Tekevätkö muiden miehet tätä? Mies tulee esim. töiden jälkeen
minua halaamaan ja kyselemään päivästä, mutta jos minulla onkin ollut huolia tai muuten ikävä päivä, niin mies vetäytyy pois ja sulkeutuu omaan maailmaansa?
Tänään kävi juuri niin. Mies käpertyi viereeni sohvalle ja kysyi, miten päivä meni. Minulla oli ollut todella kurja päivä ja aloin kertoa siitä. Yhtäkkiä mies ei enää ollutkaan kiinnostunut, vaan sulki minut ulkopuolelle ja alkoi räplätä puhelintaan.
Ymmärrän, ettei mies välttämättä jaksa oman työpäivänsä jälkeen heti vatvoa ongelmia, mutta olisiko niin vaikeaa edes parilla sanalla lohduttaa? Pakkoko on kysyä kuulumisia, jos ei halua kuulla kuin mukavia asioita?
Ärsyttää, kun välillä tunnun "kelpaavan" miehelle vain silloin, jos seurassani on kivaa. :(
Ja kyllä, olen puhunut tästä miehelle. Äskenkin koetin varovasti sanoa, että tunsin itseni torjutuksi. Siihen mies vain ärähtää, että ei nyt ole mitään sanottavaa ja älä tenttaa.
Kommentit (6)
Se saattaa esim. olla kuuntelevinaan kun mä kerron päivästäni, ja aivan kesken jutun keskeyttää ja vaihtaa puheenaiheen omaan päiväänsä.
Tuntuu kuin se "millainen päivä sinulla oli?" -kysymys tarkoittaisi oikeati että "sano mahdollisimman lyhyesti että sun päivä oli ok, jotta mä voin viettää seuraavan tunnin kertoen omastani".
ei kysele miten päivä meni, mutta jos alan kertomaan jostain huolesta, johon mahdollisesti olisi joku ratkaisu niin sitten kyllä kiinnostaa.
...että mies päätti olla empaattinen ja sympaattinen ja pedata itselleen suotuisaa petiseuraa. Kun kävikin ilmi, että sinulla on huolia, hän peräytyi, koska tiesi kai kokemuksesta, että et ole sellaisessa mielentilassa, että haluaisit heiluttaa peittoa tänään. Tämä pettymys puolestaan oli niin musertava, että hän tipahti välittömästi murjotustuulelle.
t. Palsta psykoloki
on muutenkin varmaan niin tylsät päivät, ettei niistä kukaan oikeasti jaksa kuunnella.
...että mies päätti olla empaattinen ja sympaattinen ja pedata itselleen suotuisaa petiseuraa.
hienovaraisen lähenteleviä liikkeitä jo toisen kerran tämän päivän aikana. Ei siitä kuitenkaan olisi voinut mitään seurata, koska lapset leikkivät viereisessä huoneessa jne. Mutta lähelle mies tuli ja toki saikin tulla.
Koetin äsken kysyä mieheltä sitäkin, että tunsiko hän itsensä torjutuksi, sillä en tarkoittanut sitä. Siihen mies sanoi "no eeeen kai, en nyt jaksa analysoida", eli luultavasti valehteli.
Tämä on niin ärsyttävä kommnukaatio-ongelma: minulle on täysin vierasta ja käsittämätöntä, että ristiriidan tullen vetäydytään ja jätetään toinen yksin. Omassa luonnossani on hyvin voimakkaasti se piirre, että asia selvitetään edes jollakin tasolla. Ei sen tarvitse mikään tunteja kestävä keskustelu olla, vaan vaikkapa jokin pieni ele, jolla antaa ymmärtää välittävänsä.
Sitten kun mies vetäytyy tilanteesta, minulla on ihan hirveä kiusaus kysellä, että mikä nyt on, loukkasinko jotenkin jne. Pitäisi varmaan antaa miehen reagoida omalla tavallaan, mutta kun se miehen tapa on niin pirun ärsyttävä ja käsittämätön!!
ap
olla empaattinen ja siksi kyselee kuulumisia, mutta ei kuitenkaan osaa suhtautua huonoihin kuulumisiin, vaikka ehkä haluaisikin. Itsekin olen hirveän huono lohduttaja... Varmaan auttaa jos kerrot MITEN haluat lohdutettavan. Vaikka että oli rankka päivä, viitsitkö vähän rapsuttaa selkää :)