Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muuttaako kaupunkiin vai jäädäkö omakoti-idylliin maalle?
21.06.2009 |
Mulla on jonkinlainen eksistentiaalinen asumiskriisi. Eli nyt asutaan kohta 5-v. ja 2-v. lasten kanssa isossa, laadukkaasti rakennetussa omakotitalossa isolla tontilla rauhallisesti tien päässä, jokirantanäkymin, pihalla on keinut ja liukumäet ja huvimajat sun muut vermeet. Taajama on itsessään pieni mutta peruspalvelut on sinänsä kaikki n. kilsan-parin sisällä (ruokakaupat, kirjasto, koulut, päiväkodit, terveysasema, neuvola jne.). 10 min matka vähän isompaan taajamaan, josta löytyy enemmän harrastusmahdollisuuksia, 15 min Ideaparkiin, n. 25-30min motaria Tampereelle (josta aamuruuhkassa mulla töihin vielä se +15min).
Paikkakunta itsessään on mitätön ja ruma, mitään "kotiseutuhenkeä" ei vielä neljässä vuodessa ole tullut eikä ihmisiin sen kummemmin ole päässyt tutustumaan. Pienellä paikkakunnalla ikänsä asuneet eivät uusia tuttuja kaipaa ja itselläkin töissäkäyvinä se uusien todellisten ystävyyssuhteiden solmiminen on vähän hankalaa, kun ei oikein ole tilaisuuksia muita tavata. Itsestä ei nyt ainakaan ole solmimaan ystävyyssuhdetta esim. jonkun jumppatuttavan kanssa, jonka kanssa ehkä vaihdetaan pari ystävällistä pinnallista kommenttia säästä, jumpasta tai muusta yhdentekevästä....muita täällä nyt ei sitten oikein näekään. Hiekkalaatikkotuttaviinkin välit on etääntyneet sen jälkeen, kun töihin palasin, ihan ymmärrettävästi on aikataulut ja arkikuviot ihan erilaiset.
Mies kulkee Treella töissä. Itsekin alan kulkea Tampereelle syksyllä eli molemmilla sitten pitkä(hkö) työmatka. Yhdessä ei voida kulkea, koska toinen lyhentää päivää aamusta (vie lapset) ja toinen iltapäivästä (hakee lapset hoidosta) enkä oikein muutenkaan välttämättä tohtisi riskeerata kuolemista samassa kolarissa ja jättää lapset orvoiksi kertaheitolla...Eli kaksi autoa on oltava (on kyllä ollut jo pitkään, kun on aina kuljettu pitkähköä työmatkaa, tosin tähän asti eri suuntiin).
Mulle on nyt tästä omakoti-idyllistä huolimatta tullut joku kauhea kaipuu muuttaa kuitenkin "inhimillisten" työ- ja harrastusmatkojen ja -mahdollisuuksien luo eli sittenkin Tampereelle, varmaan omakotitaloon, koska kerrostaloasukkaaksi meistä ei enää ole ja rivariakin on huonolla menestyksellä kokeiltu. Olisi niin kiva joskus edes kulkea työmatka kävellen tai pyörällä ja toisaalta vähän arveluttaa nyt nuo lasten harrastusmahdollisuudet ym. Toisaalta enpä tiedä, tulisiko sitä sitten lasten hoitoon viennin ym. kanssa kuitenkaan pyöräiltyä tai käveltyä... etenkin kun Tampereellakin kuulemma hoitopaikan voi saada vaikka toiselta puolelta kaupunkia ja molemmat lapset vielä pahimmillaan eri paikkaan eri puolillle kaupunkia....eskariin tenavat kulkee itse bussilla jne. ... aika kauheeta mun mielestä!!
Toisaalta silloin aikanaan tänne muuttaessa just ajateltiin, että ehdottomasti pois isosta kaupungista, meidän tenavat ei ala Koskarissa tai mäkkärinkulmalla koulun jälkeen hillua... mutta ei täällä lintukodossakaan toisaalta ole juuri sitten harrastusmahdollisuuksia. Koulun kerhot, yleisurheilua, kesällä jalkapalloa, talvella jääkiekkoa koulun kentällä, kansalaisopistoa, seurakunnan juttuja...Sitten jos mitä tahansa muuta haluaisi harrastaa, on aina autokyydin päässä. Julkisetkaan ei täällä kulje muuta kuin kerran pari aamulla ja toiset kyydit koulujen loppumisen aikaan, iltaisin ei pääse. Mutta onko se tilanne yhtään kummempi jossain Tampereen lähiössäkään? Kulkeminen tosin onnistuu varmaan busseilla paremmin, sitten kun tohtii tenavan antaa yksin kulkea.
Tämän pitkän vuodatuksen päätteeksi pyydän: neuvokaa, puhukaa järkeä, kertokaa omia kokemuksia. Mulla ahdistaa tää päätös, joka pitäisi tehdä viimeistään tässä vuoden aikana: isompi lapsista menee vuoden päästä eskariin ja sen jälkeen ei muutamaan vuoteen ainakaan viitsisi muuttaa, ellei ole ihan pakko, se koulun aloitus ja kaveripiirin muodostuminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista lapsen elämässä. Ja nyt ei ole mikään paras hetki muutenkaan myydä isoa omakotitaloa maaseututaajamasta, ei ainakaan hyvää hintaa varmaan saa...toki talojen hinta Tampereellakin on pudonnut.
Kiitos, kun sain vuodattaa....
Kommentit (9)
Jos ette saa hyvää hintaa, niin viihdytte varmasti sielläkin. Mitään ette varmaan menetä jos kokeilette. Siellä lähistöllä voi olla joku perhe, joka olisi onnellinen teidän talossanne. :)
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te olette varmasti ainakin jossain määrin muuttaneet maalle lasten parasta ajatellen. Onko kuitenkin unohtunut oman parhaan ajattelu? Te vanhemmat ette selvästikään viihdy ihan täysin siellä?
Itse olen ollut samassa tilanteessa, meidän piti muuttaa Lempäälään. Ajattelin kuitenkin hienon talon ohella juurikinn noita harrastusmahdollisuuksia ym. Totesin että en tule viihtymään sielä. Kaipaan harrastuksia, helppoa kaupungissa käyntiä (teatterit, elokuvat ym.)
Päätimme jäädä Tampereelle ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä ratkaisuumme. Usein ajattelen elämäämme ja tiedän että olisin katunut muuttoamme kaupunkiin.
Minä koittaisin teidän sijassanne myydä taloanne ja katsoa miten käy. Uskoisin että hyvillä taloilla on aina kysyntää!
T: Onnellinen Tamperelainen
Tarkoitin tietenkin edellisessä viestissäni, että olisin katunut muuttoamme Lempäälään.
ja kyllä siellä koskarissa hengaa niitä ulkopaikkakuntalaisiakin :) Päinvastoin, itse lapsuuteni tampereen keskustassa kerrostalossa asuneena, väitän että se kaupungin lumo oli paljon suurempi juuri niille jotka eivät joka päivä sen läpi kulkeneet kouluun.
Mistä päin Tamperetta ja millaisen talon haluaisitte? Paljonko se maksaisi ja paljonko saisitte omastanne?
Tämän jälkeen vasta miettimään muuttoa tarkemmin. Tampereeltakin kannattaa varmaan katsella niitä alueita missä lapsilla koulumatka menisi kävellen. Samalla mietittäväksi mitä harrastuksia olisi milläkin etäisyydellä.
Teillä kuulostaa hyvältä nyt kun taajama ja peruspalvelut ovat noin lähellä. Jos muutatte Tampereelle, niin onko noiden suhteen parannusta tiedosta? Vai onko kyseessä vain työmatkat ja harrastukset? Loppujen lopuksi sitten miettimään onko ne juuri haluamanne harrastuksen Tampereella sen helpommin tavoitettavissa? Luultavasti niihin kuitenkin mentäisin autolla, jossei ihan keskustassa asu, oletuksena että ne harrastukset on keskustassa. Isoin ero on siis työmatkat.
Meillä oli niin päin että me vanhemmat olisimme viihtyneet maalla, mutta lasten kulkemisen vuoksi muutettiin kaupunkiin. Silloin rajana oli koulumatka 1,5km säteellä turvallista tietä. Samoin kaupat sen 1-2km säteellä. Tämä on maaseutumaistan ympäristöä sopivan kokoisessa kaupungissa, eli tietynlainen kompromissi. Tosin työmatkat piteni, mutta pääkaupunkiseudulla on normaalia. Välillä itse voisin palata maalle, mutta lasten vuoksi totean tämän olevan meille paras. Lasten turvallisen ja kaveripiiriltään sopivan ympäristön vuoksi jopa ajan sen 30-45minuutin työmatkankin, vaikka se tuntuu joskus niin turhalta. Mutta jotenkin kuulun siihen kastiin joka ei halua Helsinkiin lapsiaan ja mies ei halunnut Espooseenkaan (siellä taas hajautetut keskustat, jolloin matka tiettyihin palveluihin voi olla pitkä). Kaupungin palveluiden seassa ei ole niin kivoja asuinpaikkoja ja kivoilla asuinalueilla ei taas ole kovin kummoisia palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pääsee kävellen harrastuksiin? Ja mihin harrastuksiin, ei nyt ainakaan kovin moneen?
Itselläni on kuntosali kävelymatkan päässä ja uimahalli pyöräilymatkan päässä. Mutta jos lasta vie esim musiikkiopistoon se on 10 min ajomatka naapurikuntaan.
Me asutaan pk-seudulla, joten työmatkanne ei kuulosta kummoiseltakaan.
Luulen, että tossa on kysymys ihan siitä, että maalaisidylli ei ollutkaan teidän juttunne, ennemmin kuin jostain matkoista??
Itse en muuttaisi Helsingin keskustan tuntumaan enää kirveelläkään. Olen onnellinen täällä 30 km päässä :)
VAlitettava tosiasia on, etä jos te muutatte omakotitaoon Tampereella, niin noi työmatka-ajat ei mitenkään erityisen todennäköisesti lyhene. Mä asun Koikkarissa ja käyn keskustassa töissä ja mun työmatka kestää autolla 30 minuuttia ja polkupyörällä saman. Bussillakin saman. Kävellenkin vain pari minuuttia enemmän. Kaupunkiliikenne on mitä on.
Kyllä te päiväkotipaikat varmaan läheltä saatte. EN tiedä ketää joka ei olisi loppujen lopuksi sanut, vaikka paikka varmistuu aina viimeisellä viikolla ennen töiden alkua ja sitä ennen uhkaillaan just näillä toiselta puolen kaupunkia osoitettavilla paikoilla.
Muista myös, että jos teillä nyt on talo jostain VIialasta, niin vaikka se olisi ihan uusi, sillä rahalla saa Tampereelta noin 1970-luvulla rakennetun talon. Jotka on ihan hienoja ja niin edelleen, mutta niissä on se oma remppaamisensa ja laittamisensa ja vahtimisensa, riesansa ja rahanmenonsa. Paitsi tietty Teiskosta, mutta silloin teidän työmatkat onkin jo ihan toista luokkaa...
SInänsä mä olen hämmästynyt tuosta ettette ole saaneet sieltä tuttuja ja ystäviä. Mulla on monta kaveria, jotka on rakentaneet Toijalaan ja empäällän ja Kangasalle, ja tykkäävät hirveästi. Jos vanhat asukkaat onkin vähän sisäänpäin lämpiäviä niin ainakin uusilla asuinalueilla on iso joukko muitakin vastatulleita, joilla on usein sama elämänvaihe ja samat intressit.
EHKä teidän kannattaisikin miettiä sitä "seuraavaa isompaa taajamaa" Tampereen sijasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se Koivistonkylä? Olisi just niitä alueita, joita olen miettinyt; puolivälissä molempien työpaikkoja. Millainen alue muuten? Koulut, päiväkodit, eskari? Onko rauhallinen vai levoton nykyään?
Meillä on talo melko vanhalla asuinalueella, ne kaikkein uusimmat alueet ovat erikseen ja siellä toki varmaan naapurustossa etenkin kotiäidit helpostikin tutustuu. Meillä päin työssäkäyvät naapurit näkevät toisiaan lähinnä kesäaikaan ruohoa leikatessaan pensasaidan takaa huikkaillen tai pikaisesti postilaatikolla... talviaikaan ei sitten näykään kuin naapurin valot.
Itsekin sitä vähän epäilen, että todellisuudessa se arki ei ihmeemmin muuttuisi, vaikka kaupunkiin muutettaisiinkin... autolla tulisi kuitenkin kuljettua ainakin talviaikaan, harrastuksiin joutuu lapsia vielä pitkään kuljettamaan. Ehkä joskus olisi kiva, jos voisi kaupungille lähteä ihan vaan piipahtamaan pikaisesti tai esim. yksityislääkärillä käynti ei olisi aina lähes 100km reissu (tenavilla ollut korvakierre ja allergioita ja lääkärissä on aikaisemmin rampattu ihan kiitettävästi, nyt onneksi helpottaa...) Elokuvissa olisi kiva käydä useammin, lastenvahteja ehkä saa Treella helpommin, kun mummut ja kummit asuu kaukana joka tapauksessa. Mutta kannattaisiko näiden takia sitten lähteä talonmyyntiin, uuden etsimiseen, muuttoon jne....
Edelleen mietityttää. Saa kommentoida lisääkin.
Alue: Aihe vapaa
Me ostettiin juuri omakotitalo Tampereelta. Saatiin lasten hoitopaikat viereiseen päiväkotiin, lähistöllä olisi ollut yksityisiäkin päivähoitajia. Koulut lähellä, harrastukset lähellä. Teillä menee aika hukkaan, kun istutte työmatkoja tuntikaupalla viikossa. Asukaa siellä niin kauan kunnes saatte hyvä hinnan talostanne.