Lue keskustelun säännöt.
Oliskohan tämä elämä kovin paljon ihanampaa, jos olis ihan umpiuskovainen?
24.06.2009 |
Vierailin joku aika sitten perheen luona, joka on erään pienen seurakunnan vetäjiä ne aikuiset siis.. Isäntä on joku maallikkosaarnaaja ja rouva muuten vaan hengessä mukana ihan täysillä. Koti oli koristeltu raamatunlausein, siellä täällä luki kultakirjaimin Lord, jopa kahvimukissa.. =0)
Millaista se on, kun usko ja seurakunta täyttää elämän? Ihan vilpittömästi kysyn, kun mielestäni en tunne tätä perhettä vielä niin hyvin, että heiltä kysyisin.
Kommentit (2)
uskossa, mutta en tiiviisti missään yhteisöissä.
Joka päiväinen elämä on ehkä jotenkin keveämpää näin? Tietysti stressaa ja turhauttaa ja on kamalia päiviä, mutta jotenkin aina pohjimmillaan tietää, että kaikki järjestyy :)
Joskus tulee epäröinni hetkiä ja esimerkiksi se, ettei enää tämän elämän jälkeen olisi mitään tuntuu todella kylmältä ja toivottomalta. Ja turhalta. Onneksi se ei ole niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut tosiaan, on varmasti ihanaa elää 'turvassa' yhteisössä ja tietää varmasti että elämällä on tarkoitus ja vaikeuksiakin ehkä helpompi kestää. Tämä kaikki tietenkin sillä edellytyksellä ettei koskaan ala vakavasti kyseenalaistamaan uskoaan.
Käy kyllä sääliksi uskonsa jättäneitä lahkolaisia joiden on pitänyt rakentaa koko elämänsä uusiksi.