Kertokaa tuttavapiirinne ylienergisistä duracellpupuista, jotka aina vaan tuntuvat jaksavan

Kaipaatko energialatausta?

kahden lapsen (3 ja 1-v) kotihoidon lomassa opiskelee yliopistossa, toimii järjestöissä ja on kouluttautunut ainakin lymfahierojaksi ja joksikin muuksikin.



Talo aina siisti, kotiruokaa pöydässä ja piha ojennuksessa.



ompelee lapsilleen kestovaipat, valmistaa soseet ja ompelee ihania vaatteita jostain vanhasta trikoopaidanräsystä. Entisöi vanhoja huonekaluja, aina on maalaamassa tai tapetoimassa, askartelemassa.



Silti tämä tyyppi on varmaan levollisimman ja rauhallisimman oloinen persoona, mitä olen ikinä tavannut. Ei sillä ole koskaan kiire mihinkään ja aikaa tuntuu olevan rajattomasti.



Outo homma...

Ihmettelen suunnattomasti hänen tarmoaan ja joutuisuutta kaikissa askareissa.



Olen nimittäin nähnyt vierestä miten ripeäotteinen hän on. Arvostan suuresti.



Tekee remonttia omakotitalossaan, heillä on aina siistiä vaikka remontti ois meneilläänkin.



Puutarha kukoistaa ja se on hänen harrastuksensa ja on aivan mieletön.



Olen sanonut hänelle suoraan että on kuin Duracell-pupu ja tietää sen itsekin.



Työpaikan vaihdoksen jälkeen hänen tilalleen jouduttiin ottamaan kaksi ihmistä, ala on käsillä tekemistä.

Itse tunnen olevani kovin saamaton ja aina väsynyt. Ehkä se johtuu siitä että meillä on 4 lasta, 10 vuodessa on rakennettu 2 taloa pääosin itse ja molemmilla haastavat työt. Lisäksi ompelen vaatteita kun ehdin, hoidan puutarhaa, järjestämme usein ruokakutsuja, matkustamme jne. Onneksi tyttäret on jo niin isoja että auttavat siivouksissa ja leipomisissa.



Haluaisin lukea ja maalata, mutta niihin ei aika nyt riitä - hyvä kun ehtii juorulehden lukemaan aamiaisella:)