Voi itku, mä vaan lihon!! :(

kurjinta on, etten koskaan aiemmin ole ollut näin lihava, vaan pikemminkin tosi laiha, joskus jopa alipainoinen. Mulla ei ole aiemmin myöskään ollut tunnesyömistä, mikä nyt on. Huomaan lihoneeni viime vuodestakin - iiks. Jotain tarttis tehrä, mutta en millään saa itseäni liikkumaan. Tosin olen yrittänyt alkaa syödä enemmän kasviksia ja hedelmiä.

ja alkaa liikkumaan ja yksinkertaisesti lopettaa se herkkujen ahmiminen. Jos ei onnistu niin antakaa miehillenne pankkikorttinne ja käskekää ostamaan ruuat. Rahattomana ei voi ostaa herkkuja!

Ja oikeesti, miehet ei todellakaan halua läskejä vaimoja/tyttöystäviä. Vaihdutte vielä joskus hoikempiin jos ette laihdu.

Olin aamulla käymässä kaupoilla ja yritin löytää kesävaatteita itselleni. Ihan kamalaa. Otin telineistä ihan vääränkokoisia vaatteita, koska en osaa mieltää itseäni näin isoksi. Ja sovituskopin peilistä näkyvä hahmo näytti vielä karmeammalta kuin kotona! :(



Millä saan itseni tsempattua laihduttamisen alkuun?? Liikunnasta nautin ja sitä haluaisin harrastaa enemmänkin, mutta juuri nyt aikaa siihen ei helposti löydy, kun on kaksi pientä lasta ja mies tekee pitkää päivää töissä. Ongelma mulla ei kuitenkaan ole liikunnan puute vaan herkkujen syöminen, en pysty lopettaa sitä. Itsekuri on nolla.



Kysyn vieläkin, onko joku päässyt irti tällaisesta kierteestä?

ei vie sen enempää aikaa kuin herkuttelukaan.

ja ryhdistäydy!

Herkut jää syömättä kun ne jättää kauppaan.

kun niitä herkkuja ei ole, ei voi syödä niitä.



Kaupassa sen hetken kun siellä on niin kun onnistut välttään niiden oston niin se on siinä, kotona sun ei tarvi hillitä itseäs kun ei niitä houkutuksia ole.



Kai sä nyt sen 15-30min mikä kaupas menee niin onnistut hillitseen ittes?

Lastenkin kanssa voi liikkua aivan hyvin. Vaunulenkit ovat sitäpaitsi tehokkaitakin kun on painolastia. ;) Lisäksi voi ostaa vaikka nilkkapainot ja taas saa lisää tehoa kävelyyn. Kai sinulla joku menopeli on millä sitä isompaakin lasta kuljetetaan? Mitä herkutteluun tulee niin, kuka teille niitä herkkuja kotiin kantaa? Jos sinä, niin älä osta niitä enää. Jos mies, niin kiellä ostamasta. Osta tilalle viinirypäleitä, vesimeloonia tms. Opettele juomaan päiväkahvit, jos sitä harrastat, ilman mitään mussutettavaa.

herkkujen jättäminen kauppaan. Itse vedän sitten sokerista, kaurahiutaleista ja margariinista tehtyä mössöä, väillä korvaan rasvan vedellä. Jos ei muuta herkkua ole niin tuota teen ja syön paljon

En mielestäni edes kanna herkkuja kotiin, mutta silti niitä löytää kaapista. :( "otan vaan tän yhden suklaapatukan/levyn/karkkipussin/.."



Ja itse on pakko kaupassa käydä, kun miestä ei ole. Eilen ostinkin pussillisen herkkuhedelmiä, päärynää, omenaa, mansikkaa, persikkaa, nektariinia, banaania.. Ja ajattelin niillä herkutella vkonlopun. :) Naposteluporkkanat ja kurkku valmiina palasina jääkaapissa auttaa myös.

Mene kauppaan vain ruokailun jälkeen, niin on helpompi pitää ostokset kurissa kuin nälkäisenä. Osta tosiaan kevyttä naposteltavaa ja yritä miettiä syömisen lisäksi jotain muita keinoja itsesi palkitsemiseen (vaikka jonkun kiinnostavan lehden lukeminen).



Keksi sellaisia liikuntatapoja, joihin voit ottaa lapset mukaan.

herkkujen jättäminen kauppaan. Itse vedän sitten sokerista, kaurahiutaleista ja margariinista tehtyä mössöä, väillä korvaan rasvan vedellä. Jos ei muuta herkkua ole niin tuota teen ja syön paljon

Siis oikeasti?! Ota nyt nainen itseäsi niskasta kiinni. Tuolla menolla olet kohta 150 kiloinen vähintään. Ja edelleen; kukaan ei tuotakaan mössöä tee eikä suuhusi lapa kuin sinä itse!

T: se nilkkapainoihminen

Viihdyn lsten kanssa kotona, mutta tuo jääkaappi on ihan liian lähellä. Ja aikaa syömiseen ihan liikaa. Sain juuri työpaikan ja tiedän sen olevan paras lääke läskeille: normaali arki töissä. Siellä ei kehtaa eikä ehdi mässätä. Työpaikalla alkaa myös kattelemaan muita ihmisiä, eikä yksinkertaisesti kehtaa mässätä, mieluummin laihtuu!



Tämä toimi minulla ainakin esikoisen jälkeen. Muuten siitä mässäilystä ei tullut loppua, kuin pieniksi hetkiksi. Paras lääke, jonka olen kotona ollessa keksinyt, on päiväohjelma jossa on pakko lähteä ihmisten ilmoille. Silloin on yleensä pakko myös miettiä, miltä näyttää.



Esikoisen jälkeen menin painonvartijoihin ja tunnustin, että mulla on mammakilot, ei raskauskilot. Synnytysten jälkeen olen aina laihtunut, mutta kotona ollessa kerännyt kiloja.



Tsemppiä! Koeta ajatella, miten mukavalta se tuntuu, kun muutama kilo putoaa...

Olen neljän lapsen äiti ja nuorimman ollessa 1,5v heräsin siihen, että painoin vieläkin 15kg enemmän kuin ennen ensimmäistä. Olin menossa Painonvartijoihin, mutta puhuin kahden ystäväni kanssa tästä ja päätettiin, että karistetaan kilot yhdessä, heilläkin oli ylimääräisiä kiloja.



Ja tässä sitä ollaan, 13kg hoikempi kuin puoli vuotta sitten. Elämäntaparemontti - herkkupävä vain kerran viikossa, ei kotona mitään herkkuja, eikä kaupasta saanut ostaa mitään herkkua. Paljon paljon liikuntaa ja järkeviä ruokia.



On ollut rankkaa, mutta kyllä puoli vuotta meni silti yllättävän helposti. Yksin en olisi ikinä tähän päässyt, kavereiden tsemppaus ja pieni kilpailuhenkisyys oli ehdottoman tärkeitä!



Olen todella tyytyväinen itseeni ja onnistumiseeni, paransi itsetuntoakin, onnea sinullekin!!!

Ei mullakaan auta herkkujen jättäminen kauppaan, koska kotona voi hyvin leipoa tai tehdä pannaria tms. jota sitten vedän karkin ja suklaan sijasta. (En sentään tollasta kaurahiutalemössöä ole tehnyt...)



Kirjoitinhan mä viestissäni, että lihon koska syön herkkuja enkä pääse siitä tavasta eroon. Edelleenkään liikunta siis ei ole ongelma, liikun aika paljon ja tiedän, että sen lisääminen on vain järjestelykysymys.



Olen palaamassa syksyllä töihin, ja toivoisin pääseväni laihtumisen alkuun jo ennen sitä. Olisi mukavampi mennä kuin ei tuntisi itseään kauheaksi punkeroksi.



ap

Mulla on kyllä vähän sama ongelma ollu, tosin päiväuniaikaan en voinu herkutella kun vanhempi lapsista ei enää nukkunut päikkäreitä. Mulla syöminen ajoittuu iltaan kun saan lapset petiin. Siinä jos lähteekin sitten lenkille sen mässäilyn sijaan niin tulee korvattua se mässäilyaika lenkillä. Mutta mustakin on paras vinkki vaan jättää ne herkut kauppaan! Eikä meillä ainakaan pannaria tai muuta tehdä kun vieraiden aikaan. Tarjoa herkkuja vaan kun on vieraita, käytä päikkäriaika vaikka surffailuun netissä tms. Eihän siihen mitään taikatemppua ole tietty, pitäis vaan olla sitä itsekuria tosiaan.

Hienoa että joku on päässyt tästä irti! Oliskin kivaa jos saisi kasaan tollasen pienen porukan, jonka kanssa yhdessä muutettaisin elämäntapoja.



Mulla on vielä ongelmana se, että jos koitan laihduttaa ja repsahdan vähänkin, siitä seuraa totaalinen repsahdus ja into koko juttuun taas loppuu. Kesällä on juhlia ja grillibileitä ja jätskillä käymistä kavereiden kanssa ja aina tarjolla kaikkea hyvää, ja kun muualla syön, niin sitten syön taas kotonakin. Äh, tämä on ihan älytöntä.



ap

Ei mikään Atkinsin dieetti (en ole mikään karppausintoilija) mutta ns. huonojen hiilihydraattien (vehnäjauhot, sokeri) ja tolkuttoman perunan ja pastan mussutuksen selvä vähentäminen. Grilliruokaa on helppo syödä näin, sillä pihvit ja laadukkaat makkarat, vihannesvartaat, salaatit jne. ovat ok.

Periaatehan on, että kaikkea saa syödä mutta kohtuudella. Se kohtuus taas vaatii itsekuria. Jos on tiedossa, että lähtee vaikka jätskille tai on grillibileet niin syö ennakkoon vähemmän ja jätä tavallaan tilaa niille kaloreille. Kannattaa myös opetella tunnistamaan todellinen nälkä mieliteosta. Monesti se mieliteko menee ohi jos juo vaikka lasillisen vettä tai kivennäisvettä ja odottaa puolituntia.

oli ihan sama tilanne vielä alkuvuodesta. Sitten varasin lomamatkan kaverin kanssa kahdestaan (siis lapset ja ukko jäi kotiin) ja päätimme, että siellä ei läskit lyllerrä. Yllättävänkin helposti karisi 20kg ja lomalla oli kivaa!!! Paino pysynyt tuossa ja nyt meinasin vielä viitisen kiloa tiputtaa loppukesän perheloma mielessä. Minä ainakin tarvitsin kunnon motivaattorin (=palkinnon) ja elämäntaparemontti kaverin. Yksin ei olisi onnistunut.