Tuore tutkimus osoittaa positiivisen yhteyden rintaruokinnan ja koulumenestyksen
Kommentit (36)
mutta tosiaan erot ovat sellaisia, jotka näkyvät vain isoissa populaatioissa, yksittäisen ihmisen kohdalta on ihan turha alkaa yleistämään mitään.
t. fysiikasta väitellyt tohtori, jota imettettiin kolme viikkoa... Yleisälykkääksi en ala itseäni väittämään, mutta jonkinsorttista matemaattista lahjakkuutta minulla varmasti on. Ja koulu meni hyvin.
meille nyt syntymässä vain tämä yksi yksilö.. ei populaatiota. Ok - kiitos tohtorille, kun annoit "synninpäästön". Mieluummin jaammekin yöherätykset isukin kanssa tasan ja pääsee taas jatkamaan omaa liikuntaharratusta mahd. pian vauvan syntymän jälkeen. Yleistäminen sucks!
mutta tosiaan erot ovat sellaisia, jotka näkyvät vain isoissa populaatioissa, yksittäisen ihmisen kohdalta on ihan turha alkaa yleistämään mitään.
t. fysiikasta väitellyt tohtori, jota imettettiin kolme viikkoa... Yleisälykkääksi en ala itseäni väittämään, mutta jonkinsorttista matemaattista lahjakkuutta minulla varmasti on. Ja koulu meni hyvin.
muuten vaan tyhmät av-mammat ei taaskaan tajua sitä että yksittäistapaukset ei kumoa tutkimustuloksia. Typerää kirjoittaa kommentti ja lisätä perään kuinka kauan on imetetty.
The study, published in the Journal of Human Capital, found that an additional month of breastfeeding was associated with an increase in high school grade point averages of 0.019 points and an increase in the probability of college attendance of 0.014.
Ehkäpä on tilastollisesti merkittävä ero, mutta näin maallikon silmään aika vähäinen.
t. äiti jolla sekä rinta- että pulloruokittuja lapsia
Lapsi ei ole vielä edes syntynyt? Olihan tää provo olihan? Jos ei, niin juuri sun kannattaa lukea tuo artikkeli ja miettiä sitten vielä kerran.
meille nyt syntymässä vain tämä yksi yksilö.. ei populaatiota. Ok - kiitos tohtorille, kun annoit "synninpäästön". Mieluummin jaammekin yöherätykset isukin kanssa tasan ja pääsee taas jatkamaan omaa liikuntaharratusta mahd. pian vauvan syntymän jälkeen. Yleistäminen sucks!
muuten vaan tyhmät av-mammat ei taaskaan tajua sitä että yksittäistapaukset ei kumoa tutkimustuloksia. Typerää kirjoittaa kommentti ja lisätä perään kuinka kauan on imetetty.
meille nyt syntymässä vain tämä yksi yksilö.. ei populaatiota. Ok - kiitos tohtorille, kun annoit "synninpäästön". Mieluummin jaammekin yöherätykset isukin kanssa tasan ja pääsee taas jatkamaan omaa liikuntaharratusta mahd. pian vauvan syntymän jälkeen. Yleistäminen sucks!
Jos imettäminen stressaa, väsyttää ja sitoo liikaa, niin tosiaan voi olla parempi jättää imettämättä.
Mutta tämä älykkyysasia on vain yksi imetyksen vaikutus, minusta immuniteetti, läheisyyden tunne ja muut ovat paljon merkittävämpiä. Ja imetys on alun jälkeen niin näppärää ja helppoa. Itse imetin molempia melkein vuoden ikään. Mutta en ihmettele niitäkään, jotka eivät imetä. Syynsä kaikilla.
se tohtori ;)
viisaalle ihmiselle..
Juu, ja taidan aloittaa huomenna tupakoinninkin, kun senkään haittavaikutukset eivät ole yleistettävissä kaikkiin yksilöihin. Vaikka tilastollisesti hyvin haitallista onkin. Mutta minä olenkin ehkä juuri se yksilö, jota ei haitat koske.. buaahahhahh...
kasvaneet lapset menestyvät elämässään paremmin (ainakin koulussa ja opiskeluelämässä). Ja akaatemisten vanhempien lapset. Silti jokainen varmaan tajuaa, että noista tilastollisista asioista ei voi suoraan yleistää yksilöön. Joku yhteys varmasti on, mutta ei yksistään ratkaise millainen lapsesta tulee.
Tuli mieleen, että siskoni lopetti imetyksen koska erittäin temperamenttisen lapsen kanssa se oli vaativaa, ja SJM vei veronsa muutenkin. Lapsi siis huuti koko ajan ja sisko ei jaksanut imettää. Toinen lapsi oli rauhallinen ja imetys onnistui. Nykyäänkin vanhempi lapsi on lyhytjännitteisempi kuin nuorempi ja menestyy koulusa huonommin. Ei jaksa keskittyä eikä kuunnella, adhd:ta ei kuitenkaan ole, vaan on vaan vilkas ja temperamenttinen. Toinen lapsi jaksaa tehdä läksyjä ja kuunnella.
Tissin imeminen kasvattaa luonnetta ja opettaa vauvaa. Se ei ole niin helppoa kuin pullosta juominen. No onhan se muutenkin sopivampaa ravintoa vauvalle kuin korvike.
Miksi muka alempien sosiaaliluokkien äidit käyttäisi korviketta? Sehän tulee kalliiksi. Itse ainakin köyhänä tein kaikkeni jotta imetys lopulta onnistui, enkä sortunut opettamaan korviketta juomaan pullosta.
Lapsi on tänäpäivänä luokansa priimus, mutta onhan tuo isäkin ihan yli älykäs ja häntä ei ole imetetty. Appelsiinimehua sai pikku vauvana.
Toisaalta imetys omnnistui koska vauva oli sisukas taistelija, eikä luovuttanut. Alkoihan sitä maitoa sitten pikkihiljaa enempi herua, kun jaksoi tunnin välein tissillä sitekästi vauva roikkua ja imeä ne pienetkin rippeet.
Mitenköhän fiksu minäkin olisin, jos minua olisi imetetty pidempää kuin 3 kk? Tai sinä tohtori - olisit varmaan jo kaksinkertainen tohtori!
Sehän näissä tutkimuksissa on ongelmana, ettei voida mitata saman ihmisen kohdalla elämää kahta kertaa: mitä tapahtuu juuri tämän yksilön kohdalla, imetetään häntä tai ei.
Tämän tutkimuksen tekee mielenkiintoiseksi juuri se, että saman perheen lapsia on tutkittu. Kun vielä saataisiin kaksostutkimus.
Olisi kiva tietää mitä ne ei-imetetyt saivat ravinnokseen ja mikä oli syynä, ettei imetetty. Lisäksi noiden vauvojen on täytynyt olla 80-luvulla tai aiemmin syntyneitä. Korvikkeetkin ovat sittemin kehittynet melko lailla.
Miksi muka alempien sosiaaliluokkien äidit käyttäisi korviketta? Sehän tulee kalliiksi.
Mutta noin se vaan menee, siis keskimäärin. Samalla tavalla alemmissa sosiaaliluokissa tupakoidaan enemmän ja syödään enemmän eineksiä, vaikka tupakka on kallista ja peruna halpaa.
aivotoiminnan stimuloijana. Lastenkotien hylätyt lapsetkin kehittyvät hitaammin kuin kodeissa rakkaudella hoivatut.
Olen nähnyt pullolla ruokittavan vauvaa jopa niinkin, että vauva makaa lattialla selällään, ja äiti pitää pulloa vauvan suussa, koskettamatta lasta lainkaan. Imetetty vauva pääsee aina syliin, yöllä ja päivällä vähintään parin tunnin välein, tiiviiseen ihokontaktiin äidin lähelle.
Välillä tuntuu vaikealta käsittää ihmisten yksinkertaisuutta ja typeryyttä näinkin.
ns. tyhmien lapsista ei yleensä tule neroja, vaikka imetettäisi kolmevuotiaaksi. Miehen puolella akateeminen suku (kaikki lääkäreitä, lakimiehiä ym.), eikä monikaan ole imettänyt (ovat menneet töihin varhain). Minun suvussa perinteisiä kotiäitejä, duunareita, eikä todellakaan yhtä välkkyjä siitä huolimatta että on imetetty lähes kaikkia. Perintötekijät merkkaa eniten, imetyksellä voi olla suotuisa vaikutus, mutta eniten vaikuttaa perintötekijät. Suotuisa vaikutus on myös virikkeillä jne., mutta toisilla vaan on kapasiteettia kasvaa älykkääksi, toisilla ei.