Mitä lasten kans tehdään?

Aika surkealta kyllä kuulostaa teidän arkenne, jos ette koskaan ehdi olla vapaasti ja kehittää tekemistä. Ehkä sille pitäisi tehdä jotain, lasten vuoksi ennen kaikkea?

Leiki, hölmöile ja vitsaile, lue niille, laiskotelkaa, menkää metsään/ puistoon/ uimaan. Väitelkää ja keskustelkaa, piirtäkää. Työnnä välillä kavereille, että saat olla itseksesi.

Älä nyt niitä passivoi videoita syöttämällä, kun ulkona on kaunis kesä!

Aika surkealta kyllä kuulostaa teidän arkenne, jos ette koskaan ehdi olla vapaasti ja kehittää tekemistä. Ehkä sille pitäisi tehdä jotain, lasten vuoksi ennen kaikkea?

Mitä sille tekis? Töissä on pakko käydä ja kotityöt on pakko tehdä, niihin mun aika arkena yleensä menee.

Ottakaapa vaikka piknik-kamat mukaan ja menkään ulkoilemaan. Lapset viihtyvät varmasti, vanhemmat saavat myös raitista ilmaa ja lapsien iästä riippuen ehkä jopa hieman omaa aikaakin yhdistettynä lasten kanssa vietettyyn aikaan. Kun lapset leikkivät, niin vanhemmat voivat vaikkapa jutella keskenään (kommunikoinnin puutehan usein on iso tekijä erojen syntymiseen) tai lukea lehtiä tms, ellei lasten kanssa peuhaaminen ihan koko aikaa innosta, tai jos kunto loppuu kesken :)

Ulkoilu myös vähentäisi sen oman kodin sotkuisuutta, joten siivoukseen käytetty aika saadaan kätevästi käytettyä perheen yhdessä oloon.

No riippuen lasten iästä. Pihalle pelaamaan esim. Sulkkista tai mölkkyä. Lähimpään kotieläinpihaan, leikkipuistoon, historialliseen museoon ym. Eväät mukaan ja pyöräilemään, rannalle, metsään. Teltta lapsille pihaan, aarteenmetsästystä (lista etsittävistä tavaroista lapsille ja jemmaat niitä ulos tai sisään niin että löytävät), lähdette hakemaan mansikoita, perunoita, herneitä torilta tai tilalta, kahluuallas pihaan, vettä sangollinen+pensseleitä ja lasten kans ulos vedellä maalaamaan, menette jäätelölle, luet kirjaa lapsille joka päivä vaikka vartin, askartelette: maalaatte kiviä ym. , lähtekää ostamaan jotain halpiskukkia ja kippoja ja anna lasten istuttaa omansa, piirtäkää katuliiduilla, tehkää maja, vaikka lakanoista parvekkeelle jos pihaa ei ole, käykää eläinkaupassa katsomassa pupuja, leipokaa, tehkää itse jäätelöä tai edes mehujäitä, anna lasten maalata itsensä/toisensa kasvoväreillä, tehkää pihaan leiri, teltta, "nuotio" kepeistä, vartiovuoroja jne. uppoaa poikiin varsinkin. Katso lehdestä/netistä kesätapahtumat ja markkinat, menkää jonnekin uittamaan leikkiveneitä, menkää satamaan katsomaan oikeita veneitä, hakekaa divarista sarjiksia, pitäkää lasten kesäkutsut, pahvilaatikoista lapset keksii vaikka mitä, tehkää mansikkakakku ja syökää se, grillatkaa, tehkää pulloista keilapeli (isot pullot keiloiksi, pieni heittokapulaksi), hae lapsille tarroja, puuhakirjoja jne. Olkaa ihan vaan leikkipuistossa, kysy lapsilta mitä ne haluaa tehdä, laita telkkari kiinni..:)

Makasin koko viikon lepotuolissa ja luin hyvää kirjaa. Kuopus 4½v ui kahluualtaassa ja leikki nurmikolla vieressä. Välillä sisko 7v liittyi kuopuksen seuraan, välillä viipelsi omien kavereiden kanssa. Isommat koululaiset löhösi välillä auringossa myös lukemassa ja välillä painelivat kavereiden kanssa siellä täällä.



Myös minulla loma, enkä todellakaan jaksa koko aikaa vaan mennä sinne tänne. Mies vielä töissä, joten 4:n kanssa en uskalla edes rantsulle yksin lähteä.

Ehkä tässä on eniten kyse siitä, että minä en osaa olla tekemättä mitään. Paras kai alkaa siivoomaan tai pesemään vaikka ikkunoita, ehkä ne muksut sit siinä sivussa tekee jotain.



En oikeesti jaksa lähtä yksinäni muksujen kanssa mihinkään tai alkaa askarteleen tms. Lähteminen on vaan kauheeta höyryä ja huutamista, reissussa samoin ja lopputuloksena likaisia vaatteita ja sotkua ja entistä enemmän hommia. Samoin kaikki askartelut. Jos vaikka jotain vesivärejä niille laittaa, niin kaikki muu paitsi paperi on maalattu ja sitten saa pestä muksut, matot ja ylipäätään kaiken viiden metrin säteellä. Lisäksi ne keksii ensimmäisenä tappelun pensseleistä tai papereista. Tuntuu, että kaksi minuuttia kivaa ja kaksi tuntia huutoa ja jälkien raivaamista on suhde kaikessa järjestetyssä tekemisessä. Niin, en varmaan ole kauheen hyvä äiti enkä leikkitäti. En vaan onnistu siinä niin, että kellään olisi kivaa.

hyviä vinkkejä, mtä voit vaikka lapset keskenään laittaa leikkimään. Enkä nyt tarkoita pakottamalla pakotamista, jos joku tähän "laittamiseen" takertuu..Mutta olisi lapsille paaaljon arempi viettää aikaa ulkosalla kun ilmat kerran sallivat. Itse voit sitte vaikka siinä lepotuolissa lueskella ja samalla niitä lapsosia vahtia.

kun en voi. Kuten sanottu, kaksi minuuttia ja jo on huuto ja äitiäiti.

jospa tässä vaiheessa elämää priorisoisit lapsesi kotitöiden edelle, siivota ehdit, kun lapset lähtevät kodista. Kauhea lapsuus: äiti vaan siivoaa.



Mulla menee kotitöihin ehkä 30 min päivässä, ihan normaalisiivo kotona.



Mitä asiaa haluat paeta siihen siivoamiseen?

todellakaan tehdä lastesi kanssa yhtään mitään. Aika vaikea tilanne. Tämä just on vaarana siinä, että lapset pistetään pienestä päiväkotiin "viihtymään ja kasvatettavaksi", sen jälkeen samaa odotetaan koululta, jne. Ota itseäsi niskasta kiinni ja OPETTELE ja etsi ne teille sopivat yhteiset jutut. Olisi korkea aika. Enpä ole aikoihin kuullut vanhemmasta, joka oikeasti olisi noin hukassa lasten kanssa.

Aika surkealta kyllä kuulostaa teidän arkenne, jos ette koskaan ehdi olla vapaasti ja kehittää tekemistä. Ehkä sille pitäisi tehdä jotain, lasten vuoksi ennen kaikkea?

Mitä sille tekis? Töissä on pakko käydä ja kotityöt on pakko tehdä, niihin mun aika arkena yleensä menee.

voi jakaa. Onko perheessänne isää? Mikä on hänen osuutensa kotitöihin? Viettääkö hän aikaa lasten kanssa? Kotitöihin kuluvaa aikaa voi vähentää hankkimalla kunnolliset välineet, esimerkiksi riittävän ison pyykkikoneen ja kuivausrummun sekä laadukkaat siivousvälineet. Ja lastenkin kanssa voi tehdä kotitöitä, meillä usein 10-vuotias laittaa jälkiruokaa, 4-vuotias kattaa pöydän ja minä teen pääruuan. Se on kivaa yhteistä aikaa.

Kuulostaa myös tosi oudolta, että teillä ei esimerkiksi maalaamisesta tule mitään. Olisikohan syy vain siinä, että ette ole harjoitelleet? Voisiko maalaamisen siirtää kylpyhuoneeseen tai muuhun helposti siivottavaan paikkaan? Ulos? Silloin sinäkin saisit osallistua siihen ja nauttia lapsistasi, eikä tarvitsisi murehtia sotkusta. Kun lasten kanssa enemmän viettää aikaa ja tekee asioita, muuttuu myös lasten käytös.

Minulla on mielestäni tosi kivat lapset, joiden kanssa voi mennä mihin vain ja tehdä melkein mitä tahansa, eikä käytös ole koskaan ongelma. Mutta me ollaankin touhuttu aina paljon yhdessä ja lasten kanssa oleminen on ollut tärkeämpää kuin neuroottinen siivoaminen.

Ehkä tässä on eniten kyse siitä, että minä en osaa olla tekemättä mitään. Paras kai alkaa siivoomaan tai pesemään vaikka ikkunoita, ehkä ne muksut sit siinä sivussa tekee jotain. En oikeesti jaksa lähtä yksinäni muksujen kanssa mihinkään tai alkaa askarteleen tms. Lähteminen on vaan kauheeta höyryä ja huutamista, reissussa samoin ja lopputuloksena likaisia vaatteita ja sotkua ja entistä enemmän hommia. Samoin kaikki askartelut. Jos vaikka jotain vesivärejä niille laittaa, niin kaikki muu paitsi paperi on maalattu ja sitten saa pestä muksut, matot ja ylipäätään kaiken viiden metrin säteellä. Lisäksi ne keksii ensimmäisenä tappelun pensseleistä tai papereista. Tuntuu, että kaksi minuuttia kivaa ja kaksi tuntia huutoa ja jälkien raivaamista on suhde kaikessa järjestetyssä tekemisessä. Niin, en varmaan ole kauheen hyvä äiti enkä leikkitäti. En vaan onnistu siinä niin, että kellään olisi kivaa.

ja annan kylppärin seiniä maalaamaan, ne on helppo suihkuttaa puhtaaksi.

ja kokeile miltä tuntuu vaan olla siinä vieressä tekemättä mitään.

Ota sinäkin värit käteen ja piirustele se on hauskaa.