Lue keskustelun säännöt.
Miksi abortti?
01.07.2009 |
Millaisessa tilanteissa/millaisista syistä olet päätynyt aborttiin?
Kommentit (139)
vaiheessa kun ei vielä tiedä olevansa raskaana???? Sehän on vallan kummallista. Siinä vaiheessa kun raskaus on todettu ja saatu aika aborttiin, sikiö on jo ihan ihmisen näköinen. Mitään solumöykkyjä ei abortoida. Ja onhan näitä myöhäisillä viikoilla tapahtuvia abortteja. Siihen riittää vaikkapa Downin syndrooma tai Turnerin syndrooma syyksi. Ja joskus sattuu niinkin, että sikiö elää vielä hetken sen jälkeen, kun hänet on väkisin ulos otettu. Minäkään en vastusta aborttia ehdottomasti, mutta kyllä tosiasiat pitäisi pystyä hyväksymään. Ihminen kuolee abortissa. Se on totuus joka ei muuksi muutu, vaikka sitä miten kääntelisi ja vääntelisi. Joskus on tilanteita, että on ratkaista kenen ihmisen elämä menee edelle toisen elämästä. Näin on silloin, kun äiti on hengevaarassa raskauden takia. Jos äiti kuolisi, kuolisi myös sikiö. Mutta nämä ovat kovin harvinaisia tapauksia onneksi. Suurin osa aborteista tehdään Suomessa sosiaalisista syistä ja se on järkyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä, että lapsi syntyy ei-toivottuna. Kyllä tunne-elämältään kypsä aikuinen ihminen pystyy pääsemään yli epätoivotusta tunteesta ja kiintymään lapseen. Aikuisuuteen kuuluu vastuu omasta elämästä, empatiakyky ja eläminen ei-toivottujen tilanteiden kanssa niin, että osaa kääntää ne positiivisiksi asioiksi. Tunne-elämä on jotenkin vinossa jos epätoivottua lastaan ei kykene ajan kanssa rakastamaan.
Aborttia vastustan jälkiehkäisynä. Niin naiivi en ole, että en hyväksyisi sitä missään olosuhteissa. Raiskauksen tai muun vastaavan kohdalla ymmärrän. Omien vapaaehtoisten toimien seurauksena taas en.
On hyvin vaikea määritellä mistä ihmisyys alkaa. Siitä hetkestä kun syntyy? Tuskin, vaan paljon aiemmin, mutta milloin? Siksi tuskin voisin koskaan tehdä aborttia. Minulle jo ensimmäisten viikkojen alkio on jo ihminen siinä mielessä, että siihen on pakattuna kaikki se tieto mikä tästä ihmisestä tuleel, hiustenväristä matemaattiseen lahjakkuuteen. Toisin sanoen alkio ja siitä syntyvä ihminen on jo olemassa kaikessa potentiaalisuudessaan.
LApselta puuttui iso osa aivoista ja sen lisäksi muissakin elimissä (maksa, munuaiset, suolisto) oli isoja vikoja. Teimme abortin, koska raskauden jatkaminen tuntui vielä pahemmalta kuin abortti.
Useimmat siinä vaiheessa ettei kuukautiset ehdio häiriintyä. Miksi nämä pienet ihmisenalut vaan raa'asti paiskataan roskiin eikä haudata hautausmaalle?
BTW abortinvastustajat, onko tullut mieleen millainen maailma olisi jos esim. Hitler tai Stalin olisi abortoitu? Tai erinäiset pedofiilit, raiskaajat, murhaajat ym.? Monet heistä ovat kasvaneet ei-toivottuina lapsina...
että ihmisen alku on saanut elämän kun hedelmöittyminen on tapahtunut, se on silloin ja piste. jos sen elämän lopettaa, on tappanut lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esiintyminen, pitäisi lisääntyminen lopettaa kokonaan. Mitäpäs, jos juuri se hedelmöityshoidoilla aikaansaatu lapsi on tuleva rikollinen. Kukaan ei voi tietää minkälainen lapsesta tulee aikuisena.
Adoptio antaa melkoisen sosiaalisen stigman, etenkin pikkupaikoissa ja suvun/ystävien kesken. Vielä isomman jos adoptioon annettu lapsi on vammainen ja näin sysätty muiden niskoille.
Adoptio olisi vaihtoehto suurimmassa osassa tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
abortoiduista tulisi onnellisia, tasapainoisia ihmisiä. Miksei kukaan puhu siitä että mitä sitten jos ei-toivotusta lapsesta tulee pedofiili koska isä käyttää hyväksi tai väkivaltainen koska äiti hakkaa kun ei jaksa enempää lapsia? Ja edelleen adoptio ei ole useimmille vaihtoehto sen tuoman leiman vuoksi.
Kukaan ei voi tietää minkälainen lapsesta tulee aikuisena.
Adoptio antaa melkoisen sosiaalisen stigman, etenkin pikkupaikoissa ja suvun/ystävien kesken. Vielä isomman jos adoptioon annettu lapsi on vammainen ja näin sysätty muiden niskoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietaako kukaan taalla tarkemmin millaista on olla adoptoitu lapsi ???
koko nuoruus menee siihen kun miettii miksi en kelvannut vanhemmilleni, miksi minut annettiin pois. halu ja tarve loytaa biologiset vanhemmat on suuri. aina se ei ole mahdollista. adoptio jattaa syvat traumat lapseen, se ei ole aina niin aurinkoinen vaihtoehto kuin taalla tunnutaan uskovan.
on raskausajan vaikeudet, adoptio ei ole vaihtoehto.
Ja raskaus voi olla helvetillistä kärsimystä, niin ruumiillisesti kuin henkisestikin.
Jos siihen päälle vielä ajattelee tulevan ympäristön syyllistäminen, sekä oma henkinen pahoinvointi adoptioon antamisesta, voin vannoa että siitä seuraisi lähes pelkästään ikäviä asioita.
Abortti on hyvä vaihtoeho tällaisessa tilanteessa, vähemmän kärsimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö millaista on olla ensin näkyvästi raskaana ja sitten kertoa mahan kadottua kyselijöille että antoi lapsen pois? Siskoni antoi lapsensa adoptioon 18-vuotiaana ja voin kertoa että ei sitä hyvällä katsottu vaan pidettiin julmana ja kylmänä kun antoi pois oman lapsensa.
Tämä jos mikä on paskapuhetta
toivoisin, että jotkut kantturat raiskattaisiin!
Tietäisitte, mitä se on! Elämän yksi hirveimpiä asioita naiselle. Jos hakeutuu lääkäriin, raiskauspakettiin kuuluu jälkiehkäisy ja seuranta.
Suurin osa raiskauksista jää ilmoittamatta poliisille uhrin häpeän ja järkytyksen takia. Myöskään lääkäriin ei välttämättä hakeuduta shokkitilan takia. Tällaisessa tilanteessa joku jälkiehkäisypilleri on maailman vähäpätöisin asia.
Abortti on ainoa oikea ratkaisu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niitä julmia ja raakoja! Tehkää itse itsemurha, koska olette niin hirveitä!
Abortti säästää monelta inhimilliseltä kärsimykseltä.
Terkuin ihminen, joka olisi halunnut tulla abortoiduksi.
Kun sitten raskaus oli tosiasia ja minulla aivan järkyttävän huono olo + mies ei missään nimessä halunnut isäksi, tuntui keskeytys oikealta vaihtoehdolta.
Luule, että aika monella on tällainen syy abortiinsa, mutta aivan karseata on se, että vaikka niin moni tekee sen, ei niistä voi koskaan puhua, kiitos teidä hihhuleiden.
Abortti on ainakin minulle raskas taakka, jota en kuitenkaan tällä hetkellä kadu. Se suhde kaatui omaan mahdottomuuteensa.
sillä, että lapsi syntyy ei-toivottuna. Kyllä tunne-elämältään kypsä aikuinen ihminen pystyy pääsemään yli epätoivotusta tunteesta ja kiintymään lapseen. Aikuisuuteen kuuluu vastuu omasta elämästä, empatiakyky ja eläminen ei-toivottujen tilanteiden kanssa niin, että osaa kääntää ne positiivisiksi asioiksi. Tunne-elämä on jotenkin vinossa jos epätoivottua lastaan ei kykene ajan kanssa rakastamaan.
Aborttia vastustan jälkiehkäisynä. Niin naiivi en ole, että en hyväksyisi sitä missään olosuhteissa. Raiskauksen tai muun vastaavan kohdalla ymmärrän. Omien vapaaehtoisten toimien seurauksena taas en.
On hyvin vaikea määritellä mistä ihmisyys alkaa. Siitä hetkestä kun syntyy? Tuskin, vaan paljon aiemmin, mutta milloin? Siksi tuskin voisin koskaan tehdä aborttia. Minulle jo ensimmäisten viikkojen alkio on jo ihminen siinä mielessä, että siihen on pakattuna kaikki se tieto mikä tästä ihmisestä tuleel, hiustenväristä matemaattiseen lahjakkuuteen. Toisin sanoen alkio ja siitä syntyvä ihminen on jo olemassa kaikessa potentiaalisuudessaan.
Saako sitten abortoida? Ja kuka määrittää sen kypsyyden ja millä kriteereillä? Nämä asiat pitäisi pohtia ensin valmiiksi ennen kuin niistä "saarnaa".
Ja näihin ei kukaan ilmeisesti halua vastata:
Tekevätkö muiden ihmisten teettämät abortit sinut henkilökohtaisesti onnettomaksi? Jos näin on niin miksi?
Jos maailmassa ei tehtäisi yhtään aborttia, niin arveletko että olisit onnellisempi ihminen?
Miksiköhän?
toivoisin, että jotkut kantturat raiskattaisiin!
kun joutunut keskeyttämään rv 18 ehtineen raskauteni. Kokemus oli aivan järkky, enkä toivu siitä koskaan...
Mutta elämä on!
ainoa syy milloin sen voisin tehdä on se jos raskauden jatkuminen olisi minulle hengenvaarallista.
en tappaisi lastani mistään syystä, edes vaikka henki voisi lähteä, vaikka olisi raiskauksesta alkunsa saanut.
mulla ei ole mitään oikeutta viedä elämää toiselta.
jos sua ei olis koskaan ollut olemassakaan.