Mä oon päättänyt etten jaksa murehtia pettämistä!
Jos mies pettää, niin pettää, se ei voi johtua minusta. Annan seksiä, en nalkuta, pidän miestä hyvänä. Jos minä en kelpaa, se on mieheni ongelma.
Kommentit (20)
tai sanotaanko vaikka näin: jos miehesi hairahtuu yhden yön "panolle", ei vika välttämättä ole sinussa.
Mutta mitä sitten, jos hän rakastuu toiseen ja aloittaa sivushteen - eikö sinussa ole sitten mitään osaa eikä arpaa tilanteeseen?
myöskään moista miettiä; se tapahtuu jos on tapahtukaseen, siinä ei mun murehtimiset ja kyttäämiset auta.
Mutta mitä sitten, jos hän rakastuu toiseen ja aloittaa sivushteen - eikö sinussa ole sitten mitään osaa eikä arpaa tilanteeseen?
Totta kai olisin surullinen, jos joskus rakastuisi toiseen, eikä olisi onnellinen kanssani, mutta minkä minä sille voin? kuten sanoin, olen tehnyt kaiken, jotta olisin ns. "hyvä kumppani". Mitään en voisi paremmin tehdä, ymmärtääkö kukaan pointtiani?
on näitä yhen illan juttuja tai kännipanoja, jotka ei merkitse mitään.
Mä en usko, että meidän hyvä parisuhde kaatuisi yhteen kännipanoon. Onhan mieheni harrastanut seksiä ennen minuakin.
Suhde minun olisi huomattavan vaikea antaa anteeksi, mutta en tiedä varmaksi.
Mulle seksi ei ole ainakaan niin henkilökohtaista, että se vain yksilöityisi mieheeni. Masturboin jne.jne.
varmemmin mies pettää jos häntä siitä aina arvostellaan.
Olen niin monen vaimoaan joskus pettäneen miehen kanssa (työkaverien - kummasti avautuvat sopivassa humalatilassa) asiasta jutellut että en ainakaan itse pysty näkemään paljon yhteyttä vaimon ominaisuuksien ja pettämisen välillä. Osalla on ongelmia vaimonsa kanssa, osalla on kaikin puolin ihana suhde jne. Osa kokee ettei ole oikeasti pettämistä jos on vaimon lisäksi vain yksi vakituinen tyttöystävä eikä siis esim. kulje baareissa iskemässä naisia.
Jos mun mieheni pettää niin sitten se pettää. Jos kuulen siitä, otan todennäköisesti eron, mutta jos en kuule niin parempi kun en tiedä. Ristiriitaista mutta totta...
mutta minä ainakin olisin jo kokonaan ilman, jos sellaiseen kakkakasaan vielä joutuisin astumaan...
Ja helpompi sen on pettääkin, kun naisella tuollainen asenne...
että minä en kelpaa. Onhan se vähän minunkin ongelmani, jos mies kyllästyy minuun ja paneskelee jotain toista. Toki jos mies on sarjapettäjä, joka pettää kaikkia, niin asia on eri.
Mutta minä en ainakaan omalla toiminnallani ole aiheuttanut sitä, etten kelpaisi. Jos mies on valmis heittämään 5 vuoden parisuhteen pois, niin oma on häpeänsä. Uskallan jopa sanoa, että jos mies pettäisi ja jättäisin hänet, niin hän ei välttämättä löytäisi ketään toista.
ap
se pettämisen mahdollisuus juuri kasvaa sitä enemmän, mitä pidemmästä parisuhteesta on kyse. Eli 25 vuoden parisuhde voidaan heittää kevyesti menemään juuri siksi, että on toljottanut sen toisen naamaa jo 25 vuotta. Mutta siis turhahan tuota pettämistäkään on etukäteen murehtia, se on aivan totta.
mutta tajuan myös, että luultavasti se ei ois mun vika. Nykyään kuulee vaan niin paljon pettämistarinoita, tv:ssä ei muuta tehdäkään jne, että vetää vakavaksi. Tiedostan sen, että se riski petetyksi tulemisesta on aika suuri, ja se masentaa myös.
että takuuvarmasti kaikki miehet (naisetkin tietty) jossain vaiheessa ja varmaan useinkin ainakin kovasti haluaisivat pettää, vaikka eivät sitä tekisikään.
Miksi ihmeessä semmosta miettis??
Jos joskus käy ilmi, että mies kuitenkin on pettänyt /pettää, niin sitten tietty täytyy miettiä tilanne sen mukaan. Mutta että etukäteen.. nouwei..
Ja meillä on kyllä hyvin vapaata menotkin, mies on ollu esim. viikon etelänmatkalla kaveriseuruessa, jossa oli 2 miestä ja 3 naista :)
Ja meillä on kyllä hyvin vapaata menotkin, mies on ollu esim. viikon etelänmatkalla kaveriseuruessa, jossa oli 2 miestä ja 3 naista :)
yhtään mitään ei tapahtunut. Mutta jos suhde on vapaa, niin mikäs siinä sitten, tai jos pettäminen ei häiritse sielunrauhaa.
Meillä on onnellinen liitto, ihana perhe, mukava olla toistemme kanssa. Ei meillä ole mitään vapaata suhdetta siinä määrin kuin se yleensä käsitetään vaan vain samanlaiset arvot, kuten että seksi on meidän kahden välinen asia.
Jos mies pettäisi, luotan siihen että kertoisi sen minulle. Ja jos ei kertoisi, niin ei siitä minulle mitään vahinkoa olis, kun ei vaan tauteja tai lapsia tule. Mitä ei tiedä, se ei voi satuttaa, vai miten se oli.
Ylipäätään en ymmärrä tuota asennetta,että tottakai jokainen mies pettää. Ensinnäkään se ei ole totta ja vaikka olisikin, niin miksi pilata sillä hetkellä hyvä parisuhde jatkuvaan epäilyyn tai toisen kyttäämiseen??
olen aina ollut 100% varma ettei mies petä. 10v.taivalta takana ja niin vaan tuli salama kirkkaalta taivaalta kun näin kävi...
ennen olin sitämieltä että kyllä sen tietää ja jos asiat kaikinpuolin kunnossa niin nou hätä. Enää en, vaikka liittoa jatketaankin.
Turhan sinisilmäinen ei kannata olla, vaikka luottamus toki tärkeää! Kai sitä voi sanoa että ihmisellä on vietit aikojen alusta olleet....
Ylipäätään en ymmärrä tuota asennetta,että tottakai jokainen mies pettää. Ensinnäkään se ei ole totta ja vaikka olisikin, niin miksi pilata sillä hetkellä hyvä parisuhde jatkuvaan epäilyyn tai toisen kyttäämiseen??
tarvitse ketään jatkuvasti kytätä, tiedostan vaan, että tod.näk. mies joskus eksyy jonkun muun kanssa sänkyyn.
Minä olen samoilla linjoilla ap:n kanssa. Jos pettää niin pettäköön, minä olen ainakin tehnyt osani suhteen eteen. Ei toista voi kahlita!
Kyllä sitä sitten uuden miehen löytää :)
En tarkoittanut tällä nyt sitä, että mies saa pettää ja minua ei kiinnosta. Olen vihdoin tajunnut se, että en voi sillä mitään, jos mies pettää, mutta en todellakaan hyväksyisi sitä.
ap