Keskosten vanhemmat

välillä yhdessä, joka päivä kuitenkin kun sairaala on lähellä. Mies on töissä ja meillä on 2lasta ennestään poika 2v 5kk ja tyttö 11,5kk. Meillä on lapsilla kotona lastenhoitaja, muuten minä en voisi olla meidän kaksosten luona sairaalassa ollenkaan kun ei ois sisarusten kanssa ketään. Kaksosemme syntyivät rv 26+5

kotona oli juuri kouluansa aloittava 7-v ja 4-v. Mies teki vuorotyötä. Onnistuimme kuitenkin käymään 1-3 kertaa sairaalassa joka päivä, kun matka vain 8 km. Kotona pumppailin maitoa, jota sitten veimme aina sairaalaan. Vauvat eivät kyenneet vielä imemään rinnasta. Välillä vuorottelimme käynneissä. Raskasta oli silti. Koko ajan syyllinen olo, oli kotona tai sitten sairaalassa. En kuitenkaan ryhtynyt "asumaan" sairaalassa, sillä ajattelin että tuossa vaiheessa olin "tärkeämpi" juuri koulua aloittavalle esikoiselle ja 4-v:lle, joka vielä kovin kiinni äidissä. Vauvat kun sen sijaan nukkuivat lähes koko ajan. Nyt kaksoset ovat reippaita ja iloisia 7-vuotiaita.

tämän ketjun lapset tulevat kärsimään vakavista psyykkisistä ongelmista, koska heitä on hoitanut muutkin kuin oma äiti. Ei auta joka päivä sairaalassa käymiset, kun selkäsi käännät, lapsi menee lopullisesti pilalle.

tämän ketjun lapset tulevat kärsimään vakavista psyykkisistä ongelmista, koska heitä on hoitanut muutkin kuin oma äiti. Ei auta joka päivä sairaalassa käymiset, kun selkäsi käännät, lapsi menee lopullisesti pilalle.

symbioosi särkyy.

Alku sairaalan teho-osastolla ei vastaa vierihoitoalkua. Mutta Suomessa et voi valita. Joissain muissa maissa vanhemmat saavat perhehuoneen koko vauvan sairaalassaolon ajaksi.

Oli noin viikon tehohoidossa sen jälkeen muuten vaan kasvamassa ja opettelemassa syömistä.



Itse kävin kaksikertaa päivässä. Ensin esikoinen tarhaan sieltä suoraan sairaalaan iltapäivällä kotiin esikoisen haku ja ruuan laitto sitten koko perhe illalla uudestaan sairaalaan matkaa onneksi oli vain 5 km.



Jossain vaiheessa yksi hoitaja sanoi minulle, että toppuutteles vähän ettet väsy liikaa. Kuukauden verran tuota rumbaa jatkui ja oli kyllä elämäni rankinta aikaa.

3 viikkoa sairaalassa, ja itseni ja mieheni ohella heitä hoiti myös keskolan hoitajat.



En suostu uskomaan, että he olisivat jotenkin pilalla!!

Lapsi oli 68 päivää keskolassa (syntyi rv 27+).

sairaalassa itse lapsen kanssa, mutta eihän se ollut oikein mahdollista. Joskus mentiin aamulla, käytiin päivällä välillä ja mentiin iltapäivällä uudelleen; joskus vuoroteltiin, että toinen meni aikaisemmin.



Meillä tosin olikin iso "keskonen", syntyi rv 34+0 mutta tarvitsi hengitysapua ja nenä-mahaletkun alussa. Sairaala-aika oli reilut 3 viikkoa kaikkiaan, tästä pari ekaa yötä tehohoidossa.

Poikamme syntyi 30+2 ja viisi viikkoa sairaala hoitoa. Itse olin sairaalassa arkisin 8-10 tuntisia päiviä ja viikonloppusin kävin vähintään 2 kertaa päivässä. Meille ensimmäinen lapsi joten aikaa oli olla hänen kanssaan.

meillä syntyi 32+4, perussairauden hoitotasapainon etsintä toi viikkoja sairaalassa yhteensä 8. Meillä on 100 km matkaa sairaalaan ja oli talvi, mies töissä, kotona 2 ja 4 vuotiaat sisarukset. Käytiin pari-kolme kertaa viikossa ja oli helvetin rankkaa! Siinä oli syyllisyyden tunteita joka suuntaan. Lääkäri painosti ja hoitajat toppuutti, lopulta pidettiin palaveri ja saatiin taksilappu ja mies sai saikkua, joten paineet siinä mielessä helpottui. Sairaalassa ei majoitusmahdollisuutta, ei potilashotellia tms.

matkaa kotoa sairaalaan oli onneksi vaan 3 km. Joka päivä kävin kahden kuukauden ajan, ehkä yks päivä jäi väliin. Välillä kävin kerran päivässä, välillä kaks kertaa. Ei sitä kukaan hoitajista juuri kommentoinut, joku taisi kerran sanoa, että muistathan myös levätä, siis jonkun päivän kokonaan kotona. Esikoinen kyseessä, joten ei tarvinnut huolehtia mistään muusta.

Toinen kaksosista oli sairaalassa reilut kaksi viikkoa ja toinen viisi viikkoa. Joka päivä kävimme heitä katsomassa ja hoitamassa ja kun toinen pääsi kotiin niin hän oli tietysti mukana sairaalareissuilla.

joten kyllä siellä tuli paljon aikaa vietettyä. Usein menin aamulla, lähdinpäivällä jossain vaiheessa asioilla tms. ja sitten tulimme vielä illaksi sairaalaan miehen kanssa yhdessä.



Tilanne olisi tietysti ollut ihan toinen jos matka sairaalaan olisi ollut pidempi, kotona olisi ollut vanhempia sisaruksia jne.

sairaalassa. Sairaalaan ei meiltä kotoa matkaa kuin 7km, joten kävimme miehen kanssa hoitamassa kaikki päiväsyötöt ja hoidot. Eli 3-4 kertaa päivässä kävimme.

Me käytiin kaks kertaa päivässä, kahdeltatoista ja kuudelta, kaikki kerrat yhdessä, esikoinen joten ei ongelmaa. vauva toki oli vaan 1,5vkoa osastolla, kunnes sai 2kg täyteen ja pääsi kotiin. nyt toinen tulossa..