiteesi.

En kyllä ihan tosissani ota miestä jolla mustan puvun ja kenkien kanssa siniset sukat tai urheilusukat. Miksi lapset pitäisi tarkoituksella pukea huonommin kuin aikuiset? Tätä nimittäin näkee paljon! Siis, että perheen aikuisilla vaatteet selvästi "mietittyjä", lapset kauheissa rytkyissä... Eikä hyvin tai sävy sävyyn pukeutuminen tarkoita, että lapsi ei saisi lainkaan osallistua vaatteiden valintaan tms.